Synnytyksen kulku

Normaali synnytyksen kulku

Ennakoivat supistukset valmistavat synnytykseen

Loppuraskauden aikana ennen varsinaista synnytyksen käynnistymistä voit tuntea ennakoivia supistuksia. Ennakoivat supistukset valmistavat kohtua, kohdunsuuta ja vauvaa synnytykseen, ja niitä saattaa tulla säännöllisestikin useamman tunnin. Joskus ne voivat olla kivuliaita ja saatat pohtia jo lähtöä sairaalaan, mutta toisaalta et ole vielä niin kipeä, ettetkö kotonakin pärjäisi. Ennakoivat supistukset saattavat olla kivultaan eri tasoisia, eikä niiden väli lyhene tai kivun määrä kasva. Ne saattavat lopahtaa kokonaan muutaman tunnin kuluttua.

Synnytyssupistukset ja avautumisvaiheen alku: hakeudu sairaalaan voinnin mukaan 

Synnytyksen avautumisvaiheen kesto vaihtelee paljon. Synnytyssupistukset ovat kivuliaita, mutta kivunlievityksen tarve on yksilöllistä.

Synnytyssupistukset alkavat ensin harvempina, mutta yleensä koko ajan tihentyen. Kaikki supistukset ovat kivuliaita ja kivun määrä kasvaa. Varsinaisten synnytyssupistusten alettua normaalissa raskaudessa ensisynnyttäjä voi olla kotona yleensä niin kauan kun kivun kanssa hyvin pärjää. Katso lisää Milloin lähden sairaalaan.

Tämä synnytyksen ensimmäisen vaihe, avautumisvaiheen alku, on yleensä vähitellen kiihtyvä ja sitä voi helpottaa kotikonstit. Katso lisää Mitä voin itse tehdä kotona oloni helpottamiseksi.

Uudelleensynnyttäjän avautumisvaihe on yleensä nopeampi. Kipeiden, säännöllisten (alle 10 min välein) supistusten alettua ja varsinkin niihin liittyvän vereslimaisen vuodon kanssa voi lähteä synnytyssairaalaan.

Avautumisvaihe sairaalassa

Sairaalaan saavutaan viimeistään siinä vaiheessa, kun kipu on niin kovaa, että kotikonstein ei pärjää. Sairaalassa kätilö kartoittaa terveydentilasi ja synnytyksen edistymisen. Samalla keskustellaan toiveista ja kivunlievitysmahdollisuuksista. Vauvan vointia seurataan sydänkäyrillä pitkin avautumisvaihetta. Kohdunsuun avautuessa synnytyksen edistymistä seurataan tarpeen mukaan sisätutkimuksilla.

Ponnistusvaihe 

Avautumisvaiheen lopulla kohdunsuu on täysin avautunut ja vauva valmistautuu syntymään asettumalla vähitellen äidin lantioon sopivaan asentoon ponnistusvaihetta varten. Ponnistusvaiheessa äidille tulee ponnistuspakko supistusten aikana. Yleensä ennen tätä vaihetta on jo käyty keskustelua siitä, millainen ponnistusasento olisi äidille mieluinen. Asennon valintaan vaikuttavat myös vauvan vointi ja se, miten synnytys ponnistusasennossa edistyy. Joskus täytyy kokeilla useita asentoja hyvän löytämiseksi. Ponnistusvaiheen kesto on vaihteleva: minuuteista yli tuntiin. Sairaalassamme voi synnyttää tietyin kriteerein myös veteen. Ensisynnyttäjällä ponnistusvaihe kestää yleensä uudelleensynnyttäjää kauemmin. Kesto riippuu paljon supistuksista, vauvan koosta ja asennosta. Ponnistusvaihe päättyy vauvan syntymään.

Jälkeisvaihe

Syntymän jälkeen vauva kuivataan ja napanuoran leikkaamisen jälkeen hänet nostetaan äidille ihokontaktiin. Synnytys jatkuu vielä jälkeisvaiheella. Kohdun hetken huilattua äidille tulee jälkisupistuksia, jotka irrottavat istukan. Jälkeisten synnyttyä synnytys päättyy. Synnytyksen kokonaiskestoon lasketaan yhteen avautumisvaihe, ponnistusvaihe ja jälkeisvaihe.

Synnytyksen jälkeen

Synnytyksen päätyttyä ommellaan mahdollinen repeämä tai välilihan leikkaus (episiotomia) vauvan ollessa äidillä ihokontaktissa. Tämän jälkeen on ensi-imetyksen aika. Vauva saa mielellään olla keskeytymättömässä ihokontaktissa ensimmäisen tunnin. Imetyksen jälkeen kätilö mittaa ja tarkastelee vastasyntyneen kanssasi. Seuraavaksi äiti pääsee suihkuun ja saa ruokailla. Myös synnytyksessä mukana olevalle tukihenkilölle annetaan pientä evästä. Noin kahden tunnin iässä vastasyntyneeltä otetaan vielä ihomittauksena hapetusarvot, jonka jälkeen perhe siirtyy synnytysvuodeosastolle jatkohoitoon.

Epäsäännölliset synnytykset

Joskus synnytys päättyy imukuppisynnytykseen tai keisarileikkaukseen. Mikäli imukuppiulosauton tai normaalinkin synnytyksen jälkeen vastasyntynyt tarvitsee hengityksen käynnistymiseen tai muusta syystä erityisapua, häntä hoidetaan samassa synnytyshuoneessa kuin äitiäkin. Tilanteen normalisoituessa vauva palaa ihokontaktiin. Jos vauva tarvitsee pidempää apua tai erityisseurantaa syntymän jälkeen, siirretään vauva Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolle ja äiti saa vastasyntyneen ihokontaktiin vasta myöhemmin.

Kiireellisessä tai hätäkeisarileikkauksessa äiti siirtyy kätilön saattamana leikkausosastolle. Yleensä kiireellisiin keisarileikkauksiin puoliso/tukihenkilö voi halutessaan tulla mukaan, mutta hätäkeisarileikkaukseen lähdettäessä puoliso jää odottamaan synnytysosastolle. Vastasyntynyt tarkastetaan heti keisarileikkauksen jälkeen ja hänen voidessaan hyvin vauva käy äidillä ihokontaktissa. Tutustumishetken jälkeen kätilö siirtyy takaisin synnytysosastolle vauvan kanssa, jossa puoliso osallistuu mittauksiin ja saa halutessaan vauvan ihokontaktiin. Perhe tapaa toisensa tällöin heräämössä noin parin tunnin kuluttua vauvan syntymästä.