Päijät-Sote: Suomalaistutkimus löysi yhteyden murrosiän jälkeen kehittyvien välilevymuutosten ja aikuisiän alaselkäkivun välillä

Suomalaistutkijoiden tutkimus osoittaa, että murrosiän kasvupyrähdyksen jälkeen kehittyvillä välilevymuutoksilla ja niiden laajuudella saattaa olla yhteys aikuisiän alaselkäkipuun. Tutkimus palkittiin arvostetulla ISSLS (International Society for the Study of the Lumbar Spine) Prize -palkinnolla. Tutkimus on julkaistu European Spine Journal -lehdessä toukokuussa 2022. 

Ensimmäisissä 1990-luvun alkupuolella julkaistuissa tutkimuksissa osoitettiin nikamavälilevymuutoksia lannerangan magneettitutkimuksissa jo teini-ikäisillä nuorilla. Nikamavälilevyn vesipitoisuuden alenemaa, jota on normaalisti pidetty ”kulumamuutoksena”, todettiin sekä oireettomilla että selkäkipuisilla nuorilla. Professori Dietrich Schlenzka kertoo, että nämä löydökset herättivät tuolloin useita kysymyksiä: Missä iässä välilevymuutokset ilmaantuvat ja mikä on niiden luonnollinen kulku? Onko kyseessä välilevyjen kulumaprosessin alku vai ovatko muutokset palautuvia? Ennustavatko nämä varhaiset muutokset selkäkipua aikuisiällä? 

Professori Schlenzka ja dosentti Kalevi Österman lähtivät etsimään vastauksia näihin kysymyksiin seurantatutkimuksella, jossa 94 terveelle lapselle tehtiin lannerangan magneettitutkimus ensin 8–9 vuoden iässä ja myöhemmin 11–12 ja 18–19 vuoden iässä. Vuonna 2021 tutkimusryhmä kutsui kaikki alkuperäisessä tutkimuksessa mukana olleet tutkittavat seurantatutkimukseen, joka käsitti haastattelun, lääkärin tutkimuksen ja lannerangan magneettitutkimuksen. Tähän jatkotutkimukseen saatiin mukaan 51 tutkittavaa (keski-ikä 34 vuotta), joista 48:lle tehtiin lannerangan magneettitutkimus. ”Olimme tyytyväisiä, että saimme näin suuren joukon tutkittavia mukaan seurantatutkimukseen vielä yli vuosikymmenen jälkeen. Monelle tutkittavalle käynti herätti muistoja lapsuuden tutkimuskäynneiltä, ja he suhtautuivat suurella mielenkiinnolla seurantatutkimukseen” toteaa haastattelut ja kliiniset tutkimukset toteuttanut lääketieteen tohtori (LT), ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Anni Aavikko.  

Tutkittavista 73 prosenttia kertoi jossakin vaiheessa kärsineensä alaselkäkivusta ilman selkeää tapaturmaa. Tutkimuksen päätuloksena todettiin 34 vuoden iässä selkäkipuja raportoivilla tutkittavilla merkittävästi enemmän nikamavälilevyjen vesipitoisuuden alenemaa jo 18 vuoden iässä tehdyssä magneettitutkimuksessa kivuttomiin ikätovereihin verrattuna. Ero osoittautui merkittäväksi myös 34 vuoden iässä tehdyissä magneettitutkimuksissa, joskin seurannassa todettiin nikamavälilevyjen vesipitoisuuden alenevan myös oireettomilla tutkittavilla. Dosentti Leena Ristolainen muistuttaa, että vaikka suurimmalla osalla tutkittavista oli esiintynyt alaselkäkipua 34 vuoden ikään mennessä, kipu oli keskimäärin voimakkuudeltaan kohtuullisen lievää, eikä merkittävästi huonontanut tutkittavien jokapäiväistä toimintakykyä.  

Nikamavälilevymuutosten syntymekanismia ja kehitystä on tutkittu aktiivisesti vuosikymmenten ajan. Käytännön potilastyötä ajatellen tärkeää ei kuitenkaan ole, miten ja miksi nikamavälilevyt ”kuluvat”, vaan se, onko näillä muutoksilla yhteyttä alaselkäkipuun, huomauttaa LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Teija Lund. Lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa nikamavälilevyjen vesipitoisuuden alenemaa on raportoitu sekä oireettomilla että selkäkipuisilla tutkittavilla. Nyt julkaistu suomalaistutkimus viittaa siihen, että niin sanottujen ”iänmukaisten” muutosten lisäksi saattaa esiintyä laaja-alaisempia muutoksia, jotka liittyvät alaselkäkipuun. Aiemmissa tutkimuksissa perintötekijöiden on osoitettu olevan merkittävässä roolissa (34–74 prosentissa) ”kulumamuutosten” synnyssä ja kehityksessä; myös taipumus alaselkäkipuun vaikuttaa olevan jossain määrin (30–46 prosentissa) perinnöllistä. Perintötekijät yksin eivät kuitenkaan määritä kohtaloamme, LT Lund toteaa ja muistuttaa, että meistä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman selkämme hyvinvointiin muun muassa painonhallinnalla, tupakoimattomuudella ja säännöllisellä liikunnalla. 

Tutkimus toteutettiin Tieteellinen tutkimus Ortonin ja Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin (HUS) yhteistyönä. Arvostettu ISSLS Prize -palkinto luovutettiin tutkimusryhmälle ja tutkimus esiteltiin ISSLS:n vuosikokouksessa Bostonissa 12.5.2022. 

Tutkimusryhmä: 
LT Anni Aavikko, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Päijät-Hämeen Keskussairaala Dosentti Martina Lohman, radiologian erikoislääkäri, HUS
Dosentti Leena Ristolainen, tutkimusjohtaja, Tieteellinen tutkimus Orton
FT Hannu Kautiainen, Medcare Oy
Dosentti Kalevi Österman, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Tieteellinen tutkimus Orton
Professori, h.c., Dietrich Schlenzka, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Tieteellinen tutkimus Orton
LT Teija Lund, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, HUS 

Lisätiedot:
LT Anni Aavikko, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, p. 044 4828 398, [email protected]