Potilasohjeet kehityksellisiin ongelmiin

Kehityksellisten ongelmien arviointi ja kuntoutustutkimus lasten ja nuorten neurologian yksikössä

Poliklinikkakäynnillä

Lapset tulevat tutkimuksiin avoterveydenhuollon lähetteellä. Lähetteen saavuttua lääkäri arvioi hoidon kiireellisyyden.

Alle 3-vuotiaat lapset pyritään kutsumaan vastaanotolle kuukauden sisällä ja kaikki lapset ja nuoret 3 kuukauden sisällä lähetteen käsittelystä. Lääkäri saattaa pyytää avohoidosta lisätutkimuksia ja palautteita, jolloin niiden valmistumista voidaan joutua odottamaan.

Lääkäri

Vanhemmat tulevat lapsen mukaan lääkärin tutkimusvastaanotolle. Vanhempien kanssa käydään läpi esitiedot ja avohoidon palautteet. Jotta lapsi pystyy keskittymään häiriöttä tehtäviin ja vuorovaikutukseen, sisaruksia ei toivota mukaan vastaanottohuoneeseen.

Tehtävien tekeminen aloitetaan useimmiten pöytätehtävistä, joiden jälkeen on liikuntatehtävien vuoro.

Tehtävien jälkeen lapsi tai nuori tutkitaan rakennetta ja ihoa myöten. Tutkimusten jälkeen lapsi saa leikkiä.

Vastaanotolla asetetaan alustava tai varma diagnoosi. Diagnoosin pohjalta laaditaan lääketieteellisten tutkimusten suunnitelma ja kuntoutussuunnitelma. Vanhemmat saavat myös tietoa lapsen löydöksistä ja niiden merkityksestä. Tarvittaessa perhe ohjataan perinnöllisyysneuvontaan tai perinnöllisyysneuvonta annetaan lääkärin vastaanotolla.

Vastaanoton jälkeen lääkäri laatii kirjallisen lausunnon ja tarpeelliset todistukset. Ne postitetaan kotiin ja vanhempien kanssa sovituille tahoille, esimerkiksi neuvolaan, kouluterveydenhuoltoon, psykologille, terapeuteille, päiväkotiin tai kouluun opettajalle.

Vain pienimmille lapsille varataan uusintakäyntejä lääkärille. Vaikeissa tapauksissa lapsi ohjataan osastokuntoutustutkimusjaksolle. Tarvittaessa suunnitellaan kehityksellisiä jatkotutkimuksia joko avohoidon tai lastenneurologisen työryhmän erityistyöntekijöiden kanssa. Avohoidon psykologin uusintatutkimuksia tehdään usein 5−6-vuotiaille ennen kouluunmenoa. Vaikeissa ongelmatilanteissa neuropsykologiset tutkimukset tehdään Päijät-Hämeen keskussairaalassa polikliinisesti.

Hoitaja

Poliklinikalle tullessaan perhe ilmoittautuu hoitajalle. Hoitaja tekee alkuhaastattelun, kysyy tarvittavat luvat, jotta loppulausunnot voidaan lähettää muille hoitaville tahoille, ja tarkistaa perheen yhteystiedot. Samalla lapsi punnitaan ja mitataan.

Vastaanoton jälkeen hoitaja huolehtii lääkärin antamat ohjeet ja määräykset eteenpäin. Hoitaja on perheen tukena. Hän antaa perheille epilepsia-, ADHD- ja päänsärkyneuvontaa ja lääkehoidon ohjausta. Hoitaja kirjoittaa myös tarvittavat todistukset, esim. D-todistuksen ja työnantajalle tarvittavat todistukset. Soittoajat lääkärille varataan tarvittaessa hoitajan tai sihteerin kautta.

Psykologi

Psykologi arvioi lapsen kokonaiskehitystä, kontakti- ja sosiaalisia taitoja, päättelytaitoja sekä yleisiä oppimisvalmiuksia. Erityisvaikeuksien tunnistamiseksi hän kartoittaa neuropsykologisin testein lapsen taidollisia valmiuksia, joita ovat kielelliset toiminnot, visuaaliset hahmottamistoiminnot, sosiaalinen havaitseminen, tarkkaavuus ja toiminnanohjaus, oppiminen ja muisti sekä sensomotoriikka.

