-
Koronavirusrokote
-
Sosiaalihuollon palvelut
-
Opiskeluterveydenhuolto
Potilasohjeet liikuntavammaisille lapsille
Liikuntavammaisen lapsen toimintakyvyn arviointi ja kuntoutustutkimus lastenneurologian yksikössä
Poliklinikkakäynti
Lapset tulevat poliklinikkatutkimuksiin motorisen poikkeavuuden vuoksi. Pääasiassa he saavat lähetteen sairaalasta sisäisesti tai avohoidosta, ja heillä on ajanvaraus.
Imeväisikäisillä ja niillä lapsilla, joiden liikuntavamma tai liikunnan poikkeavuus on lieväasteinen, esimerkiksi motorinen puoliero, seuranta hoidetaan poliklinikkakäynteinä.
Huomattavalla osalla fysioterapiaakin saaneista lapsista tilanne korjaantuu. He siirtyvät neuvolaseurantaan, kun vapaa kävely varmistuu. Toisilla motorisen kehityksen viive on osa kokonaiskehityksen viivettä. Heidät tutkitaan kuten osiossa Kehitykselliset ongelmat kuvataan. Toisilla todetaan liikuntavamma, kuten CP-vamma, oireyhtymään liittyvä vamma, selkäydintyrästä johtuva vamma tai lihastauti. Vaikeita ja merkittäviä liikuntavammoja hoidetaan osastojaksoilla, kun lapsi on noin vuoden ikäinen.
Lääkäri
Lääkäri ottaa lapsen vastaan joko fysioterapeutin tutkimuksen jälkeen tai yhtä aikaa fysioterapeutin kanssa. Lääkäri tutkii lapsen kasvun ja kehityksen kokonaisvaltaisesti, arvioi lääketieteellisten tutkimusten tarpeen, asettaa oire- tai liikuntavammadiagnoosin ja laatii kuntoutussuunnitelman.
Vaikeiden liikuntavammojen kohdalla vauvaiässä on mahdoton antaa tarkka ennuste tulevasta toimintakyvystä. Sekä ääkäri että vanhemmat saavat tietoa asteittain. Tukitoimet voidaan kuitenkin toteuttaa laaja-alaisina.
Isommilla liikuntavammaisilla lapsilla, joilla ei ole moninaista apuvälineiden tarvetta, voidaan kuntoutussuunnitelma sekä kenkä- ja ortoosiasiat tarkistaa poliklinikalla. Osalla liikuntavammaisista lapsista on epilepsia, jonka vuoksi osastokäyntien välillä voi olla poliklinikkakäyntejä sairaanhoitajan tai lääkärin luona.
Käynneistä laadittu kirjallinen palaute, kuntoutussuunnitelma ja tarpeelliset todistukset lähetetään kotiin sekä vanhempien luvalla terveydenhuoltoon, terapeuteille ja päivähoitoon tai kouluun.
Hoitaja
Perhe ilmoittautuu hoitajalle, kun se tulee poliklinikalle. Hoitaja tekee alkuhaastattelun, kysyy tarvittavat luvat loppulausunnon lähettämistä varten muille hoitaville tahoille ja tarkistaa perheen yhteystiedot. Samassa yhteydessä lapsi punnitaan ja mitataan.
Vastaanoton jälkeen hoitaja huolehtii lääkärin antamat ohjeet ja määräykset eteenpäin. Hoitaja on perheen tukena. Hän antaa perheille epilepsia-, ADHD- ja päänsärkyneuvontaa ja lääkehoidon ohjausta. Hoitaja kirjoittaa myös tarvittavat todistukset, esim. D-todistuksen ja työnantajalle tarvittavat todistukset. Soittoajat lääkärille varataan tarvittaessa hoitajan tai sihteerin kautta.
Fysioterapeutti
Fysioterapeutti arvioi ja seuraa lapsen psykomotorista kehitystä. Lisäksi hän arvioi mahdollisia poikkeavaisuuksia. Hän neuvoo vanhemmille lapsen kehitystä tukevia harjoituksia sekä suosittaa ja tarvittaessa järjestää fysioterapiaa.
