Sosiaali- ja potilasasiavastaava: usein kysytyt kysymykset

Pikalinkit:

Terveydenhuoltoa koskevat kysymykset

Sosiaalihuoltoa koskevat kysymykset

Asiakas- ja potilastietoja koskevat kysymykset

 

Terveydenhuoltoa koskevat kysymykset

Millaisissa asioissa potilasasiavastaava voi auttaa minua?

Voit ottaa yhteyttä potilasasiavastaavaan, jos tarvitset tietoja ja neuvontaa terveydenhuollon potilaan asemasta ja oikeuksista. Voit kysyä potilasasiavastaavalta pientä tai isompaa asiaa, yhteydenottosi on aina tervetullut ja tärkeä.

Potilasasiavastaava on puolueeton taho. Potilasasiavastaavan tehtävänä on neuvoa, mitä asiakas voi tehdä tilanteessa, jossa hän kokee saaneensa terveydenhuollossa huonoa kohtelua, palveluissa on epäkohtia tai palvelujen laatu on huonoa.

Potilasasiavastaavan tehtävänä on tiedottaa ja neuvoa terveydenhuollon potilaita oikeusturvakeinojen käytöstä. Tarvittaessa potilasasiavastaava myös auttaa muistutuksen tekemisessä ja neuvoo, miten kantelu voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa.

Potilasasiavastaavan tehtävänä ei ole valvoa terveydenhuollon palvelujen toimivuutta eikä potilasasiavastaava tutki sitä, ovatko terveydenhuollon palvelut järjestetty lainsäädännön mukaisesti tai toimivatko yksittäiset työntekijät lakien edellyttämällä tavalla.

Potilasasiavastaavalla ei myöskään ole valtaa muuttaa potilaan hoitoa, lääkitystä tai asiakirjoja, palveluyksiköiden tai yksittäisten työntekijöiden toimintatapoja, tai määrätä työntekijöille seuraamuksia.

Milloin voin olla yhteydessä potilasasiavastaavaan?

Potilasasiavastaavaan otetaan yhteyttä esimerkiksi silloin, kun

• potilaan saaman terveydenhuollon laatu on huonoa ja potilas tarvitsee tietoa siitä, miten asiaa voi lähteä selvittämään
• työntekijä on kohdellut asiakasta huonosti ja asiakas haluaa, että asia selvitetään
• asiakas haluaa tehdä valituksen (eli muistutuksen tai kantelun) terveydenhuollossa havaitsemastaan epäkohdasta, huonosta palvelun laadusta tai saamastaan huonosta kohtelusta
• potilaalla ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä on erimielisyyttä esimerkiksi toteutettavasta hoidosta tai lääkityksestä ja potilas haluaa tietää omasta itsemääräämisoikeudestaan ja muista oikeuksista
• asiakas haluaa hakea oikaisua terveydenhuollossa kirjattuihin asiakastietoihin ja tarvitsee tietoa siitä, miten asiassa tulisi toimia

Mikä on muistutus ja miten voin sen tehdä?

Potilaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle, jos hän on tyytymätön terveyden- tai sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun. Muistutuksen voi tehdä myös potilaan laillinen edustaja, omainen tai muu läheinen, jos potilas ei voi tehdä sitä esimerkiksi sairauden vuoksi tai jos hän on kuollut.

Muistutusmenettelyn tarkoituksena on, että potilaan antama palaute käsitellään mahdollisimman lähellä hoito- ja palveluprosessia ja sellaisessa asemassa olevan henkilön toimesta, joka voi vaikuttaa mahdollisten epäkohtien korjaamiseen.

Toimintayksikön on käsiteltävä muistutus asianmukaisesti ja siihen on annettava kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa muistutuksen tekemisestä.

Muistutuksen tekeminen ei rajoita potilaan oikeutta kannella hoidostaan tai hoitoon liittyvästä kohtelustaan terveydenhuollon valvontaviranomaisille.

Sosiaali- tai potilasasiavastaava neuvoo ja avustaa muistutuksen laatimisessa, muttei kuitenkaan voi tehdä sitä potilaan puolesta.

Muistutuksen voi tehdä vapaamuotoisesti tai täytettävän muistutuslomakkeen avulla. Muistutus toimitetaan käsiteltäväksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kirjaamoon osoitteeseen Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti. Muistutuksen voi lähettää kirjaamoon myös tietoturvallisella ja sähköisellä turvapostilla.

Terveydenhoitoa koskeva muistutuslomake

Mikä on kantelu ja mihin sen teen?

Potilas voi tehdä kokemistaan terveydenhuollon epäkohdista tai lainvastaisesta menettelystä kantelun valvontaviranomaiselle. Oikeus kantelun tekemiseen ei ole rajattu kantelijan omaan asiaan, vaan kantelun voi tehdä kuka tahansa.

Kantelun voi tehdä aluehallintovirastoon, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai erityistilanteissa Valviraan (jos epäilet hoitovirheen johtaneen potilaan kuolemaan tai vaikeaan pysyvään vammautumiseen, katso tarkemmin www.valvira.fi).