Psykologi arvioi kehitystä tukevien toimenpiteiden tarvetta ja laatii tarvittavat lausunnot päivähoitoa ja koulua varten. Yhteistyössä perheen, työryhmän, päivähoidon ja koulun kanssa hän suunnittelee lapsen kehitystä tukevaa kuntoutusta.

Puheterapeutti

Puheterapeutti arvioi lapsen vuorovaikutus- ja kontaktitaitoja, puheen ja kielellisen kehityksen taitoja sekä kommunikointitaitojen kuntoutuksen, esim. musiikkiterapian, AAC-ohjauksen ja puheterapian, tarvetta vastaanotolla tehtyjen havaintojen ja tutkimusten sekä saatujen palautteiden perusteella. Tarvittaessa hän järjestää kuntoutuksen yhteistyössä alueen puheterapeuttien kanssa.

Puheterapeutti arvioi kommunikoinnin apuvälineiden tarvetta sekä huolehtii niiden hankkimisesta ja toimittamisesta huoltoon ja päivitykseen. Hän ohjaa puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen (AAC) käyttöä vanhemmille ja lapsen muille lähiaikuisille. Lisäksi puheterapeutti tekee tarvittaessa lausuntoja AAC-ohjauksen ja tukiviittomaopetuksen hakemiseksi lähiaikuisille.

Toimintaterapeutti

Toimintaterapeutti kartoittaa lapsen osallistumista arjessa, omatoimisuutta, leikkiä, käsien käyttöä ja ympäristössä selviytymistä. Hän arvioi testeillä lapsen hieno-, karkea- ja visuomotoriikan taitoja ja valmiuksia sekä keskittymisen ja käyttäytymisen hallintaa eri ympäristöissä.

Toimintaterapeutti ohjaa ja neuvoo vanhempia tukemaan lapsen omatoimisuuden, leikin ja kouluvalmiuksien kehitystä. Tarvittaessa hän suunnittelee toimintaterapiakuntoutuksen ja järjestää terapiapaikan ja apuvälineet. Hän tekee yhteistyötä lapsen päiväkodin tai koulun ja muiden terapeuttien kanssa.

Kuntoutusohjaaja

Kuntoutusohjaaja neuvoo vanhempia lapsen kehityksellisiin ongelmiin ja kuntoutuksen toteuttamiseen liittyvissä asioissa. Hän toimii yhteysihmisenä sairaalan, kodin sekä lapsen kuntoutukseen, kasvatukseen ja opetukseen osallistuvien henkilöiden ja viranomaisten välillä (päivähoito ja koulukäynnit). Hän osallistuu tarvittaessa lapsen kuntoutus-, HOJKS- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Lisäksi hän antaa perheille tietoa vammaisjärjestöjen ja yhdistysten toiminnasta.

Sosiaalityöntekijä

Sosiaalityöntekijä kartoittaa perheen kanssa tukipalvelujen tarpeen. Hän neuvoo sosiaaliturvaan ja sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa sekä avustaa tarvittaessa hakemusten teossa. Hän selvittää, mitä lausuntoja tarvitaan lääkäriltä ja erityistyöntekijöiltä.

Sosiaalityöntekijä antaa tietoa sopeutumisvalmennuskursseista, tuetuista lomista, vammaisjärjestöistä, yhdistyksistä ja tukiryhmistä. Hän tekee yhteistyötä eri toimijatahojen kanssa (hoitohenkilökunnasta viranomaisiin) ja on perheen tukena.

Osastojaksolla

Alle kouluikäisille osastokuntoutustutkimusjakso varataan joko suoraan lähetteen perusteella tai poliklinikkakäynnillä tehdyn alustavan arvion jälkeen, jos lapsella on vaikeita tai laaja-alaisia kehityksellisiä ongelmia, esimerkiksi vaikea kielenkehityksen ongelma, kontaktihäiriön piirteitä, vaikeita keskittymisvaikeuksia tai huomattavasti viiveinen kehitys. Lapsen tutkiminen ei onnistu luotettavasti avohoidossa tai poliklinikalla. Osastojakso on yleensä viiden päivän mittainen. Lapsi voi olla yöt kotona, kun vanhemmat huolehtivat kuljetuksista.

