Perussopimusta korjattava hyvinvointialueen toimintakyvyn ja päätöksenteon turvaamiseksi

Iitin, Sysmän ja Padasjoen kunnat valittivat Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen hyvinvointialueen viime elokuussa pidetyn hyvinvointialuekokouksen päätöksestä ostaa Hollolan sote-keskus sen valmistuttua kuntayhtymälle. Hallinto-oikeus kumosi hyvinvointialuekokouksen päätöksen, koska päätös oli oikeuden mukaan syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Valituksenalaista päätöstä kannatti hyvinvointialueen perussopimuksen mukaisesti yli puolet kokouksessa edustettuna olleista äänistä, mutta ainoastaan kolme jäsenkuntaa asian käsittelyyn osallistuneista kahdestatoista kunnasta. Voimassaolevan perussopimuksen mukaan päätöksen syntyminen hyvinvointialuekokouksessa edellyttää kannatusta vähintään puolelta edustettuina olevista äänistä ja vähintään kolmasosaa asian käsittelyyn osallistuvista kunnista.

Hyvinvointialueen päätöksenteon kannalta hallinto-oikeuden ratkaisu on erittäin merkityksellinen, mutta ei ongelmaton. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuore ratkaisu merkitsee käytännössä, että hyvinvointialuekokous voi ajautua päätöksenteossaan umpikujaan, jos perussopimuksen edellytykset äänten enemmistöstä ja kannattavien kuntien määrästä eivät täyty yhtäaikaisesti. Ratkaisun mukaan kuntayhtymän hallituksen päätösehdotus ei myöskään tässä tilanteessa ole voimassa, jolloin päätöksiä ei synny. Vakavimmillaan suurten asioiden kuten vaikkapa hyvinvointialueen talousarvion jääminen vaille päätöstä voi uhata alueen asukkaiden palveluiden järjestämistä.

– Hyvinvointialueen hallitus keskusteli oikeuden ratkaisusta kokouksessaan tänään. Meillä on suuri huoli erityisesti hyvinvointialueen demokraattisen päätöksenteon oikeudenmukaisuuden kannalta. Oikeuden ratkaisu merkitsee, että yksi jäsenkunta voi äänten enemmistöllä yksin hylätä käsittelyn pohjana olevat hyvinvointialuehallituksen esitykset hyvinvointialuekokoukselle, sanovat hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Kari Lempinen ja varapuheenjohtaja Sari Niinistö. Tämä voi vaikeuttaa maakunnallisesti yhteisten asioiden ratkaisemista.

Hyvinvointialueen toimitusjohtajan Marina Erholan mukaan perussopimuksen merkittävät ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään, ja tarve perussopimuksen uudistamiseen on tuotu toistuvasti esille. Perussopimuksen uudistaminen on hyvinvointialueen jäsenkuntien vastuulla.

– Luotan siihen, että alueemme kunnat saavat perussopimuksen uudesta muotoilusta aikaan yhteisymmärryksen. Kunnissa ymmärretään, että hyvinvointialuekokouksen on säilyttävä päätöksentekokykyisenä, koska on kyse väestön elintärkeistä palveluista ja niiden järjestämisvastuusta. Virkajohtaminen vaatii tuekseen toimivan ja selkeän poliittisen päätöksentekojärjestelmän.

Hollolan sote-keskuksen osalta hallinto-oikeuden ratkaisu tarkoittaisi, että hyvinvointialue palaisi aiempaan suunnitelmaan tilojen vuokraamiseksi Hollolan kunnalta. Nastolan nykyinen sote-keskus ei tilojensa kunnon puolesta sovellu enää käyttötarkoitukseensa, ja hyvinvointialue valmistelee väliaikaisratkaisuna kontteihin sijoitettavaa sote-keskusta. Hyvinvointialue huolehtii siitä, että oikeuden ratkaisusta huolimatta sekä Hollolassa että Nastolassa on mahdollisimman tarkoituksenmukaiset tilat väestön sote-palveluille.