Kantelun avulla terveydenhuollossa koettu epäkohta on mahdollista saada terveydenhuollon palvelutoimintaa valvovan viranomaisen tietoon. Kantelun vastaanottanut viranomainen voi siirtää kantelun käsiteltäväksi muistutuksena, jos katsoo sen asianmukaiseksi, eikä asiassa ole aiemmin tehty muistutusta. Asiakas saa valita itse, mille valvontaviranomaiselle haluaa kantelun tehdä (pois lukien Valviran erityistilanteet).

Kanteluita, jotka koskevat yli kaksi vuotta vanhoja asioita, ei tutkita ilman erityistä syytä.

Kantelu aluehallintovirastoon
Kantelu Valviraan
Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle

Mitä voin tehdä, jos epäilen hoitovirhettä terveydenhuollossa?

Asia kannattaa ensin ottaa puheeksi hoitaneen yksikön kanssa. Terveydenhuollon yksikön täytyy myös itse arvioida toimintaansa aktiivisesti ja ottaa käsittelyyn sattuneita virheitä tai läheltä piti -tilanteita.

Jos yhteydenotto hoitaneeseen yksikköön ei auta, voit harkita potilasvahinkoilmoituksen tekoa Potilasvakuutuskeskukseen. Potilasvakuutuskeskus on ulkopuolinen taho, joka tutkii potilasvahinkoepäilyn.

Laissa on säädetty useita kriteerejä potilasvahingolle, joka voidaan korvata. Potilasvakuutuslainsäädäntö on monimutkaista eikä tämän vuoksi potilasasiavastaava tai Potilasvakuutuskeskus voi pelkän suullisen kuvailun perusteella arvioida, onko kyseessä korvattava potilasvahinko.

Potilasvakuutuskeskus

En saanut terveydenhuollosta sellaista hoitoa tai lääkereseptiä, jonka olisin mielestäni tarvinnut. Mitä voin tehdä?

Terveydenhuollon ammattilainen tekee arvion asiakkaan tarvitsemasta hoidosta. Terveydenhuollon palvelut ovat lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltuja, ne ovat ennaltaehkäisyä, sairauden toteamiseksi tarvittavia tutkimuksia sekä taudinmääritystä, hoitoa ja kuntoutusta.

Valikoimaan ei kuitenkaan kuulu sellaisia palveluja tai hoitoa, jotka esimerkiksi voisivat olla kohtuuttoman suuri riski potilaan hengelle tai terveydelle tai vaikuttavuus on vähäinen ja kustannukset ovat kohtuuttomat saavutettavaan hyötyyn nähden.

Joskus potilas ja terveydenhuollon ammattilainen voivat olla eri mieltä siitä, mikä on tarpeellista tai perusteltua hoitoa. Potilaslaki kuitenkin velvoittaa antamaan potilaalle tietoa muun muassa potilaan terveydentilasta ja hoitovaihtoehdoista ja kohtelemaan potilasta hyvin. Selvityksen antaminen potilaalle pitää tehdä siten, että potilas sen riittävästi ymmärtää.

Potilas ei siis voi itse määritellä, mitä hoitoa tai lääkitystä saa, mutta asiasta pitää olla mahdollisuus keskustella hoitavan ammattilaisen kanssa.

Kuitenkin sellaisesta lääkityksestä tai hoitotoimenpiteistä, joita terveydenhuollon ammattihenkilö tarjoaa, mutta asiakas ei halua, on oikeus kieltäytyä. Poikkeuksena ovat tahdosta riippumattomat toimenpiteet.

Voinko vaihtaa terveydenhuollon työntekijää?

Potilaalla on mahdollisuus valita häntä hoitava terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö toimintayksikön toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen rajoissa.

Työntekijän vaihtamista voi siis pyytää, mutta vaihto voidaan tehdä vain, jos se on tarkoituksenmukaista yksikön toiminnan rajoissa. Esimerkiksi jotain tiettyä erityisosaajaa ei välttämättä ole yksikössä kuin yksi, jolloin vaihto ei luonnollisesti ole mahdollinen.

Mahdollisuuksien mukaan potilas pyritään ohjaamaan ammattihenkilölle, joka häntä on aiemminkin hoitanut.

Onko minulla oikeus valita tai vaihtaa hoitopaikkaa?

Sinulla on oikeus valita terveyskeskus, jossa asioit. Terveyskeskus voi sijaita kotikunnassa tai muussa kunnassa.

Terveyskeskusta voi vaihtaa kerran vuodessa ja vaihto on ilmoitettava kirjallisena vanhaan ja uuteen hoitopaikkaan.

Myös erikoissairaanhoidon yksikön saa tietyissä rajoissa valita. Tähän vaikuttaa muun muassa se, onko kyseessä perusterveydenhuollon erikoissairaanhoito vai erityisvastuualueen erikoissairaanhoito. Valinta tehdään yhdessä lähettävän lääkärin kanssa.

Missä ajassa minulla on oikeus päästä hoitoon?

Hoitoon pääsyajat määritellään terveydenhuoltolaissa. Terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön on saatava yhteys samana arkipäivänä virka-aikana.