Fysioterapeutti arvioi apuvälinetarvetta ja ohjaa apuvälineiden käyttöä. Hän arvioi ja seuraa vanhempien, lievästi liikuntavammaisten lasten ja nuorten liikkumisen ja toimintakyvyn edistymistä ja kuntoutustarvetta. Isompien lasten ja nuorten lievien liikuntavammaisten apuvälinesovitukset tehdään yhteistyössä apuvälineyksikön fysioterapeutin kanssa.
Kuntoutusohjaaja
Kuntoutusohjaaja ohjaa ja neuvoo sairauden tai vamman kanssa selviytymisessä, kuntoutuspalveluihin hakeutumisessa ja tukipalveluiden hakemisessa. Lisäksi hän ohjaa apuvälineiden käyttöä ja on mukana niiden hankinnassa. Hän toimii yhdyshenkilönä kaikissa kuntoutukseen liittyvissä asioissa, tekee koti-, päiväkoti- ja koulukäyntejä kuntoutuksen ohjaamiseksi lapsen arkeen ja seuraa kuntoutussuunnitelman toteutumista.
Lisäksi kuntoutusohjaaja ohjaa ja tiedottaa perheitä vammaisjärjestöjen ja -yhdistysten toiminnasta, sopeutumisvalmennuskursseista ja harrastustoiminnasta. Hän ohjaa ja tukee elinympäristössä selviytymistä ja tekee tarvittaessa lausuntoja asunnon ja auton muutostöistä.
Sosiaalityöntekijä
Sosiaalityöntekijä kartoittaa perheen kanssa tukipalvelujen tarpeen sekä neuvoo sosiaaliturvaan ja sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa. Hän avustaa tarvittaessa hakemusten teossa ja selvittää, mitä lausuntoja tarvitaan lääkäriltä ja erityistyöntekijöiltä. Hän tiedottaa sopeutumisvalmennuskursseista, tuetuista lomista ja antaa tietoa vammaisjärjestöistä, yhdistyksistä ja tukiryhmistä.
Sosiaalityöntekijä on perheen tukena. Hän tekee yhteistyötä eri toimijatahojen kanssa hoitohenkilökunnasta viranomaisiin.
Puheterapeutti
Puheterapeutti arvioi vauvaikäisten ja pienten lasten syömistaitoja ja syömiseen liittyviä motorisia ja sensorisia vaikeuksia. Hän ohjaa vanhempia ja muita lähiaikuisia syöttämiseen ja syömistaitojen harjoitteluun liittyvissä asioissa. Hän arvioi lasten kielellisiä, vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja sekä puheen tuoton taitoja, kommunikaatiotaitojen kuntoutuksen, esimerkiksi musiikkiterapian, AAC-ohjauksen ja puheterapian, tarpeen ja on järjestämässä kuntoutusta. Puheterapeutti huolehtii kommunikoinnin apuvälineiden hankinnasta, lainaamisesta ja huoltamisesta sekä tarvittavista Tikoteekki-konsultaatioista.
Toimintaterapeutti
Toimintaterapeutti kartoittaa lapsen käsien käyttöä, silmän ja käden yhteistyötä, havainnointitaitoja, lapsen leikkitaitoja sekä suoriutumista pukeutumisesta, riisuutumisesta ja ruokailusta. Hän arvioi lapsen pienapuvälinetarvetta ja ohjaa apuvälineiden käytössä (ruokailu, kynänkäyttö jne.) sekä luovuttaa apuvälineet.
Toimintaterapeutti arvioi tietokoneen ja sen apuvälineiden tarvetta koulutyöskentelyssä ja konsultoi tarvittaessa Tikoteekkia. Hän huolehtii apuvälineiden hankinnasta, lainaamisesta ja huoltamisesta. Hän ohjaa vanhempia sekä päiväkodin ja koulun työntekijöitä. Lisäksi hän arvioi toimintaterapian tarvetta ja järjestää tarvittaessa terapiapaikan.
