Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Koulutustason nousu ja työttömyyden väheneminen plussaa, huolta päihteiden käytöstä ja lasten ja nuorten heikentyneestä hyvinvoinnista

Päijäthämäläisten hyvinvointia viime vuonna lisäsivät työllisyysasteen positiivinen kehitys, pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen, koulutustason nousu sekä lähellä olevan luonnon merkitys hyvinvoinnin lähteenä. Tiedot ovat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen julkaisemasta vuoden 2022 hyvinvointiraportista. Raportti kuvaa hyvinvoinnin tilaa ja toteutuneita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimia kunnissa ja hyvinvointikuntayhtymän toimialoilla ennen hyvinvointialueen aloittamista. 

Huolta puolestaan aiheuttivat nuorten mielenterveyden haasteet, nuorten aikuisten päihteiden riskikäyttö ja yläkouluikäisten sähkötupakointi. Hyvinvointia kavensivat lisäksi lasten fyysisen toimintakyvyn heikentyminen, huoli lapsiperheiden jaksamisesta ja avun saannista sekä ikääntyneiden yksinäisyyden lisääntyminen.  

Menetettyjä elinvuosia tarkastelevassa PYLL-selvityksessä huolen aiheeksi nousivat miesten alkoholinkäyttö sekä erityisesti naisten huumeiden käyttö. Toimenpiteitä suunniteltaessa on huomioitava, että menetetyissä elinvuosissa on paljon kuntakohtaisia eroja. 

Monipuolista yhteistyötä 

Raportissa tarkastellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tehtyjä toimenpiteitä kunnissa ja hyvinvointikuntayhtymässä yhdessä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Pienistä puroista tehtiin yhteisvoimin vaikuttavaa toimintaa. 

Esimerkiksi mielen hyvinvoinnin lisäämiseksi alueella on vahvistettu tunne- ja vuorovaikutustaitoja peruskouluissa, lisätty ammattilaisten mielenterveysosaamista ja tarjottu luonto- ja kulttuuripalveluja sekä otettu käyttöön terapianavigaattori.   

Osallistumisen mahdollisuuksia on lisätty kohtaamispaikkatoiminnalla ja vertaiskohtaamisia järjestämällä, harrastamisen Suomen mallin mukaisella kerhotoiminnalla sekä liikuntareittejä kehittämällä. Kokemusasiantuntijatoiminnan ja asiakasraatien avulla on saatu arvokasta asiakasääntä palvelujen kehittämiseen. 

Arjen turvallisuutta on vahvistettu esimerkiksi ikääntyneiden kaatumistapaturmia ehkäisemällä sekä ottamalla käyttöön kiusaamisen ja häirinnän vastaisia suunnitelmia. Esimerkiksi peruskouluille on laadittu seksuaalisen häirinnän ja väkivallan ehkäisyn ja siihen puuttumisen suunnitelmia sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia. 

Lasten ja nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä on ehkäisty esimerkiksi vuorovaikutteisten päihdekasvatusohjelmien ja tilaisuuksien avulla ja päivittämällä koulujen päihteiden käyttöön puuttumisen malleja. Päihteidenkäytöstä kysyminen ja riskikäyttöön liittyvä mini-interventio asiakaskohtaamisissa toteutuvat jo laajalti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Erityisesti Lahdessa järjestöt ovat olleet aktiivisia tarjoamaan erilaisia matalan kynnyksen palveluja päihteitä käyttäville ja käytöstä toipuville. 

– Yhteisenä tavoitteena onkin nivoa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kiinteäksi osaksi kaikkia asiakaskohtaamisia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kuntien ja kolmannen sektorin tekemä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö on monimuotoista ja tärkeää.  Hyvinvointialueen neuvottelukuntatyöskentelyllä halutaan vahvistaa alueellista yhteistyötä myös jatkossa, kertoo alueen yhdyspintatyön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaja Minna Veistilä.  

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa käsitelty hyvinvointiraportti kokonaisuudessaan löytyy hyvinvointialueen sivuilta.  

Lisätietoja: 
Minna Veistilä, 044 440 3725