Yhteydenotosta ammattilaisen on tehtävä hoidon tarpeen arvio kolmessa arkipäivässä.

Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa on aloitettava hoidon tarpeen arviointi kolmessa viikossa siitä, kun lähete on saapunut.

Hoito on saatava kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa.

Suun terveydenhuollossa ja perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidossa aikaa voidaan kuitenkin tietyin ehdoin jatkaa toisella kolmella kuukaudella.

Kolmen viikon määräaika hoidon tarpeen arviolle koskee myös erityisvastuualuetasoista erikoissairaanhoitoa ja hoito tulee siellä saada viimeistään kuudessa kuukaudessa.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa erikoislääkärin tutkimuksiin tai muihin tutkimuksiin on päästävä kuudessa viikossa ja alle 23-vuotiaan hoito on aloitettava kolmessa kuukaudessa.

Takaisin sivun alkuun

Sosiaalihuoltoa koskevat kysymykset

Millaisissa asioissa sosiaaliasiavastaava voi auttaa minua?

Ota yhteyttä sosiaaliasiavastaavaan, jos tarvitset tietoja ja neuvontaa yksityisten ja julkisten sosiaalipalvelujen tai varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaiden asemasta ja oikeuksista.

Voit kysyä sosiaaliasiavastaavalta pientä tai isompaa asiaa, yhteydenottosi on aina tervetullut ja tärkeä.

Sosiaaliasiavastaava on puolueeton taho. Sosiaaliasiavastaavan tehtävänä on neuvoa, mitä asiakas voi tehdä tilanteessa, jossa hän kokee saaneensa sosiaalihuollon palveluissa huonoa kohtelua, palveluissa on epäkohtia tai palvelujen laatu on huonoa.

Sosiaaliasiavastaavan tehtävänä on tiedottaa ja neuvoa sosiaalihuollon asiakkaan oikeusturvakeinojen käytöstä. Tarvittaessa sosiaaliasiavastaava myös auttaa muistutuksen laatimisessa.

Sosiaaliasiavastaavan tehtävänä ei ole valvoa sosiaalihuollon palvelujen toimivuutta eikä sosiaaliasiavastaava tutki sitä, ovatko palvelut järjestetty lainsäädännön mukaisesti tai toimivatko yksittäiset työntekijät lakien edellyttämällä tavalla.

Sosiaaliasiavastaavalla ei myöskään ole valtaa muuttaa sosiaalipalveluista annettuja päätöksiä, palveluyksiköiden tai yksittäisten työntekijöiden toimintatapoja tai määrätä työntekijöille seuraamuksia.

Sosiaaliasiavastaava palvelee myös varhaiskasvatuspalvelujen sekä koulu- ja oppilashuollon kuraattoripalvelujen käyttäjiä palvelujen laatuun ja asiakkaiden oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Sosiaaliasiavastaavan yhtenä lakisääteisenä tehtävänä on laatia vuosittain selvitysraportti sosiaalihuollon palvelujen käyttäjien aseman ja oikeuksien kehittymisestä toiminta-alueella. Sosiaaliasiavastaavalle tulevat yhteydenotot ovat tämän selvitysraportin aineistoa anonyymisti.

Sosiaaliasiamiehen selvitysraportti 2022

Milloin voin olla yhteydessä sosiaaliasiavastaavaan?

Sosiaaliasiavastaavaan otetaan yhteyttä esimerkiksi silloin, kun

• asiakkaan saaman sosiaalipalvelun laatu on huonoa ja asiakas tarvitsee tietoa siitä, miten asiaa voi lähteä selvittämään
• asiakasta on kohdeltu huonosti työntekijän toimesta ja asiakas haluaa tuoda asian esiin ja selvitettäväksi
• asiakas haluaa tehdä valituksen (eli muistutuksen tai kantelun) sosiaalihuollon palvelussa havaitsemastaan epäkohdasta, huonosta palvelun laadusta tai saamastaan huonosta kohtelusta.
• asiakas on hakenut sosiaalihuollon palvelua, mutta hakemus on hylätty ja asiakas on tyytymätön saamaansa päätökseen. Asiakas tarvitsee päätöksen muutoksenhakuneuvontaa.
• asiakas tarvitsee tietoa oikeuksistaan sosiaalipalvelujen käyttäjänä
• asiakas haluaa hakea oikaisua sosiaalipalveluissa kirjattuihin asiakastietoihin ja tarvitsee tietoa siitä, miten asiassa tulisi toimia.

Mitä voin tehdä, jos asiaani ei mielestäni ole hoidettu asiamukaisesti, palvelun laadussa on ongelmia tai minua on kohdeltu palvelussa huonosti?

Asian selvittely kannattaa aloittaa antamalla palaute suoraan työntekijälle ja/tai hänen esihenkilölleen. Palautteen voi antaa esimerkiksi puhelimitse tai verkossa.

Anna palautetta verkossa

Sinulla on myös oikeus tehdä muistutus tai kannella asiasta valvontaviranomaiselle. Niistä kerrotaan lisää alempana tällä sivulla.

Mikä on sosiaalihuollon palvelua koskeva muistutus ja miten voin sen tehdä?