Osastojaksolla
Lastenneurologian osastojaksoilla käyvät lapset, joiden liikuntakyky on merkittävästi poikkeava ja apuvälineiden tarve on huomattava. Yleensä tarvitaan useiden erityistyöntekijöiden tutkimuksia ja ohjausta Alle kouluikäiset käyvät osastolla 1−5 päivän jaksoilla. Tällöin lapsi saa olla yöt kotona, kun vanhemmat huolehtivat kuljetuksista Kouluikäiset käyvät apuvälinetarpeidensa mukaan 1−3 päivän jaksoilla
Lääkäri
Lääkäri tutkii lapsen kasvun ja kehityksen kokonaisvaltaisesti. Usein tarvitaan lääketieteellisiä lisätutkimuksia pienillä lapsilla vamman syyn selvittämiseksi tai epilepsiaepäilyssä, isoilla lapsilla todettujen lisävammojen huomioimiseksi (epilepsian hoito, ortopediset ongelmat, kirurgin konsultaatio, aistivammojen huomioiminen, luunterveysasiat). Vaikeasti liikuntavammaisilla voi olla ongelmia myös vatsan toiminnassa, hengityksessä, syömiseen liittyen, infektioalttiutta ja ihon ongelmia.
Kuntoutussuunnitelmassa ja apuvälineiden hankinnassa sovitetaan yhteen koko työryhmän havainnot ja suositukset sekä sovitaan asioista vanhempien kanssa. Osastojakson loppulausunto sisältää lääkärin ja muiden työntekijöiden osiot. Se on samalla kuntoutussuunnitelma, joka lähetetään kotiin ja vanhempien luvalla lapsen hoitoon osallistuville tahoille, kuten terveydenhuoltoon, terapeuteille, päivähoitoon tai kouluun ja Kelaan. Lääkäri laatii myös muut tarpeelliset todistukset ja lausunnot. Yleensä loppuarvioteksti toimii myös vammaistukilausuntona Kelaan
Hoitaja
Omahoitaja huolehtii osastolla lapsen perushoidosta yhdessä vanhempien kanssa. Omahoitaja seuraa lapsen päivittäisiä toimintoja ja arvioi, toimiiko lapsi ikätasoaan vastaavasti ja onko lapsi edistynyt toiminnoissaan Omahoitaja tarkkailee lapsen leikkiä, vuorovaikutustaitoja ja aistitoimintoja. Hän huolehtii viikko-ohjelman toteutumisesta sekä ohjaa lasta ja perhettä hoidossa ja jatkohoidossa. Hän keskustelee vanhempien kanssa ja tukee perhettä jaksamaan. Hän on tarvittaessa yhteydessä muihin lasta hoitaviin tahoihin. Omahoitaja vastaa myös lapsiryhmien ja vanhempainryhmien ohjaamisesta
Fysioterapeutti
Pienet liikuntavammaiset
Fysioterapeutti haastattelee yhdessä puhe- tai toimintaterapeutin kanssa perhettä lapsen kokonaiskehityksestä. Hän arvioi ja seuraa lapsen psykomotorista kehitystä ja arvioi sen muutoksia sekä neuvoo vanhemmille lapsen kehitystä tukevia harjoituksia. Tarvittaessa fysioterapeutti suosittaa lapselle fysioterapiaa tai muuta kuntoutusta Fysioterapeutti arvioi yhteistyössä apuvälineyksikön fysioterapeutin kanssa apuvälineen sopivuutta, kuntoa ja tarvetta sekä sovittaa ja ohjaa niiden käyttöä. Kaikkien käytössä olevien apuvälineiden on oltava osastojaksolla mukana. Kuljetuksista on tarvittaessa sovittava ajoissa apuvälineyksikön fysioterapeutin kanssa. Alle kouluikäisten apuvälineet sovitetaan osastolla. Lasta kuntouttava avofysioterapeutti on usein mukana suunnittelemassa kuntoutuksen tavoitteita.
