Päijät-Hämeessä tehdään töitä sopimuspalokuntien elinvoimaisuuden ja jäsenistön riittävyyden puolesta

Päijät-Hämeessä pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien yhteistyö on kehittynyt tutkimuksen mukaan ”Suomen sujuvimmaksi”. Alueellinen sopimuspalokuntien kehittämisverkosto tekeekin töitä sopimuspalokuntatoiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi.

Päijät-Hämeen sopimuspalokunnat osallistuivat viime vuonna 1350 hälytystehtävään. Tämän lisäksi ne järjestivät opastusta ja neuvontaa, pitivät leirejä sekä järjestivät nuorisotoimintaa. Pelastusalalla tehdyt tutkimukset etsivät keinoja sopimuspalokuntien toiminnan ja kansalaisten turvallisuuden turvaamiseksi koko Suomessa myös tulevaisuudessa. Päijät-Hämeessä pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien yhteistyö on kehittynyt tutkimuksen mukaan ”Suomen sujuvimmaksi”. Alueellinen sopimuspalokuntien kehittämisverkosto tekeekin töitä sopimuspalokuntatoiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Sopimuspalokuntien tulevaisuus keskusteluttaa ja asiaa on tutkittu monella taholla. Sisäministeriön Sopimuspalokuntatoiminnan kehittämisohjelma 2020–2023 pitää tärkeänä, että sopimuspalokunnat säilyvät elinvoimaisina ja pelastustoimi pysyy jatkossakin turvallisuuden lähipalvelutuottajana.

Sopimuspalokunnat ovat keskeinen osa suomalaista pelastusjärjestelmää. Vapaaehtoiset palokunnat eli sopimuspalokunnat toimivat pelastustoimen osana huolehtien osaltaan onnettomuuksien ehkäisemisestä ja vahinkojen rajoittamisesta. Harvaan asutuilla alueilla ensimmäinen onnettomuuspaikalle tuleva pelastusyksikkö on usein sopimuspalokunnan paloauto. Isoimmissa kaupungeissa sopimuspalokunnat toimivat ensisijaisesti ammattipalokuntien tukena, mutta päällekkäisten hälytysten aikaan myös itsenäisesti.

Sopimuspalokunnissa toimii hälytysosaston lisäksi myös esimerkiksi nuoriso-osasto ja naisosasto. Palokunnissa opetellaan tapaturmien ja tulipalojen ennaltaehkäisyä, järjestetään leirejä, vietetään aikaa yhdessä ja vieraillaan esimerkiksi päiväkodeissa.

Suomen Palopäällystöliiton Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsaus 2021 pohtii sopimuspalokuntien tulevaisuutta kolmen erilaisen skenaarion kautta: sammuva, kytevä vai liekehtivä palokunta. Huolta aiheuttavat mm. väestön ikääntyminen ja harva-alueiden väestömäärän lasku sekä sopimuspalokuntalaisten riittävä määrä ja pysyvyys etenkin pienemmillä paikkakunnilla.

Paloasemaverkostosta huolehdittava

Sisäministeriön kehittämisohjelma pyrkii vastaamaan Marinin hallitusohjelman tavoitteeseen, jonka mukaan sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä pelastuslaitosten kumppanina tulee vahvistaa tunnistaen niiden nykyiset ja tulevaisuuden haasteet sekä erityispiirteet. Hallitusohjelman tavoitteena on uudistaa pelastuslaki kokonaisvaltaisen selvityksen pohjalta. Hallitus lupaa ohjelmassaan huolehtia koko maan kattavasta paloasemaverkostosta.

Suomen Palopäällystöliitto SPPL ottaakin tulevaisuuskatsauksessaan kantaa tavoitteisiin:

”Kansallinen kehittämissuunnitelma on vietävä käytäntöön niin, että toteutuksessa huomioidaan eri toimijoiden ja aluetasojen kattava edustus tulosten levittämiseksi ja juurruttamiseksi. Sopimuspalokuntatoiminnan kehittäminen ei voi olla yksin kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason toimijoiden varassa. Tahtotilaan ja kehittämiseen on sitouduttava kaikilla toiminnan tasoilla, ja jaettua tahtotilaa on vahvistettava yhteisten keskustelujen kautta.”

Yhteistyö on merkittävässä roolissa sopimuspalokuntien tulevaisuudelle.

Sopimuspalokuntia arvostetaan: Päijät-Hämeessä 21 sopimuspalokuntaa

Suomen sopimuspalokuntien liiton Päijät-Hämeen alueosaston puheenjohtaja Janne Korhosen mukaan viimeaikaisten tutkimusten ja viestien ydin on ollut se, että sopimuspalokunnat ovat arvokkaita ja tärkeä osa pelastuslaitoksen resurssia. Sopimuspalokunnat toimivat kustannustehokkaasti lähipalveluna, jota ilman kansalaisten turvallisuus voisi kärsiä.

