Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Vajaaravitsemusta seulomalla kustannussäästöjä hyvinvointialueille
Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat julkaisseet uudistetun ravitsemushoitosuosituksen. Suosituksen tavoitteena on tehostaa ravitsemushoitoa ja -ohjausta osana potilaan hoitoa, edistää kansalaisten ravitsemusterveyttä ja samalla mahdollistaa kustannussäästöjä.
Ravitsemushoitosuosituksesta tehdään koulutuskierros kaikille hyvinvointialueille. Maksuton esittelypäivä järjestetään Päijät-Hämeessä Lahden palvelutorilla kauppakeskus Triossa keskiviikkona 13. maaliskuuta klo 12.30–16.
Se on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmille, ruokapalvelujen toimijoille, päättäjille, kunta- ja järjestötoimijoille, yksityisille toimijoille ja kaikille ravitsemusterveydestä kiinnostuneille.
– Terveellinen ruoka on hyvinvoinnin tukipilari. Hyvinvointialue ja kunnat voivat monella tapaa edistää terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua tukevia valintoja alueellaan, neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio sosiaali- ja terveysministeriöstä korostaa.
Potilaiden ravitsemustilan arviointia tulisi parantaa
Potilaiden vajaaravitsemus lisää komplikaatioiden riskiä ja hidastaa toipumista. Siten se lisää myös hoitohenkilöstön työmäärää ja pidentää hoitoaikoja.
Vajaaravitsemus on riski kaikille sairaalapotilaille. Sitä esiintyy erityisesti pitkäaikaissairailla, leikkauksiin valmistautuvilla, syöpäpotilailla sekä vakavista infektioista ja traumoista toipuvilla. Useiden tutkimusten mukaan vajaaravitsemusriskin seulonta ja vajaaravitsemuksen ehkäisy vähentävät hoidon kustannuksia.
Uudistettu ravitsemushoitosuositus on tarkoitettu ohjaamaan sairaaloiden, hoito- ja kuntoutuslaitosten ravitsemushoidon suunnittelua ja toteuttamista sekä ruokapalvelujen järjestämistä, elintarvikehankintoja ja kilpailuttamista. Siinä on myös esitetty vähimmäisvaatimukset potilaille tarjottavan ruoan ravitsemuslaadusta.
600 miljoonan euron lisäkustannus
Ravitsemushoitosuosituksessa todetaan, että aikuisväestön vajaaravitsemuksen hoidosta kertyy Suomessa noin 600 miljoonan euron lisäkustannus vuosittain. Sairaalahoidossa vajaaravitun potilaan hoitojakson hinta on 3 816 euroa enemmän kuin hyvässä ravitsemustilassa pysyvän potilaan hoito. Sairaalahoidon aikana kehittynyt vajaaravitsemus lisää hoitojakson kustannuksia 2 901–6 564 euroa ja pidentää hoitoaikaa 3–7 päivää.
– Eli huolehtimalla siitä, että potilas syö hänelle sopivaa ruokaa myös sairaalahoidossa, voidaan parantaa hänen elämänlaatuaan, lyhentää hoitojakson pituutta ja siten pienentää kustannuksia, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtava ravitsemusterapeutti Raisa Valve Lahdesta toteaa.
Vajaaravitsemusriskin seulonta ja ruokavalion täydentäminen vuorokaudessa 600 kilokalorilla ja 12 grammalla proteiinia maksaa keskimääräisen hoitojakson aikana noin sata euroa, mutta lyhentää vajaaravitun potilaan hoitojaksoa yhdellä päivällä. Jos sisätautipotilaan hoitopäivän hinta on 1 000 euroa, yhtä seulottua ja hoidettua vajaaravitsemusriskipotilasta kohti säästyy vähintään 900 euroa.
– Paremmassa ravitsemustilassa olevan potilas ei useinkaan vaadi niin monia hoitavia käsiä, Heinolassa työskentelevä ravitsemusterapeutti Mari Viiru muistuttaa.
– Vajaaravitsemuksen seulonta kannattaa aina, nastolalainen Anu Varjonen komppaa kollegaansa.
Koulutuskierroksen ohjelma linkissä: https://www.paijatha.fi/tapahtuma/uusi-ravitsemushoitosuositus-tilaisuus/
Lisätiedot:
Soile Ruottinen
erityisasiantuntija/hankekoordinaattori
Valtion ravitsemusneuvottelukunta
p. 050 345 9150
[email protected]
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)