Muutosesitys hyvinvointialueiden rahoituslakiin uudistuksen tavoitteiden vastainen

Hallitus on esittänyt hyvinvointialueiden rahoituksen perusteisiin muutosta, jonka myötä rahoitusta siirrettäisiin muilta hyvinvointialueilta niille hyvinvointialueille, jotka ylläpitävät yliopistosairaaloita. Alueiden asukaslukuun perustuva rahoitus puolestaan vähenisi.

Tämä yliopistosairaalalisä tarkoittaisi sitä, että Päijät-Hämeen hyvinvointialueen rahoitus vähenisi pysyvästi yhteensä 13 miljoonaa euroa vuositasolla. Suuruudeltaan vähennys vastaa esimerkiksi 289 sairaanhoitajan tai 104 lääkärin vuosittaista palkkakustannusta. Päijät-Hämeessä on tehty vuosina 2020–2021 mittava taloudellinen sopeutus, eikä sitä ole mahdollista toistaa lähivuosina yhtä laajana ilman, että alueen väestön palvelut vaarantuvat.

Ehdotus yliopistosairaalalisästä heikentäisi muiden hyvinvointialueiden rahoitusasemaa pysyvästi. Vähennykset rahoitukseen ovat kohtuuttomia, erityisesti kun ottaa huomioon, että hyvinvointialueiden palkkojen yhdenmukaistamiseen ei ole vielä osoitettu erillisrahoitusta. Palkkojen yhdenmukaistamisesta voi Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle tulla maksettavaksi yli 20 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset.

Yliopistosairaalalisällä korvattaisiin ehdotuksen perustelujen mukaan yliopistosairaala-alueiden muita korkeampia kustannuksia. Yliopistosairaalat hoitavat myös muiden hyvinvointialueiden asukkaita. Tästä ei kuitenkaan aiheudu ylimääräisiä kustannuksia yliopistosairaala-alueille, sillä muut hyvinvointialueet korvaavat nämä kustannukset täysimääräisesti ostaessaan palveluita niiltä. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä osti näitä palveluita yliopistosairaaloilta vuonna 2021 yhteensä lähes 43 miljoonalla eurolla.

Ehdotetulla yliopistosairaalalisällä pyritään selvästi paikkaamaan yliopistosairaaloiden tutkimuksesta ja koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia, joita terveydenhuoltolain mukainen rahoitus ei kata riittävästi. Nämä kustannukset on katettava suoraan näille sairaaloille osoitetulla, korvamerkityllä erillisrahoituksella eikä osana hyvinvointialueiden rahoituskokonaisuutta.

Hyvinvointialueiden rahoituslainsäädännön muutosehdotus sisältää myös perusteltuja päivityksiä, joiden myötä rahoitus kohdistuu paremmin alueiden väestön palvelutarpeiden mukaan.

Ehdotus yliopistosairaalalisästä perustuu kuitenkin toistaiseksi julkaisemattomiin tutkimuksiin, mikä vaikeuttaa ehdotusten perusteiden pätevyyden ja uskottavuuden arviointia. Lisäksi hyvinvointialueille varattu lausuntoaika asiasta on sen merkitykseen nähden kohtuuttoman lyhyt.

Riittämätön rahoitus vaarantaa hyvinvointialueen kyvyn tuottaa alueen asukkaille heidän tarvitsemiaan palveluja.