Sosiaalihuollon asiakkaalla on lakiin perustuva oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle, jos hän on tyytymätön saamansa palvelun laatuun tai kohteluun palvelussa.

Muistutusmenettelyn tarkoituksena on, että asiakkaan antama palaute käsitellään mahdollisimman lähellä palveluprosessia ja sellaisessa asemassa olevan henkilön toimesta, joka voi vaikuttaa havaittujen epäkohtien korjaamiseen.

Asiakkaalla on oikeus saada muistutukseensa kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa. Muistutuksen tekeminen ei vaikuta asiakkaan oikeuteen hakea muutosta sosiaalihuoltoa koskeviin päätöksiin tai oikeuteen kannella asiastaan sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille.

Sosiaali- tai potilasasiavastaava neuvoo ja avustaa muistutuksen laatimisessa, muttei kuitenkaan voi tehdä sitä asiakkaan puolesta.

Muistutuksen voi tehdä vapaamuotoisesti tai täytettävän muistutuslomakkeen avulla. Muistutus toimitetaan käsiteltäväksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kirjaamoon osoitteeseen Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti. Muistutuksen voi lähettää kirjaamoon tietoturvallisesti myös sähköisesti turvapostilla.

Sosiaalipalvelua koskeva muistutuslomake

Mikä on kantelu ja mihin sen teen?

Sosiaalihuollon asiakas voi tehdä sosiaalihuollon palveluissa havaitsemistaan epäkohdista, huonosta kohtelusta, viranomaisen lainvastaisesta menettelystä tai laiminlyönnistä hallintokantelun.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan kantelun voi tehdä aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lisäksi jossain erityistilanteissa kantelun voi tehdä Valviralle (esimerkiksi kuolemantapaukset tai laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät asiat).

Kantelun avulla sosiaalihuollon palvelussa koettu epäkohta on mahdollista saada sosiaalihuollon palvelutoimintaa valvovan viranomaisen tietoon. Kantelumenettelyn avulla ei kuitenkaan voi saada muutosta palvelupäätöksen sisältöön. Oikeus kantelun tekemiseen ei ole rajattu ainoastaan kantelijan omaan asiaan, vaan kantelun voi tehdä kuka tahansa.

Kantelun vastaanottanut viranomainen voi siirtää kantelun käsiteltäväksi muistutuksena, jos katsoo sen asianmukaiseksi, eikä asiassa ole aiemmin tehty muistutusta. Asiakas saa valita itse, mille valvontaviranomaiselle haluaa kantelun tehdä (pois lukien Valviran erityistilanteet).

Kanteluita, jotka koskevat yli kaksi vuotta vanhoja asioita, ei tutkita ilman erityistä syytä.

Kantelu aluehallintovirastoon
Kantelu Valviraan
Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle

Olen tyytymätön saamaani päätökseen. Mitä voin tehdä?

Jos olet tyytymätön sosiaalihuollon palvelusta, etuudesta tai asiakasmaksusta annettuun päätökseen, sinulla on oikeus hakea päätökseen muutosta. Päätöksen mukana tulee aina olla ohje muutoksenhausta. Huomioi, että muutoksenhaku tulee tehdä sille annetussa määräajassa.

Missä tilanteessa minulle annetaan päätös sosiaalipalvelusta?

Kun haet julkisia sosiaalipalveluja, sinulla on aina oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä.

Päätös voidaan antaa suullisesti vain silloin, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Suullinen päätös on annettava viipymättä kuitenkin myös kirjallisena.

Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi

1. päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta
2. asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu
3. päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asiakas on oikeutettu, velvoitettu tai miten asia on muutoin ratkaistu
4. sen työntekijän nimi ja yhteystiedot, jolta asiakas voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä

Asiakkaan oikeus saada kirjallinen päätös haetusta sosiaalipalvelusta on tärkeä asiakkaan oikeusturvan tae. Asiakkaalla on oikeus hakea sosiaalipalvelusta annettuun päätökseen muutosta, jos hän on tyytymätön päätökseen.

Asiakkaalle tulee antaa päätöksen liitteenä muutoksenhakuohje, josta ilmenee missä ajassa, ja mille taholle muutoksenhakuvaatimus osoitetaan sekä muut muutoksenhakua koskevat ohjeet.

Ketkä valvovat sosiaalihuollon palvelutoimintaa?

Hyvinvointialueen velvollisuus on ohjata ja valvoa alueensa palvelutoimintaa. Myös jokaisella sosiaalihuollon toimintayksiköllä on omavalvontavelvollisuus.

Toimintayksiköiden on laadittava omavalvontasuunnitelma ja pidettävä se julkisesti nähtävänä (esimerkiksi verkkosivuilta tai yksikön ilmoitustaululla). Suunnitelmassa kuvataan se, miten yksikössä varmistetaan palvelun laadukas ja asiakasturvallinen toteutus.

Omavalvonta

Sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisiä ja julkisia palveluja valvovia viranomaistahoja ovat aluehallintovirasto ja Valvira sekä eduskunnan oikeusasiamies.

