Sikiöseulontatutkimukset

Sikiöseulontatutkimuksissa seulotaan sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksia. Tutkimuksia ovat varhaisraskauden yhdistelmäseulonta ja toisen raskauskolmanneksen seerumiseula.

Kenelle tehdään sikiöseulontatutkimukset

Kaikille raskaana oleville naisille tehdään valtioneuvoston asetuksen mukaiset sikiöseulontatutkimukset äitiyspoliklinikalla. Sikiöseulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. On tärkeää, että pohdit etukäteen valintaasi.

Poliklinikalla on käytössä nykyaikaiset ultraäänilaitteet. Tarvittaessa teemme yhteistyötä muiden erikoisalojen ja yliopistosairaaloiden kanssa.

Miksi ja mitä sikiöseulontatutkimuksia on

Sikiöseulontatutkimuksissa seulotaan sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksia.

Tutkimuksia ovat

  1. varhaisraskauden yhdistelmäseulonta
  2. toisen raskauskolmanneksen seerumiseula

 

Varhaisraskauden yhdistelmäseulonta

Jos päätät osallistua varhaisraskauden yhdistelmäseulonta, se tehdään alkuraskauden ultraäänitutkimuksen yhteydessä. Siihen kuuluu myös verikoe.

Varhaisraskauden yhdistelmäseulonta seuloo yleisimpiä kromosomipoikkeavuuksia. Näistä yleisin on trisomia 21 eli Downin syndrooma. Toinen kromosomipoikkeavuus on selkeästi harvinaisempi trisomia 18 eli Edwardsin syndrooma. Yhdistelmäseulonnassa syndroomista löydetään 80–90 %.

Verikoe: Saat yhdistelmäseulontaan sisältyvään verikokeeseen lähetteen neuvolasta. Verikoe otetaan raskausviikoilla 9+0 – 11+6. Paras aika käydä verikokeissa on n. 10. raskausviikolla.

Alkuraskauden ultraäänitutkimus: Käynnillä mitataan sikiön niskaturvotus. Luotettava mittausajankohta on raskausviikoilla 11+0 – 13+6.

Tulokset: Verikokeiden vastaukset ja ultraäänitutkimustulokset syötetään riskilaskentaohjelmaan. Ohjelma laskee, millä todennäköisyydellä sikiöllä on kromosomipoikkeama. Jos todennäköisyys ylittää seulontarajan, seulontatulos on positiivinen. Sikiöllä on silloin kohonnut riski kromosomipoikkeamaan.

Toisen raskauskolmanneksen seerumiseula

Aina varhaisraskauden yhdistelmäseulontaa ei voida tehdä luotettavasti. Näin esimerkiksi, jos raskaus on oletettua pidemmällä. Silloin sinulle tarjotaan mahdollisuutta osallistua toisen raskauskolmanneksen seerumiseulaan.

Toisen raskauskolmanneksen seerumiseulonnassa seulotaan Downin syndrooman lisäksi sikiön keskushermostoputken sulkeutumishäiriöitä.

Verikoe: Saat lähetteen tutkimukseen alkuraskauden ultraäänikäynnillä. Seerumiseula tehdään äidin verinäytteestä raskausviikoilla 15+0 – 16+6.

Positiivinen seulontatulos tarkoittaa, että sikiöllä on kohonnut riski poikkeavuuksiin. Toisen raskauskolmanneksen seerumiseulonta löytää n. 60–65 % Downin syndroomista.

Jos tulos on positiivinen

Jos varhaisraskauden yhdistelmäseulonnassa tai toisen raskauskolmanneksen seerumiseulonnassa sikiöllä todetaan kohonnut riski kromosomipoikkeavuuteen, pääset halutessasi jatkotutkimuksiin.

  • Non-invasiivinen prenataalitutkimus (NIPT), joka tehdään äidin verinäytteestä. Tutkimuksessa tutkitaan äidin verenkierrosta sikiöperäistä soluvapaata DNA:ta, josta voidaan etsiä kromosomien 13, 18 ja 21 lukumääräpoikkeavuuksia.
  • Istukkanäyte (villusbiopsia) tai lapsivesitutkimus, jotka tehdään yliopistosairaalassa. Molemmat ovat ultraääniohjauksessa tehtäviä tutkimuksia, joissa vatsanpeitteiden läpi otetaan näyte ohuella neulalla joko lapsivedestä tai istukasta. Tutkimuksiin liittyy noin 0,5 %:n keskenmenoriski.

Ultraäänitutkimuksen tekevä lääkäri tai kätilö neuvoo sinua ja kertoo eri vaihtoehdoista tarkemmin.

 

Ajanvarausmuutokset

Ma–pe: 9.00–10.00 tai 13.00–14.00

Yhteystiedot

Puhelinasiointi
Puhelin:
Puhelin: +358 3 8192356
Sosiaalityöntekijä:
Sosiaalityöntekijä: +358 44 4406606

Päijät-Hämeen keskussairaalan äitiyspoliklinikan ajanvaraus ja kätilön puhelin.

Virka-ajan ulkopuolella voit kiireellisissä asioissa kysyä ohjeita synnytysosastolta.