Päijät-Hämeessä toimii 21 sopimuspalokuntaa, joihin kuuluu yhteensä noin 600 hälytysosaston jäsentä. Hälytystehtäviä on Päijät-Hämeessä vuosittain noin 4200 (vuosi 2020), joista sopimuspalokuntien 1. lähdön palokunnat osallistuvat noin 1000 tehtävään ja 2. lähdön palokunnat noin 350 tehtävään vuodessa.

Korhonen on huolissaan sopimuspalokuntien toiminnasta niin Päijät-Hämeessä kuin koko Suomessa. Valtakunnalliset megatrendit, kuten ikä-, väestö- ja aluerakenteen muutos, vaikuttavat sopimuspalokuntiin. Tehtävien määrä kasvaa väestön ikääntyessä ja asuessa kotona pidempään, mutta toisaalta aktiivisia sopimuspalokuntalaisia on vaikeampi löytää.

”Harva-alueilla sopimuspalokuntalaisten rekrytoiminen voi olla haastavaa, ja nuorten muuttaessa opiskelemaan kasvukeskuksiin palokunnan henkilöstössä tapahtuu vaihtuvuutta”, aluepalopäällikkö Jani Aaltonen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta kuvaa.

Valtakunnallisissa tutkimuksissa on tullut esiin myös sopimuspalokuntien sisäisiä ongelmia, kuten henkilöiden välisiä ristiriitoja. Myös yhteistyö pelastuslaitosten kanssa, resurssit sekä vaikeus sovittaa palokuntatoiminta yhteen muun elämän kanssa haastavat osan sopimuspalokuntien toimintaa.

Päijät-Hämeessä yhteistyö Suomen sujuvinta

Tuoreen Sopimuspalokuntabarometrin 2020 mukaan pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien yhteistyö on Päijät-Hämeessä Suomen sujuvinta.

”Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueella pelastuslaitos on aktiivisesti koko laitoksen olemassa olon ajan pyrkinyt yhdessä sopimuspalokuntien kanssa löytämään keinoja sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseksi ja toimintavalmiuden turvaamiseksi”, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jari Hyvärinen sanoo.

Hänestä toimintaa on mahdollista rakentaa alueellisesti siten, että sopimuspalokuntakenttä pysyy edelleen elinvoimaisena ja toimintakykyisenä lähipalveluna kuntalaisille. Päijät-Hämeessä on mm. kokeiltu yksittäisen palokunnan hälytysvasteen nostamista, jotta se saa aiempaa useammin hälytyksiä. Hälytyksissä mukanaolo nostaa motivaatiota ja pitää taitoja yllä.

Sote- ja pelastustoimen uudistus tuo muutoksia

Tuleva sote-uudistus muuttaa myös pelastustoimea. Uudistuksen toteutuessa pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Sopimuspalokunnat nähdään uudistuksessa välttämättömänä ja tarpeellisena osana pelastustoimen järjestelmää.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen näkemyksen mukaan sopimuspalokuntatoiminta tulee jatkumaan mahdollisilla uusilla hyvinvointialueilla vähintään nykyisessä laajuudessaan.

”Toimintatapoja tullaan kehittämään ja toimintavalmiuden osalta erityisesti harvaan asutuilla alueilla tullaan yhdessä pohtimaan vaihtoehtoisia ratkaisuja”, pelastusjohtaja Jari Hyvärinen summaa.

Päijät-Hämeeseen perustettu sopimuspalokuntien kehittämisverkosto

Päijät-Hämeeseen on sisäministeriön kehittämisohjelman myötä perustettu sopimuspalokuntien kehittämisverkosto. Alueella pyritään avoimen yhteistyön kautta tukemaan sopimuspalokuntien kehittymistä ja henkilöstön riittävyyttä kaikkiin tehtäviin.

”Sopimuspalokuntien ja pelastuslaitoksen yhteistyö on kehittynyt hyvään suuntaan”, Janne Korhonen ja Päijät-Hämeen sopimuspalokuntien kehittämisverkoston jäsen, Padasjoen VPK:n puheenjohtaja Niko Ara sanovat.

Paikallinen kehittämisverkosto toimii osana sopimuspalokuntatoiminnan valtakunnallista kehittämisverkostoa ja edesauttaa kansallisten tavoitteiden toteuttamisessa. Paikallisen verkoston tärkein tehtävä on edistää sopimuspalokuntatoimintaa alueellaan kehittämällä ja turvaamalla sopimuspalokuntien toimintaedellytykset.

”Työryhmä on valinnut ensimmäisiksi kehityskärjiksi tunnettavuuden lisääminen tiedottamalla sekä uusien sammutustekniikoiden tunnistamisen ja käyttämisen”, aluepalopäällikkö Jani Aaltonen kertoo.

Elo-syyskuun aikana toteutetaan tunnettavuus- ja rekrytointikampanja yhdessä alueen sopimuspalokuntien kanssa. Talvella 2021-2022 Päijät-Hämeessä järjestetään koulutus uusista sammutustekniikoista. Koulutuksen tarkoituksena on mahdollistaa entistä monipuolisemmat toimintatavat ja taata, että jatkossakin sopimuspalokunnissa löytyy tehtävä jokaiselle sopimuspalokuntalaiselle.

