Päijät-Soten palveluiden saatavuus on säilynyt verraten hyvänä, vaikka toimintaa ovat rasittaneet koronapandemian vaikutukset palvelutarpeeseen ja henkilöstön poissaoloihin. Kesän yli on selvitty valtakunnan laajuiseksi levinneestä henkilöstövajauksesta huolimatta suhteellisen pienin vaikutuksin. Syksy ja talvi tulevat olemaan haastavat.
– Meillä on vertailukelpoisesti Suomen niukimmat resurssit sotessa ja teemme vain lakisääteisiä minimejä. Siihen nähden henkilöstö on selvinnyt kuluvana vuonna erittäin hyvin. Pienillä resursseilla on selviydytty suurista palvelutarpeista. Voisi jopa sanoa, että meillä on Suomen paras sotehenkilöstö, kiittelee hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Sari Niinistö henkilöstön venymistä ja sitoutuneisuutta.
Hyvinvointialueen hallitus saa tilannekatsauksen sote-palvelujen saatavuuteen kokouksessaan ensi tiistaina.
Sote-keskuksissa hoitoon on päässyt varsin hyvin, pääosin tavoiteaikojen puitteissa. Erikoissairaanhoidossa ensimmäiselle käynnille on päässyt keskimäärin 50 vuorokauden sisällä lähetteen saapumisesta. Leikkaushoitojen jonot ovat pidentyneet viime kuukausina merkittävästi, ja yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneita on 682 potilasta. Palveluiden saatavuutta on pyritty pitämään kohtuullisena ja hoitotakuun mukaisena lisätöin ja osin myös ostopalveluin.
Yhteispäivystyksessä potilasmäärät ovat olleet laskussa. Toisaalta jatkohoitopaikoista on ollut merkittävä vaje, jonka vuoksi Akuutti24:ssä potilaat ovat ajoittain joutuneet odottamaan pääsyä osastohoitoon. Yhteistyö hyvinvointialueen sisällä on toiminut erinomaisesti, mikä on kuitenkin varmistanut palveluketjujen sujuvuutta.
Ikääntyneiden palveluissa on käytetty ostopalveluja ja vuokratyövoimaa paikkaamaan palveluasumisen ja kotihoidon henkilöstövajetta. Lisäksi oman henkilöstön työvuorojoustoilla on varmistettu palveluiden saatavuutta. Palvelutarpeen arviointiajat ovat jonkin verran seitsemää vuorokautta pidempiä. Tehostetun palveluasumisen paikkoihin sijoittuminen sen sijaan sujuu nopeasti myönteisen päätöksen jälkeen.
Merkille pantavaa on se, että vaikka hoitoon pääsyssä ja palvelun järjestämisessä lasten puhe- ja toimintaterapiassa sekä lasten neuropsykologisessa kuntoutuksessa on yhä viivettä, tilanne on kuitenkin edellisvuosiin verrattuna parantunut.
Perhe- ja sosiaalipalveluissa palvelutarpeet ovat kuluvana vuonna kasvaneet huomattavasti entisestään. Taustalla vaikuttavat päijäthämäläisten jo valmiiksi heikko sosiaaliekonominen asema sekä pandemia. Yksilöiden ja perheiden ongelmat ovat yhä monimutkaisempia, ja alueella tehdään valtakunnallisesti vertaillen edelleen paljon lastensuojeluilmoituksia.
Myös työikäisiä koskevien ilmoitusten ja yhteydenottojen määrä on kasvussa. Palvelutarpeiden kasvu näkyy myös vammaispalveluissa erityisen vaativien asumispaikkojen kysynnässä sekä kriisi- ja arviointijaksojen tarpeena.
Palvelutakuun toteutumisessa on merkittäviä haasteita lastensuojelun palvelutarpeen arviointien teossa. Hoitoon pääsyssä viivettä on etenkin viivettä lastensuojelussa ja psykiatrialla ja nuorisopsykiatrialla sekä alaikäisten psykoterapiapalveluissa. Terapiapalvelujen saatavuuden helpottamiseksi omaa henkilöstöä on lisätty. Alaikäisten perustason mielenterveyspalveluihin lisättiin henkilöstöä, jonka lisäksi myös ostopalvelujen hankintaa valmistellaan perustason palveluihin.
Palvelujen saatavuuden katsaus on luettavissa hyvinvointialueen verkkosivuilla.
Lisätietoja:
yhtymän hallituksen puheenjohtaja Sari Niinistö, p. 050 444 3700
toimitusjohtaja Timo Louna, p. 044 719 5505