Isommat liikuntavammaiset
Fysioterapeutti tutkii ja arvioi motorista toimintakykyä. Hän suosittaa fysioterapiaa tai muuta kuntoutusta sekä ohjaa itsenäisiin harjoituksiin ja liikunnallisiin harrastuksiin Liikuntavamman vakiinnuttua jaksot harventuvat. Apuvälineiden käytön, sopivuuden ja tarpeen arviointi korostuu. Kaikkien käytössä olevien apuvälineiden on oltava osastojaksolla mukana. Kuljetuksista on tarvittaessa sovittava ajoissa apuvälineyksikön fysioterapeutin kanssa. Kouluikäisten apuvälineet sovitetaan apuvälineyksikössä yhteistyössä apuvälineyksikön fysioterapeutin kanssa. Osastokäynnin jälkeen fysioterapeutti tai kuntoutusohjaaja voi tehdä vielä koulukäynnin
Apuvälineyksikön fysioterapeutti
Pienten alle kouluikäisten liikuntavammaisten lasten apuvälinesovitukset tehdään lastenneurologian osastolla. Apuvälineyksikön fysioterapeutti arvioi yhteistyössä lastenneurologian yksikön fysioterapeutin kanssa apuvälineen sopivuutta, kuntoa ja tarvetta sekä sovittaa apuvälineitä ja ohjaa niiden käyttöä. Isompien kouluikäisten liikuntavammaisten lasten liikuntatilanteen vakiinnuttua apuvälineiden käytön, sopivuuden ja tarpeen arviointi korostuu kuntoutusarviojaksojen harvennuttua.
Apuvälinesovitukset tapahtuvat apuvälineyksikössä yksikön fysioterapeutin ja lastenneurologian fysioterapeutin yhteistyönä. Kaikkien käytössä olevien apuvälineiden on oltava osastojaksolla mukana. Kuljetuksista on tarvittaessa sovittava ajoissa apuvälineyksikön fysioterapeutin kanssa
Kuntoutusohjaaja
Kuntoutusohjaaja tekee tarvittaessa osastojaksoa edeltävän kotikäynnin, johon sisältyy vanhempien haastattelu, lapsen toimintakyvyn havainnointi ja mahdollisesti apuvälinetarpeen selvitys. Samalla hän antaa perheelle tietoa tulevasta osastojaksosta Kuntoutusohjaaja tapaa perheitä osastolla ja osallistuu lapsen kuntoutussuunnitelman laatimiseen moniammatillisessa työryhmässä.
Kuntoutusohjaaja seuraa ja on perheen tukena lapsen kuntoutusprosessin suunnittelussa, toteutumisessa ja arvioinnissa. Hän tiedottaa perheille vammaisjärjestöjen ja -yhdistysten toiminnasta, sopeutumisvalmennuskursseista sekä harrastustoiminnasta. Hän toimii yhteyshenkilönä vammaisjärjestöihin ja -yhdistyksiin sekä tekee yhteistyötä kuntoutukseen, kasvatukseen ja opetukseen osallistuvien työntekijöiden kanssa.
