Nelihenkinen perhe nauttii luonnosta metsässä.Nelihenkinen perhe nauttii luonnosta metsässä.

Osallisuuden kokemus on keskeinen osa hyvinvointia

Osalliseksi itsensä kokeva ihminen tekee hyvinvointiaan palvelevia valintoja, koska hän pystyy katsomaan kauemmas tulevaisuuteensa. Osaton ihminen näkee edessään enemmän riskejä ja kielteisiä asioita.​ Asukkaiden osallisuuden edistämisellä on siten suuret vaikutukset terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen. ​

Päijät-Hämeessä tehtiin viime syksynä työikäiselle väestölle hyvinvointikysely, johon vastasi yli 1200 asukasta. Osana kyselyä oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämä osallisuutta mittaava työkalu, osallisuusindikaattori. Se kartoittaa muun muassa sitä, kokeeko vastaaja päivittäiset tekemisensä merkityksellisiksi, pystyykö hän vaikuttamaan asioihin ja kuuluko hän itselleen tärkeään yhteisöön. Osallisuuden kokemus esitetään osallisuusindikaattorin pistemäärän keskiarvona (0–100 pistettä).

Osallisuuden kokemus Päijät-Hämeessä

Noin neljä viidestä (80 %) päijäthämäläisestä vastaajista koki olevansa tarpeellisia muille ja että heihin luotetaan, päivittäiset tekemiset ovat merkityksellisiä ja he pystyvät vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun. Hiukan alle 70 prosenttia vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämistä: pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin ja saan myönteistä palautetta tekemisistäni. Yhdistystoimintaan kuuluvien osallisuusaste oli keskimäärin muita vastaajia korkeammalla tasolla. Koulutusaste ja työmarkkinoille osallistuminen vaikuttavat kuitenkin osallisuuden kokemukseen siten, että sekä Päijät-Hämeessä että valtakunnallisesti osallisuuden kokemus oli heikompaa vastaajilla, joilla oli matalampi koulutustaso tai jotka olivat työttömiä. Päijät-Hämeessä esimerkiksi työttömien vastaajien osallisuus oli tasolla 61 ja ansiotyössä ja yrittäjillä vastaava luku oli 77.

THL:n väestötutkimuksista tiedetään, että erityisesti heikossa asemassa olevat yleensä vastaavat harvemmin kyselytutkimuksiin ja ovat siksi aliedustettuja aineistoissa. Myös Päijät-Hämeen kyselyn vastaajissa painottuvat naiset, korkeasti koulutetut ja työelämässä olevat. Jotta hyvinvointi- ja osallisuustietoa saataisiin alueen väestöstä laajemmin, Versossa toteutetaan kevään 2022 aikana kohdennettu kysely. Kyselyä toteutetaan yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa pääasiassa jalkautumalla eri toimipisteisiin haastattelemaan asiakkaita. Osallisuusindikaattorin käyttöön ja selvityksen tekoon on vahva tuki THL:stä. Täydentävän selvityksen tekijänä toimii suunnittelija Tuula Carroll.

Hyvinvointikyselyyn vastasi 1214 päijäthämäläistä

Hyvinvointikysely toteutettiin hyvinvointialuetta valmistelevan rakenneuudistushankkeen rahoituksella Sosiaalialan osaamiskeskus Versossa. Selvityksen tekijänä toimi Soili Saikkonen. Kyselyn tavoitteena oli selvittää asukkaiden kokemuksia hyvinvoinnista ja hyvinvointivajeista. Kaikille avoimeen nettikyselyyn vastasi 1214 päijäthämäläistä. Kohderyhmänä oli erityisesti työikäinen väestö, jonka koetusta hyvinvoinnista on saatavilla vain vähän tietoa. Vastauslinkkiä jaettiin valmisteluun osallistuneiden organisaatioiden, kuntien, yhdistysten ja järjestöjen verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa. Tuloksia on hyödynnetty viime syksynä tehdyn alueellisen hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman pohjana sekä kuntien ja Päijät-Soten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Kyselyjä on tarkoitus toistaa, jotta aiheesta kertyisi pidemmän aikavälin tietoa siitä, mihin suuntaan ollaan menossa tai mitä uusia ilmiöitä esiin nousee.

Kirsi Kuusinen-James
johtaja, laillistettu sosiaalityöntekijä, VTT