Kipinän karateen Pirkko sai 15-vuotiaana silloisen poikakaverin vanavedessä.
– Orimattilaan oli tuolloin karateseura perusteilla. Ajattelin, että minäkin haluan lajia kokeilla. Poikaystävä sittemmin lopetti, mutta minulle laji jäi. Liikunnallista taustaa minulla ei tuolloin ollut. Ujona ja hiljaisena maalaistyttönä kuulin kommentteja, että varmasti et jouluun asti jaksa. Siitä sain näyttämisen halun, joka motivoi, Pirkko kertoo.
Sittemmin karate onkin vienyt Pirkon vapaa-ajan. Hän on ehtinyt tehdä lajin parissa kaikkea mahdollista, ensin harrastajana ja kilpailijana, sitten kouluttajana ja valmentajana. Vuonna 1993 hän aloitti tuomaroinnin kansallisella tasolla ja kuusi vuotta myöhemmin hallussa oli pohjoismainen tuomarilisenssi. Euroopan ja maailmantason lisenssit seurasivat pian perässä. Euroopan ja maailman karateliiton tuomarikomiteoiden jäsenenä hän nykyisin kouluttaa ja myöntää lisenssejä muille kansainvälisille tuomareille. Suomessa kansainvälisen tason tuomareita on Pirkon lisäksi kaksi.
Korona vaikuttaa
Kilpakentät maailmalla ovat tulleet tutuiksi. Tuomaritehtävät ovat vieneet Pirkon esimerkiksi joka vuosi Euroopan mestaruuskisoihin. Päänvaivaa ovat aiheuttaneet eri maiden käytännöt niinä kertoina, joina hän on kisamatkoilla sitten koronaepidemian alun käynyt. Koronatestejä Pirkolla on takanaan reilu tusina.
Koronan vuoksi olympialaiset peruttiin viime vuonna. Samoin viime vuoden tuomarivalinnat menivät uusiksi, ja nyt Pirkko valittiin jo toistamiseen olympiatuomariksi 660 ehdokkaan joukosta. Kaikkiaan karatetuomareita olympialaisissa on 16, neljä naista ja 12 miestä.
Käsillä ovat historialliset kisat.
– Olympialaiset ovat pienempi kuin mikä tahansa EM- tai MM-kilpailu, mutta ne ovat tähtihetki statuksensa ja näkyvyytensä takia. Uskon, että edessä on ikimuistoinen kokemus. Karate on nyt ensimmäistä kertaa olympialaji ja kisat järjestetään vielä karaten synnyinsijoilla. Jo nyt on tiedossa, että karate ei enää ole olympialaji vuonna 2024.
Olympialaisten koronaturvallisuuteen Pirkko luottaa. Toisen koronarokoteannoksen hän myös ennättää hyvin saada ennen heinäkuun loppua, jolloin viikon kisarupema alkaa.
– Kisoissa on hyvät covid-protokollat. Ainoa mikä ajatteluttaa, on lentomatkat ja lentokentät.
Intohimolle ymmärrystä
Karatekisat vievät Pirkon lomapäivistä leijonanosan, lisäksi hän turvautuu liukumavapaisiin ja palkattomiin vapaapäiviin.
– Annan lämpimät kiitokset, että esihenkilöni ovat joustaneet ja ymmärtäneet tätä intohimoani, joka on tärkeä asia henkilökohtaisessa elämässä. Yleensä kisat ovat hyvin etukäteen tiedossa ja se helpottaa töiden etukäteissuunnittelua. Vaikka harrastus vaatii aikataulutusta ja organisointia niin työn kuin perhe-elämän pyörittämisen suhteen, se tarjoaa antoisaa vastapainoa työlle.
Pirkon viesti kaikille onkin, että kannattaa tavoitella unelmiaan – niistä voi hyvinkin tulla totta.