Vaikeissa ongelmissa tarvitaan usein uusintajakso tai -jaksoja, useimmiten vuoden kuluttua. Osastojaksolla lääkäri tutkii lapsen. Hoitaja arvioi päivittäistoimintojen, leikin ja käyttäytymisen. Lisäksi erityistyöntekijät kuten psykologi, puheterapeutti tai toimintaterapeutti tekee omat tutkimuksensa. Sosiaalityöntekijä ja kuntoutusohjaaja tapaavat vanhempat. Tarvittaessa tehdään lääketieteellisiä tutkimuksia, usein ainakin kuulontutkimus. Verikokeita otetaan tarvittaessa, mieluiten loppuviikosta.

Perjantaina lääkäri antaa vanhemmille palautteen. Lisäksi silloin asetetaan diagnoosi ja tehdään kuntoutussuunnitelma, varataan tarvittaessa lääketieteellisiä lisätutkimuksia ja ohjataan perhe perinnöllisyysneuvontaan. Lääkäri antaa tietoa lapsen kehityksen poikkeavuuden merkityksestä. Perjantaina myös erityistyöntekijät antavat oman palautteensa vanhemmille. Osastojakson kirjallinen loppulausunto sisältää lääkärin ja muiden työntekijöiden tutkimusyhteenvedot ja kuntoutussuunnitelman. Samalla tehdään myös tarvittavat todistukset ja lausunnot. 

Hoitaja

Omahoitaja huolehtii osastolla lapsen perushoidosta yhdessä vanhempien kanssa. Hän seuraa lapsen päivittäisiä toimintoja ja arvioi, toimiiko lapsi ikätasoaan vastaavasti ja onko lapsi edistynyt toiminnoissaan. Hoitaja tarkkailee lapsen leikkiä, vuorovaikutustaitoja ja aistitoimintoja. Hän huolehtii viikko-ohjelman toteutumisesta ja on osa kuntoutussuunnitelman laativaa ammatillista hoitotyön tiimiä. Omahoitaja keskustelee vanhempien kanssa ja tukee perheen jaksamista. Hän ohjaa lasta ja perhettä jatkohoidon toteutuksessa ja on tarvittaessa yhteydessä muihin lasta hoitaviin tahoihin. Hoitaja vastaa osaston lapsiryhmien ja vanhempainryhmien ohjaamisesta. 

Kuntoutusohjaaja

Kuntoutusohjaaja tekee tarvittaessa ennen osastojaksoa lapsen toimintakyvyn havainnoinnin ja vanhempien haastattelun lapsen tutussa kotiympäristössä. Hän osallistuu työryhmätyöskentelyyn ja tarvittaessa tapaa perhettä jakson aikana. Kuntoutusohjaaja toimii yhteyshenkilönä kodin, sairaalan sekä hoitoon, kuntoutukseen, kasvatukseen ja opetukseen osallistuvien työntekijöiden ja viranomaisten välillä. Hän neuvoo vanhempia asioissa, jotka liittyvät lapsen kehityksellisiin ongelmiin, kuntoutuksiin, arjen toiminnan tukemiseen sekä lapsiperheiden palvelujen hakemiseen.

Kuntoutusohjaaja ohjaa perheitä mukaan vammaisjärjestöjen ja -yhdistysten toimintaan, tiedottaa perheille niiden toiminnasta, joita voivat olla esim. sopeutumisvalmennuskurssit ja leirit, ja on yhteyshenkilö vammaisjärjestöihin ja -yhdistyksiin. Hän osallistuu kuntoutussuunnitelman laatimiseen sairaalassa ja tarvittaessa päiväkodissa ja koulussa. Tarvittaessa hän tekee koti-, päiväkoti- ja koulukäyntejä osastojakson jälkeen kuntoutuksen ohjaamiseksi lapsen arkeen. 