Sosiaalihuollon palvelujen niin sanottu jälkikäteinen valvonta käynnistyy asiakkaiden tekemien kantelujen tai ilmoitusten perusteella. Valvontaviranomainen voi käynnistää valvontatoimenpiteet myös oma-aloitteisesti esimerkiksi julkisuudessa esiin tulleiden tietojen perusteella.

Kuinka nopeasti minulla on oikeus saada hakemaani sosiaalipalvelua?

Sosiaalihuoltolaissa ja sosiaalihuollon erityislaeissa on paljon erilaisia määräaikoja eikä niitä kaikkia ole mahdollista avata tässä. Alla on esitetty yleisimmät määräajat.

• Kiireellisen tuen tarve on arvioitava välittömästi. Kiireellisiä toimenpiteitä koskeva asia on käsiteltävä ja päätös tehtävä viipymättä siten, ettei asiakkaan oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä.  Kiireellisyyden arvioi sosiaalihuollon ammattilainen.
• Sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista on tehtävä päätös ilman aiheetonta viivytystä. Palvelu pitää aloittaa ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään 3 kuukaudessa asian vireilletulosta. Aika voi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä peruste.
• Vammaispalvelulain mukaisista palveluista on tehtävä päätös kolmen kuukauden kuluessa asian vireilletulosta, ellei asian selvittämiseen erityisestä syystä mene enemmän aikaa.
• Vanhuspalvelulain mukaisista palveluista on tehtävä päätös viipymättä ja palvelu on saatava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta.
• Kiireellinen toimeentulotukipäätös on tehtävä samana tai seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa tapauksessa toimeentulotukipäätös on tehtävä seitsemässä arkipäivässä hakemuksen saapumisesta. Mikäli tarvittavia tietoja puuttuu, alkaa seitsemän arkipäivän laskeminen tarvittavien lisätietojen saapumisesta.

Mitä tarkoittaa sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus ja koskettaako se minua?

Asiakkaan näkemys tai mielipide on aina palvelujen tarvetta arvioitaessa ja palveluja järjestettäessä pyrittävä selvittämään. Myös lapsen mielipide on selvitettävä lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden, kun kyseessä on lasta koskeva asia.

Pääsääntö on aina asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien kunnioittaminen. Näistä voidaan poiketa vain laissa erikseen säädetyillä rajoitustoimenpiteillä.

Sosiaalihuoltoa koskevia rajoittamistoimenpiteitä on vain lastensuojelulaissa, kehitysvammalaissa ja päihdehuoltolaissa. Esimerkiksi muistisairaita vanhuksia koskevaa itsemääräämisoikeutta rajoittavaa lainsäädäntöä ei ole.

Huomioithan, että sosiaalihuollon ulkopuolella on erikseen erilaista itsemääräämisoikeuteen puuttuvaa lainsäädäntöä, esimerkiksi terveydenhuollossa ja holhoustoimessa.

Onko minulla oikeus valita tai vaihtaa asumispalvelupaikkaa?

Ratkaistaessa sosiaalihuollon palvelua koskevaa hakemusta (esimerkiksi ympärivuorokautisen palveluasumisen hakemusta) on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan etu.

Lisäksi palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan.

Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omien palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että julkisia sosiaalipalveluja tulisi järjestää sillä tavoin kuin asiakas itse niitä haluaa.

Julkisten sosiaalipalvelujen osalta viranomainen päättää viime kädessä siitä, millä tavoin palveluja ja tukitoimia järjestetään. Asiakkaalle ei siis synny lain mukaista oikeutta saada julkisia sosiaalipalveluja haluamallaan tavalla eikä asiakkaalla siten ole oikeutta valita esimerkiksi tiettyä asumispalveluyksikköä.

Asiakkaalla on kuitenkin oikeus saada sosiaalihuollon palvelujen järjestämisestä kirjallinen päätös, josta ilmenee perustelut päätökselle. Asiakkaalla on myös oikeus hakea tarvittaessa päätökseen muutosta.

Voinko vaihtaa sosiaalipalveluiden työntekijää?

Lakiin ei ole kirjattu erillistä oikeutta sosiaalihuollon työntekijän vaihtamiseen. Jos haluat vaihtaa työntekijääsi, niin mieti ensin, mitkä ovat pulmakohdat nykyisen työntekijän kanssa ja mitä voisit itse tehdä niiden ratkaisemiseksi.

Pyri keskustelemaan pulmakohdista työntekijän ja/tai hänen esihenkilönsä kanssa. Keskustelun avulla yhteinen ymmärrys asioista voi parantua ja pystyt jatkamaan yhteistyötä työntekijän kanssa.

Jos tilannetta ei pystytä selvittämään keskustelun avulla, kysy mahdollisuudesta työntekijän vaihtoon. Viime kädessä asian ratkaisee kyseinen sosiaalipalveluyksikkö. Asiasta voi olla tällöin yhteydessä esimerkiksi yksikön esihenkilöön.

Voinko ottaa oman tukihenkilön mukaan sosiaalipalvelun työntekijätapaamiseen?

Asiakkaalla on oikeus käyttää apunaan asiavastaavaa tai avustajaa, kun hän asioi sosiaalihuollon viranomaispalveluissa.

