Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Julkisen terveydenhuollon digipalvelujen kustannushyötyjä arvioitu ensimmäistä kertaa todellisilla luvuilla

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on valmistunut tutkimusprojekti ”Kaikkikanavaisuuden potentiaali julkisessa terveydenhuollossa – käyttäjäkokemuksen, kustannustehokkuuden ja toteutuksen arviointi Päijät-Hämeen hyvinvointialueella”. Tutkimusprojekti on toteutettu yliopistoyhteistyössä osana AaltoEE-koulutusohjelmaa ja siihen on osallistunut suomalaisen terveydenhuollon digipalveluiden eturivin asiantuntijoita. Tutkimusprojekti tähtäsi digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuuden maksimoimiseen terveydenhuollossa.  

Hyvinvointialueiden säästötarpeet ovat olleet näkyvästi esillä mediassa viime kuukausina. Terveyspalveluiden digitalisoimisen on nähty vastaavan säästöjen ja asiakasodotusten täyttämisen tarpeisiin. Tutkimukseen pohjaavaa näyttöä on kuitenkin vähän saatavilla. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella modernit digipalvelut ovat olleet käytössä yli kolme vuotta, mistä muodostuu erinomainen aineisto tutkimukseen.  

Tutkimus keskittyi erityisesti siihen, mitä vuoden 2023 talouden toteumaluvut kertovat säästömahdollisuuksista ja mitä asiakkaat sekä työntekijät todella ajattelevat digipalveluista. Lisäksi tutkimus haki lisää ymmärrystä siitä, miten jatkaa eteenpäin, kun Päijät-Hämeessä moderni digitaalinen alusta on ollut käytössä kolme vuotta. 

– Ohjaamalla ensimmäinen potilaskontakti digikanavaan voidaan merkittävästi vähentää kustannuksia. Digitaalisten palvelujen käyttö säästää 68 euroa per potilaskäynti. Nykyisten digitaalisten kanavien täysimittainen käyttö voisi vähentää hyvinvointialueen kustannuksia miljoonilla, tutkimusprojektin jäsen ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä sanoo.  

Oikein toteutettuna digitaaliset palvelut voivat vastata asiakkaiden odotuksiin ja parantaa palvelujen tehokkuutta.  

– Asiakkailla on voimakas, tyydyttämätön kysyntä terveydenhuollon digitaalisille ratkaisuille. Pullonkaulana ovat puutteet digipalvelujen käytettävyydessä. Lisäksi palvelu tunnetaan heikosti, toteaa Mäkelä.  

Digitaaliset ratkaisut tulisi suunnitella mahdollisimman yksinkertaisiksi ja joustaviksi. Palveluja luotaessa terveydenhuollon ja digitaalisen kehittämisen ammattilaisten yhteistyötä tulisi vahvistaa. Asiakkaita tulisi myös ohjata kohti digitaalisuutta suosivaa ajattelutapaa. Se voisi korvata puhelinkontaktien nykyisen liikakäytön, tehdä palveluista nopeampia ja paremmin saavutettavia. 

Tutkimuksen perusteella hallituksen asettamat tavoitteet, joiden mukaan 35 prosenttia potilaskontakteista tulisi olla digitaalisia, ovat saavutettavissa Päijät-Hämeessä käytössä olevien nykyisten digitaalisten työkalujen avulla. On syytä uskoa, että Päijät-Hämeen hyvinvointialue on tiellä kohti tehokkaampaa ja käyttäjäystävällisempää terveydenhuoltoa. 

Lisätietoja:
tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä, 040 552 2988, [email protected] 

Aalto yliopiston eMBA-opintojen lopputyö: 
”Kaikkikanavaisuuden potentiaali julkisessa terveydenhuollossa – käyttäjäkokemuksen, kustannustehokkuuden ja toteutuksen arviointi Päijät-Hämeen hyvinvointialueella” toteutettiin ryhmässä, jossa on edustettuna terveydenhuollon ja digitalisaation huippuosaajia. Ryhmän jäsenet: Teemu Mäkelä, Timo Järvelä, Heikki Savonen, Ilari Richardt, Lauri Muhonen, Pirkka Vikatmaa.