Psykologi

Psykologi arvioi lapsen kokonaiskehitystä, kontaktitaitoja ja sosiaalisia taitoja lapsen kehityskulun, palautteiden ja neuropsykologisen tutkimuksen avulla. Hän selvittää päättelytaitoja ja yleisiä oppimisvalmiuksia tutkimustehtävien avulla ja kartoittaa neuropsykologisten testein lapsen taidollisia valmiuksia (kielelliset toiminnot, visuaaliset hahmottamistoiminnot, sosiaalinen havaitseminen, tarkkaavuus ja toiminnanohjaus, oppiminen ja muisti, sensomotoriikka) erityisvaikeuksien tunnistamiseksi.

Psykologi arvioi kehitystä tukevien toimenpiteiden tarvetta ja laatii tarvittavat lausunnot päivähoitoa ja koulua varten. Hän suunnittelee yhteistyössä perheen, osastotyöryhmän, päivähoidon ja koulun kanssa lapsen kehitystä tukevaa kuntoutusta. 

Puheterapeutti

Puheterapeutti arvioi lapsen vuorovaikutus- ja kontaktitaitoja sekä puheen ja kielellisen kehityksen taitoja. Arvioinneissa hyödynnetään puheterapeuttisia testejä, osastojaksolla tehtyjen havaintoja sekä lapsen terapeuteilta ja päivähoidosta tulleita palautteita. Puheterapeutti arvioi yhteistyössä muun työryhmän kanssa kommunikointitaitojen kuntoutuksen, esimerkiksi musiikkiterapian, AAC-ohjauksen ja puheterapian, ja kommunikoinnin apuvälineiden tarvetta. Hän on myös järjestämässä kuntoutuksen toteutumista yhdessä alueen kuntouttavien terapeuttien kanssa.

Puheterapeutti laatii tarvittavat lausunnot AAC-ohjauksen ja tukiviittomaopetuksen hakemiseksi vanhemmille ja lapsen lähiaikuisille. Hän ohjaa vanhempia kehityksen tukemisessa kotitilanteissa ja vanhempainryhmässä puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen (AAC) käyttöä. Lisäksi hän ohjaa tarvittaessa päivähoidon henkilökuntaa ja kuntouttavia terapeutteja sekä tekee mm. päiväkotikäyntejä. 

Toimintaterapeutti

Toimintaterapeutti kartoittaa lapsen osallistumista arjessa, omatoimisuutta, leikkiä, käsien käyttöä ja ympäristössä selviytymistä. Hän arvioi testeillä lapsen hieno-, karkea- ja visuomotoriikan taitoja ja valmiuksia sekä keskittymisen ja käyttäytymisen hallintaa eri ympäristöissä. Toimintaterapeutti ohjaa ja neuvoo vanhempia tukemaan lapsen omatoimisuuden, leikin ja kouluvalmiuksien kehitystä. Tarvittaessa hän suunnittelee toimintaterapiakuntoutuksen ja järjestää terapiapaikan ja apuvälineet. Toimintaterapeutti tekee tarpeen mukaan yhteistyötä lapsen päiväkodin, koulun ja terapeuttien kanssa. 

Sosiaalityöntekijä

Sosiaalityöntekijä kartoittaa perheen kanssa tukipalvelujen tarvetta sekä neuvoo sosiaaliturvaan ja sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa. Tarvittaessa hän avustaa hakemusten teossa ja selvittää, mitä lausuntoja tarvitaan lääkäriltä ja erityistyöntekijöiltä. Sosiaalityöntekijä tiedottaa perheille sopeutumisvalmennuskursseista, tuetuista lomista sekä antaa tietoa vammaisjärjestöistä, yhdistyksistä ja tukiryhmistä. Hän on perheen tukena ja tekee yhteistyötä eri toimijatahojen kanssa aina hoitohenkilökunnasta viranomaisiin asti. Hän on myös mukana osaston vanhempainryhmässä.

Ryhmätoiminnat osastolla

Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen AAC-keinojen ryhmä vanhemmille

Osastojakson aikana puheterapeutti pitää ryhmäohjaus niiden lasten vanhemmille, joiden suositellaan käyttävän kotona kuvia, viittomia, piirtämistä, esineitä ja muita keinoja puhutun kielen rinnalla kielen ymmärtämisen havainnollistamiseen sekä toiminnanohjauksen ja keskittymisen tukemiseen.

Vanhempien vertaisryhmä

Lasten vanhemmilla on mahdollisuus osallistua ohjattuun vertaisryhmään, jossa on mukana sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä.