Katse eteenpäin

Lue Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläisen blogikirjoitus.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen poliittinen toiminta on käynnistynyt. Syksystä 2021 asti valmisteltu hyvinvointialue on saanut suoralla kansanvaalilla valitut päättäjät. Edessä on tiivistahtinen vuosi valmistelutöiden ollessa vielä tämän vuoden kesken. Myös osa poliittisista toimielimistä on vasta käynnistymässä mutta jo ennen juhannusta päätöksentekoa ehditään toteuttamaan noin 25 kokouksessa. Keväällä edessä on myös tärkeimmän ohjaavan asiakirjan, hyvinvointialuestrategian työstäminen.

Yksi tärkeimmistä asioista on taata, että maakunnan tunnustettu edelläkävijyys ja palveluiden integraatio turvataan myös jatkossa. Tämä tarkoittaa rohkeita avauksia, näkemystä tulevaisuuden palveluista, asukkaiden tarpeiden kuuntelemista sekä kykyä päättää myös lasiseinien ulkopuolella. Tämä edellyttää päättäjien tahtoa luoda tekojen kautta luottamusta uuteen poliittiseen järjestelmään ja valmistelutyöhön asukkaiden, eri sidosryhmien ja henkilöstön välillä. Alhainen äänestysprosentti kielii lähtökohtaisesti tarvetta demokratian uskottavuuden parantamiselle.

Käynnissä oleva vallan uusjako vaatii totuttelua mutta kaikki mahdollisuudet onnistua erinomaisesti ovat olemassa. Päättäjiä ei ole valittu vaaleissa siksi, että he olisivat aina samanmielisiä mutta katson myös henkilökohtaiseksi tehtäväkseni löytää yhdistäviä tekijöitä erottavien asioiden sijaan.

Hyvinvointialueen valmisteluvaihe kestää vuoden loppuun, jonka jälkeen sotepalvelujen, oppilashuollon ja pelastustoimen tuottamis- ja järjestämisvastuut siirtyvät hyvinvointiyhtymältä, kunnilta ja maakuntaliitolta hyvinvointialueelle. Kokonaisbudjetti ensi vuonna on noin 830 miljoonaa euroa. Valmisteluvaiheessa yhteisesti luoduilla ja hyväksytyillä toimintamalleilla on kauaskantoiset vaikutukset. Pidän tärkeänä, ettemme tuo mukanamme uuteen hallintoon vanhoja toimintakulttuurin muotoja vaan annamme uusille toimintatavoille aidon mahdollisuuden syntyä.

Laki hyvinvointialueesta määrittelee myös aluehallituksen ja –valtuuston tehtävät. Kaikilla toimielimillä on tärkeä oma roolinsa ja kaikkiin on valittu osaavia, asioihin perehtyviä päättäjiä. Railon jakaminen eri toimielinten tai luottamushenkilöiden ja valmistelutyötä tekevien viranhaltijoiden välille ei edistä yhteisen tavoitteen saavuttamista. Jokainen meistä haluaa toimia alueemme parhaaksi, kyse on siitä, tahdommeko tässä työssä onnistua. Nykyisessä maailman poliittisessa tilanteessa kompromissi- ja yhteistyökyvyllä on suurempi tilaus kuin koskaan aiemmin.

Kristiina Hämäläinen (Kok.)

Aluehallituksen puheenjohtaja

Aluevaltuutettu, Päijät-Häme

Kuva: Heli Mielonen