Asiakkaan täytyy kuitenkin myös tulla henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Yleensä tällaisissa tilanteissa on kyse henkilökohtaisesta asiasta, joka vaatii asiakkaan itsensä läsnäoloa ja osallistumista asian selvittämiseen.

Asiavastaavan ja avustajan roolit poikkeavat toisistaan. Asiavastaava toimii asiakkaan puolesta ja avustaja toimii asiakkaan rinnalla. Avustajan roolin voi ajatella olevan asiakkaan ”tukihenkilönä” toimiminen asiakkaan apuna.

Asiavastaavan on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan asiakasta (päämiestään). Valtakirja on viranomaisen määräyksestä yksilöitävä, jos toimivallasta tai toimivallan laajuudesta on epäselvyyttä.

Asianajajan ja julkisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos viranomainen niin määrää. Sosiaaliasiavastaava ei toimi hallintolain tarkoittamana asiakkaan asiavastaavana sosiaalipalveluissa. Asiavastaavan hankkiminen ja mahdolliset kustannukset ovat asiakkaan vastuulla.

Jos viranomainen sosiaalihuollossa katsoo, että asiakkaan asiavastaava tai avustaja on tehtäväänsä sopimaton, viranomainen voi kieltää tätä esiintymästä asiassa siinä viranomaisessa. Kiellosta on ilmoitettava asiakkaalle ja varattava tälle tilaisuus uuden asiavastaavan tai avustajan hankkimiseen.

Asiavastaavaa ja avustajaa sitoo vaitiolovelvollisuus, eikä hän saa luvattomasti ilmaista asiakkaan tai viranomaisen hänelle asian hoitamista varten uskomaa luottamuksellista tietoa.

Mitä sosiaalipalveluja on olemassa?

Sosiaalipalveluja ovat

• sosiaalityö
• sosiaaliohjaus
• sosiaalinen kuntoutus
• palvelu taloudellisen toimintakyvyn edistämiseksi
• perhetyö
• lapsiperheen kotipalvelu
• kotihoito
• tukipalvelut (ateria-, vaatehuolto-, siivous- ja ateriapalvelu sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävä tai tukeva palvelu)
• tilapäinen asuminen
• tuettu asuminen
• yhteisöllinen asuminen
• ympärivuorokautinen palveluasuminen
• laitospalvelut
• liikkumista tukevat palvelut
• päihde- ja riippuvuustyön erityiset palvelut
• päiväkeskuspalvelu päihdetyön erityisenä palveluna
• mielenterveystyö
• mielenterveystyön palvelut
• kasvatus- ja perheneuvonta
• lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta
• omaistaan ja läheistään hoitavan henkilön vapaa
• opiskeluhuollon kuraattoripalvelut
• lastensuojelu
• kehitysvammaisten erityishuolto
• vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet (esim. henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelu, päivätoiminta ja kodin muutostyöt)
• täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki
• sosiaalinen luototus
• kuntouttava työtoiminta
• omaishoidon tuki
• perhehoito
• adoptioneuvonta
• perheasioiden sovittelu
• lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen vahvistamiseen ja ratkaisemiseen liittyvät tehtävät sekä päätösten täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun kuuluvat toimenpiteet ja lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian tuomiois-tuinsovitteluun kuuluvat asiantuntijapalvelut
• isyyden ja äitiyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvät tehtävät

Mitä oikeuksia alaikäisellä lapsellani on sosiaalihuollon asiakkaana?

Lasten asema ja oikeudet on pyritty turvaamaan monissa eri sosiaalihuollon toimintaa määrittävissä laeissa. Lapsen edun huomioiminen sosiaalipalvelujen tarpeen arvioinnissa ja palvelujen toteuttamisessa on keskeinen periaate sosiaalihuollossa.

Lapsen edun arvioinnissa on aina kyse yksilökohtaisesta harkinnasta ja siinä pitää huomioida muun muassa lapsen ikä, kehitystaso, elämäntilanne ja perhesuhteet.

Lapsen ja nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin pitää kiinnittää erityistä huomiota. Lapselle täytyy turvata hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla mahdollisuus saada tietoa häntä koskevassa asiassa ja esittää siitä mielipiteensä ja toivomuksensa.

Lapsen mielipide pitää selvittää hienovaraisesti sekä niin, että siitä ei aiheudu tarpeettomasti hait-taa lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheisten ihmisten välisille suhteille.

Lapsen mielipiteen selvittämisen tapa ja pääasiallinen sisältö täytyy kirjata lasta koskeviin asiakasasiakirjoihin. Mielipiteen selvittämisen yhteydessä lapselle ei saa antaa sellaisia tietoja, jotka vaarantaisivat hänen kehitystään tai ovat vastoin lapsen muuta erittäin tärkeää yksityistä etua.

Mitä tarkoittaa lapseni itsenäinen puhevalta?

15 vuotta täyttäneellä lapsella ja hänen huoltajallaan (tai muulla laillisella edustajallaan) on oikeus erikseen käyttää puhevaltaa asiassa, joka koskee alaikäisen henkilöä tai henkilökohtaista etua tai oikeutta.

12 vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus käyttää huoltajan (tai muun laillisen edustajan) ohella erikseen puhevaltaansa itseään koskevassa lastensuojeluasiassa.

Puhevallalla tarkoitetaan henkilön oikeutta tehdä etuutta tai palvelua koskeva hakemus, oikeutta tulla kuulluksi ennen päätöksentekoa ja oikeutta hakea itsenäisesti muutosta häntä itseään koskevaan päätökseen.

12 vuotta täyttänyt lapsi voi siis esimerkiksi valittaa itseään koskevista lastensuojelun päätöksistä tai hakea lastensuojelun avohuollon tukitoimia.

Takaisin sivun alkuun

Asiakas- ja potilastietoja koskevat kysymykset

Mitä tietoja minusta kirjataan asiakkaana sosiaalihuollon asiakastietoihin?

Sosiaalihuollon ammattihenkilöillä sekä muulla asiakastyöhön osallistuvalla henkilöstöllä on velvollisuus kirjata sosiaalihuollon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot.

Kirjaaminen edellyttää työntekijöiltä ammatillista harkintaa siitä, mitkä tiedot kussakin tapauksessa ovat olennaisia ja riittäviä.

Tietojen kirjaamisvelvoite alkaa, kun sosiaalihuollon viranomainen on saanut tiedon henkilön mahdollisesta sosiaalihuollon tarpeesta tai, kun yksityinen palveluntuottaja alkaa toteuttaa sosiaalipalvelua sopimuksen perusteella. Kirjaukset on tehtävä viipymättä sen jälkeen, kun asiakkaan asiaa on käsitelty.

Miten voin tarkistaa sosiaali- tai terveydenhuollossa minusta tai huollettavanani olevasta lapsesta kirjatut asiakas- tai potilastiedot?

Lähtökohtaisesti sinulla on oikeus tarkastaa omat tietosi ja huollettavan lapsesi tiedot. Sinulla on oikeus tietää, onko sinusta ylipäätään tallennettu hyvinvointialueen rekisteriin sinua koskevia tietoja.

Sinulla on oikeus saada kopio sinusta käsiteltävistä tiedoista, lisäksi sinulla on oikeus saada tietoa muun muassa siitä, mistä tiedot on hankittu ja mihin niitä käytetään.

Itseä tai huollettavana olevaa lasta koskevien tietojen tarkastusoikeutta voidaan rajoittaa vain tietyissä laissa erikseen säädetyissä tilanteissa.

Tietoja voi pyytää tarkastettavaksi EU:n tietosuoja-asetuksen tai julkisuuslain nojalla. Tietosuoja-asetuksen ja lain välillä on hieman eroa esimerkiksi siinä, kuinka nopeasti tietojen saantia koskeva pyyntö on käsiteltävä. Lisäksi julkisuuslain perusteella tehdyssä tietopyynnössä tulee ilmoittaa tietojen käyttötarkoitus.

Tee tietopyyntö rekisterinpitäjälle eli hyvinvointialueelle. Yksilöi, mitä tietoja haluat tarkistaa ja miltä ajalta haluat tiedot.

Rekisterinpitäjän pitää vastata sinulle lain tai asetuksen edellyttämässä ajassa (tietosuoja-asetus 1–3 kk, julkisuuslaki 2–4 vk) ellei tietoja ole erityisen paljon tai niiden käsittely muuten vaatii enemmän aikaa.

Kertaluonteinen tietojen pyytäminen on lähtökohtaisesti maksutonta, mutta maksu voidaan periä, mikäli pyyntö on perusteeton tai kohtuuton. Mikäli rekisterinpitäjä kieltäytyy antamasta tietoja, on sen perusteltava kieltäytymisen syy.

Tietosuoja- sekä asiakas- ja potilasrekisterilomakkeet

Tietosuojavaltuutettu

Miten voin pyytää mielestäni virheellisten asiakas- ja potilastietojen oikaisemista tai puutteellisten tietojen täydentämistä?

Henkilötietojesi virheettömyys on osa oikeusturvaasi. Sinulla on oikeus vaatia, että sinua koskevat virheelliset henkilörekisteritiedot oikaistaan tai puutteellisia tietoja täydennetään. Jos henkilörekisteritiedoissa ilmenee virheitä, on rekisterinpitäjän omasta tai asiakkaan aloitteesta oikaistava virheellinen tieto.

Tietojen oikaisupyyntö tehdään henkilörekisteritietojen pitäjälle. Kerro oikaisupyynnössä nimesi ja yhteystietosi, oikaistava tieto sanatarkasti sekä ehdottamasi muutos sanatarkasti. Kerro lisäksi perustelut ehdottamillesi muutoksille.

Rekisterinpitäjän täytyy vastata sinulle kuukauden kuluessa. Jos rekisterinpitäjä tarvitsee lisäaikaa pyyntösi käsittelyyn, sen pitää ilmoittaa siitä kuukauden kuluessa ja käsitellä asia loppuun kolmen kuukauden kuluessa tietopyynnön tekemisestä.