Kuntoutusohjaaja tekee koti-, päiväkoti ja koulukäyntejä kuntoutuksen ohjaamiseksi lapsen arkeen. Hän toimii yhdyshenkilönä kodin, koulun ja sairaalan välillä sekä osallistuu koululla ja päiväkodilla HOJKS- ja kuntoutuspalavereihin. Hän arvioi elinympäristössä selviytymistä ja tekee lausuntoja auton ja asunnon muutostöistä. Lisäksi hän seuraa apuvälineiden käyttöä ja osallistuu apuvälineen hankintaan yhteistyössä apuvälinekeskuksen fysioterapeutin ja lastenneurologian fysioterapeutin kanssa
Sosiaalityöntekijä
Sosiaalityöntekijä kartoittaa perheen kanssa tukipalvelujen tarvetta sekä ohjaa ja neuvoo sosiaaliturvaan ja sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa. Hän avustaa tarvittaessa hakemusten teossa ja selvittää, mitä lausuntoja tarvitaan lääkäriltä ja erityistyöntekijöiltä. Hän antaa tietoa sopeutumisvalmennuskursseista, tuetuista lomista, vammaisjärjestöistä, yhdistyksistä ja tukiryhmistä Sosiaalityöntekijä tekee yhteistyötä eri toimijatahojen kanssa hoitohenkilökunnasta viranomaisiin; hän on perheen tukena lapsen sairauden aikana. Hän on myös mukana lastenneurologian osastolla vanhempainryhmässä
Puheterapeutti
Puheterapeutti arvioi, tutkii ja kuntouttaa lapsen motorisia ja sensorisia syömistaitoja ja -valmiuksia. Lisäksi hän ohjaa vanhempia ja muita lähiaikuisia syöttämiseen ja syömistaitojen harjoitteluun liittyvissä asioissa. Hän arvioi osastolla tehtyjen havaintojen, lapsen arjesta saatujen palautteiden ja kielellisten testien perusteella kielellisiä taitoja sekä puhe-, vuorovaikutus- ja kommunikointitaitoja Puheterapeutti arvioi kuntoutuksen tarpeen ja osallistuu työryhmän jäsenenä kuntoutussuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen. Hän huolehtii lapsen tarvitseman kommunikoinnin kuntoutuksen järjestämisestä (puheterapia, musiikkiterapia, AAC-ohjaus) sekä yhteydenpidosta kuntouttaviin terapeutteihin.
Puheterapeutti arvioi puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käytön tarpeen sekä yksinkertaisten kommunikoinnin apuvälineiden tarpeen, huolehtii laitteiden hankinnasta sekä pienimuotoisesta käytön ohjauksesta. Puheterapeutti ohjaa omalta osaltaan AAC-keinojen käyttöä vanhemmille ja muille lähiaikuisille ja huolehtii tarvittaessa Tikoteekki-arviointien järjestämisestä
Toimintaterapeutti
Toimintaterapeutti kartoittaa lapsen käsien käyttöä, silmän ja käden yhteistyötä, havainnointitaitoja, leikkitaitoja sekä suoriutumista pukeutumisesta, riisuutumisesta ja ruokailusta. Hän arvioi lapsen pienapuvälinetarvetta ja ohjaa apuvälineiden käytössä (ruokailu, kynänkäyttö jne.) sekä luovuttaa apuvälineet. Toimintaterapeutti arvioi tietokoneen ja sen apuvälineiden tarvetta koulutyöskentelyssä konsultoiden tarvittaessa Tikoteekkia sekä huolehtii apuvälineiden hankinnasta, lainaamisesta ja huoltamisesta. Hän ohjaa vanhempia ja päiväkodin tai koulun työntekijöitä. Lisäksi hän arvioi toimintaterapian tarvetta ja järjestää tarvittaessa terapiapaikan
Psykologi
Psykologi arvioi lapsen kokonaiskehitystä, kontaktitaitoja ja sosiaalisia taitoja, päättelytaitoja ja yleisiä oppimisvalmiuksia. Hän kartoittaa neuropsykologisilla testeillä lapsen taidollisia valmiuksia (kielelliset toiminnot, visuaaliset hahmottamistoiminnot, sosiaalinen havaitseminen, tarkkaavuus ja toiminnanohjaus, oppiminen ja muisti, sensomotoriikka) erityisvaikeuksien tunnistamiseksi Psykologi arvioi kehitystä tukevien toimenpiteiden tarvetta ja laatii tarvittavat lausunnot päivähoitoa ja koulua varten. Hän suunnittelee yhteistyössä perheen, työryhmän, päivähoidon ja koulun kanssa lapsen kehitystä tukevaa kuntoutusta.