Sopimuspalokuntien tunnettavuutta parannettava

”Sopimuspalokuntatoimintaa arvostetaan yleisesti ottaen Suomessa, mutta harva ymmärtää sopimuspalokuntatoiminnan merkityksen pelastustoimen kokonaisuudessa ja hälytystehtävien hoitamisessa”, Padasjoen VPK:ta johtava Niko Ara toteaa.

Sopimuspalokuntabarometrin mukaan sopimuspalokuntien roolin ymmärtämättömyys tulee monessa yhteydessä esiin. Päijät-Hämeessä ei ongelmaa juuri ole ja yhteistyön arvioidaan kaikkiaan toimivan hyvin.

Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsaus tuo esiin, mitä on edessä, jos toimintaa ei onnistuta tukemaan. Katsauksessa sopimuspalokuntien tulevaisuutta kolmen eri vaihtoehtoisen skenaarion kautta: sammuvassa skenaariossa sopimuspalokunnat ovat taantuneet, hiipuvassa ne taistelevat olemassaolostaan ja liekehtivässä skenaariossa ne voivat hyvin.

”Mikäli tekemämme työ alkaa kantaa hedelmää, päästään liekehtivien palokuntien skenaarioon, jossa palokuntatoiminnan tunnettuus ja brändi ovat hyvällä tasolla, ja sopimuspalokunnat kehittävät aktiivisesti toimintaansa alueellisiin tarpeisiin vastaten”, Korhonen ja Ara toteavat.

Tämä vaatii heidän mukaan järjestötoiminnan ammattimaistumista ja sopimuspalokuntien merkityksen tunnustamista osana pelastustoimen järjestelmää. Toimintaa tulee kehittää ja uudistaa vahvasti kansallisesti ja paikallisesti niin viranomaisten kuin poliittisten päättäjienkin keskuudessa.

Erikoistuminen voi sytyttää palokunnan liekin

Esimerkkinä sopimuspalokunnasta, jonka tulevaisuus näyttää hyvältä, on Lahden Villähteen VPK:n erikoistuminen jälkivahinkojen torjuntatyöhön. Villähteen VPK suorittaa normaalia sammutus- ja pelastustoimintaa palokuntasopimuksen mukaisesti, minkä lisäksi se tuottaa jälkivahinkojen torjuntaa (JVT).

Jälkivahinkojen torjunnalla tarkoitetaan nopeita toimenpiteitä, joilla estetään, rajataan tai pienennetään vahinkotapauksissa aiheutuvia vaurioita ja vahingon taloudellisia vaikutuksia sekä lyhentämään vahingosta aiheutuvaa keskeytysaikaa.

”Sopimuspalokunnan rooli JVT-ensitoimenpiteiden toteuttajana pelastustoiminnan ja varsinaisen saneeraustoiminnan välissä on luontainen ja tarkoituksenmukainen  – sopimuspalokuntalaisilla on kyky ja taito käynnistää jälkivahinkojen torjuntatoimet onnettomuustilanteen aikana”, aluepalopäällikkö Jani  Aaltonen sanoo.

Kun pelastustoiminnan johtamisessa huomioidaan onnettomuustilanteen aikainen jälkivahinkojen torjunta, voidaan estää lisävahinkojen syntyminen.  Onnettomuustilanteen jälkeen välittömästi jatkuvalla jälkivahinkojen torjunnalla helpotetaan varsinaisten vahinkosaneeraustoimenpiteiden aloittamista. Samalla sopimuspalokunnan osaaminen kehittyy, ja se saa motivoivia, kiinnostavia tehtäviä hoitaakseen.

Lisätietoja:

Pertti Vesaaja, aluepalopäällikkö, Päijät-Hämeen pelastuslaitos: 0440 773 258

Janne Korhonen, Suomen sopimuspalokuntien liiton Päijät-Hämeen alueosaston puheenjohtaja ja Päijät-Hämeen sopimuspalokuntien kehittämisverkoston jäsen: 044 340 8882

Niko Ara, Päijät-Hämeen sopimuspalokuntien kehittämisverkoston jäsen, Padasjoen VPK:n puheenjohtaja: 041 4352989

Lisätietoa sopimuspalokunnista:

www.palokuntaan.fi

Tutkimukset:

Sopimuspalokuntatoiminnan kehittämisohjelma 2020 – 2023 (Sisäministeriö/Pelastusosasto 2020)

Sopimuspalokunta barometri 2020 (Suomen sopimuspalokuntien liitto)

Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsaus 2021 (Suomen Palopäällystöliitto)

Mikko Javanaisen opinnäytetyö: Sopimuspalokuntien sammutus- ja pelastustoiminta Päijät-Hämeessä nyt ja tulevaisuudessa (2020)

 

Kuva: Savusukellusharjoitus Tenniläntiellä / Juha Tanhua