Tietopyynnön käsittely on lähtökohtaisesti ilmaista, mutta asiasta voidaan periä maksu, jos pyyntö on perusteeton tai kohtuuton. Jos rekisterinpitäjä kieltäytyy muuttamasta tai poistamasta tietoja, sen täytyy perusteella, miksi niin tehdään.

Tietosuojalomakkeet

Voinko saada omaistani koskevia potilastietoja?  

Potilasasiakirjat ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä tietoja. On poikkeus, että omainen voi saada nähtäväkseen toista henkilöä koskevia potilasasiakirjoja tai saada niistä muuten suoraan tietoja terveydenhuollosta. Tällainen tilanne voi tulla kyseeseen, jos omainen on potilaan laillinen edustaja (esimerkiksi alaikäisen lapsen huoltaja) tai potilas on valtakirjalla antanut luvan omaiselle saada tietoja.    

Erilaisiin hoitotoimenpiteisiin tarvitaan lähtökohtaisesti potilaan suostumus. Jos suostumusta ei voida saada esimerkiksi siksi, että potilas on tajuton, pyritään potilaan tahtoa selvittämään omaisilta. Omaisilta tarvitaan suostumus hoitoon. Tällaisissa tilanteissa omaisille voidaan antaa tarpeelliset tiedon potilaan terveydentilasta päätöksenteon tueksi.  

Joissain tapauksissa omaisella voi olla oikeus potilaan tietoihin tämän kuoleman jälkeen. Nämä ovat tilanteita, joissa tietojen saaminen on välttämätöntä tärkeiden oikeuksien tai etujen selvittämiseksi tai toteuttamiseksi. Kyseessä voi olla esimerkiksi potilasvahinkoepäilyn selvittäminen tai perinnöllisen sairauden tutkimiseksi tarvittavat tiedot.   

Voinko saada omaisena vainajan potilastietoja?  

Potilasasiakirjat ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä tietoja. Salassapito ei pääty potilaan kuolemaan. Omaisella voi olla oikeus potilaan tietoihin tämän kuoleman jälkeen, jos tietojen saaminen on välttämätöntä tärkeän oikeuden selvittämiseksi tai toteuttamiseksi. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi potilasvahinkoepäilyn selvittämiseen tarvittavat tiedot tai perinnöllisen sairauden tutkimiseen tarvittavat tiedot. Viime kädessä tietojen luovuttaja arvioi, että lain säätämät edellytykset tietojen luovutukselle täyttyvät. 

Onko alaikäisellä huollettavallani oikeus kieltää itseään koskevat sosiaalihuollon tiedot minulta?

Alaikäinen lapsi voi kieltää sosiaalihuollon asiakastietojen antamisen huoltajalleen (tai muulle lailliselle edustajalleen) painavasta syystä ikänsä, kehitystasonsa ja asian laadun perusteella.

Kielto-oikeudelle ei ole säädetty laissa ikärajaa.

Jos lapsi kieltää tietojensa luovuttamisen huoltajalleen, työntekijän pitää arvioida, onko kiellon perusteena painava syy. Lisäksi työntekijän täytyy ottaa huomioon lapsen ikä, kehitystaso sekä asian laatu. Työntekijän pitää myös arvioida, mikä on lapsen etu kyseisessä tilanteessa.

Jos alaikäinen asiakas kieltää tietojen luovutuksen, kielto ja sen perusteeksi esitetty painava syy täytyy kirjata sosiaalihuollon asiakastietoihin.

Jos alaikäisen kielto-oikeus evätään siksi, ettei alaikäinen asiakas ole esittänyt painavaa syytä kiellolle, tai siksi, että tietojen antamatta jättämisen katsotaan olevan selvästi vastoin alaikäisen asiakkaan omaa etua, asiakastietoihin täytyy kirjata myös ratkaisun perustelut.

Onko alaikäisellä huollettavallani oikeus kieltää itseään koskevat terveydenhuollon tiedot minulta?

Jos alaikäinen potilas pystyy ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden päättämään hoidostaan, on häntä hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan ja tällöin alaikäisellä on myös oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoaan koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Kieltoon ei ole mitään ikärajaa vaan terveydenhuollon ammattilainen arvioi asian aina tapauskohtaisesti. Arvio ja kielto eivät myöskään koske kategorisesti kaikkea hoitoa. Alaikäinen voi olla kykenevä päättämään jostain tietystä toimenpiteestä mutta toisesta taas ei.    

Mitä ovat lokitiedot ja miten voin tarkastaa ne?

Lokitiedoilla tarkoitetaan niitä tietoja, jotka jäävät sosiaalihuollon tai terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiin ammattilaisten käydessä asiakkaan tai potilaan tiedoissa. Sinulla on oikeus tietää, kuka on käsitellyt asiakas- tai potilastietojasi. Voit pyytää lokitiedot toimittamalla lokitietopyynnön rekisterinpitäjälle. Yli kaksi vuotta vanhoja tietoja ei luovuteta kuin erityisestä syystä. Tietojen pyytäminen on maksutonta, ellei henkilö pyydä samoja tietoja useampaan kertaan. Lokitiedot saa postitse kotiin.  

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen lokitietopyyntölomake

Takaisin sivun alkuun