Laadukkaasta tiedosta syntyy parempia palveluja 

Tietojohtaminen on yksi tämän hetken suurista kehittämiskohteista sekä valtakunnallisesti että eri alueilla, ja myös iso osa sote-uudistuksen valmistelua.   

Mitä tietojohtaminen tarkoittaa?

Ensin tarkennus termeihin: tietojohtaminen koostuu kahdesta kokonaisuudesta, tiedon johtamisesta eli datan hallinnasta sekä tiedolla johtamisesta eli tiedon hyödyntämisestä. Jos tiedon johtaminen ei ole kunnossa, tiedolla johtaminen voi olla hankalaa tai jopa mahdotonta.  

  Tiedon johtamisella tarkoitetaan esimerkiksi uuden tiedon luontia sekä tietovarastojen ja –virtojen hallintaa. Tietoa pidetään helposti itsestäänselvyytenä. Sitä voisi kuitenkin verrata terveyteemme: pidämme siitä huolta oikeilla elintavoilla, mittaamme ja seuraamme vaikkapa verenpainetta. Samoin myös tietoa pitää huoltaa ja mitata säännöllisesti, että se on kunnossa.  

Tiedolla johtamisella pyritään käyttämään oikeaa tietoa päätöksenteon tukena, kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.   

  Miksi soten tietojohtamista pitää kehittää?      

Sote-uudistuksessa on tärkeää, että jokaisella tulevalla hyvinvointialueella saadaan tuotettua kansallisesti yhdenmukaista ja vertailukelpoista dataa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että käytämme samoja käsitteitä ja samaa tietomallia. Olemme aktiivisesti mukana kansallisissa ohjelmissa ja hankkeissa, joissa edistetään alueellista tietojohtamista yhteisten periaatteiden mukaisesti. 

Myös konkreettinen ymmärrys oman alueen tilanteesta on tärkeää. Eli se, miten me toimimme, miten pitäisi toimia, millaisia palveluja tarvitsemme, miten ongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä. Arviointia helpottaa huomattavasti, kun luotettavaa dataa on helposti saatavilla.   

Täällä Päijät-Hämeessäkin meidän on hyvä ymmärtää alueemme tilannetta ja tunnistaa haasteita. Voitaisiinko haasteisiin puuttua jotenkin uudella tavalla - paremmin, tehokkaammin, faktoihin pohjaten?  

Mitä on tieto, jolla johdetaan ja ketkä tietoa käyttävät?

Tieto on sote-toiminnassa todella tärkeää ja sen pitää olla käytettävissä esimerkiksi palvelutilanteissa. On hyvin vaikeaa palvella asiakasta tai potilasta ilman tietoa hänen tilanteestaan. Asiakkaat ymmärtävät myös tiedon arvon, ja he antavat tietoa käyttöön saadakseen sille vastinetta. Sote-toiminnassa tietojen käsittelyä ja käyttöä säädellään laajasti mm. yksityisyydensuojan, tietoturvan ja -suojan näkökulmasta. Päijät-Sotessakin keskeinen velvollisuutemme on varmistaa, että tietoja suojataan ja käsitellään oikein. 

Sote-ammattilaiset tuottavat paljon uutta ja käyttävät olemassa olevaa tietoa. Tiedon kirjaaminen koetaan usein haastavaksi, mutta kirjaamisessa syntyvä tieto on koko toiminnan perusta. Jokainen tietoa kirjaava ammattilainen on tärkeä osa tiedon elinkaarta. On tärkeä ymmärtää, miten omin sormin näpytelty tieto valuu moneen eri käyttötarkoitukseen ja lopulta hyödynnettäväksi päätöksenteossa. Kyse on äärettömän tärkeästä työstä, ja siksi jokainen meistä on kiinteä osa tietojohtamista. 

Meillä Päijät-Sotessa kirjattu tieto siirtyy myös erilaisiin ulkoisiin käyttötarkoituksiin, omistaja- ja ohjaustahojen käyttöön, tutkimuksiin ja kansallisen tason vertailuun. Jos tieto on virheellistä tai puutteellista, se vääristää raportointia ja päätöksentekoa niin sisäisesti kuin ulkoisesti. 

Millaisia haasteita kehittämistyössä on tullut vastaan?

Tietoa on paljon ja on tärkeää saada tieto tuottamaan. Tietojohtamisen ottaminen vahvasti osaksi johtamisjärjestelmää ja päivittäistä arkea vaatii muutoksia ihan toimintakulttuurissa. Tämä vaatii meiltä kaikilta uudenlaista tapaa nähdä tiedon arvo. 

Tietojohtaminen vaatii myös osaamista ja yksi suurimpia haasteita on houkutella osaajia Päijät-Hämeeseen tekemään todella merkityksellistä työtä ja omalta osaltaan kehittämään alueen hyvinvointia. 

Konkreettisena haasteena on saada valtava määrä tietoa nopeasti ja yhteisesti saataville, sekä helposti ymmärrettävään muotoon, jotta sitä pystytään hyödyntämään mahdollisimman hyvin. 

Entä mikä on mennyt sutjakkaasti?

Hyvinvointialueen johdon tuki on todella tärkeää, ja yhdessä heidän kanssaan olemme laatineet datastrategian ohjaamaan tietojohtamista. Datastrategia julkaistaan kesän alussa.  

Parasta täällä Päijät-Sotessa on ollut se, että henkilöstö on lähtenyt tietojohtamisen matkaan ennakkoluulottomasti ja suhtautunut positiivisesti. Kehittämistyö on otettu tosi hyvin vastaan, ihmiset ovat osallistuneet työpajoihin ja muuhun kehittämiseen innolla. Nyt on tärkeää lunastaa lupauksia ja saada aikaan konkreettisia hyötyjä.  

Millaisia hyötyjä kehittämistyöstä on sitten saatu?

Tietojohtamisen suurin hyöty on saattaa vertailukelpoinen tieto helposti hyödynnettäväksi eri käyttötarkoituksiin.    

Sote-uudistuksen rakennehankkeen rahoitus on tehnyt mahdolliseksi esimerkiksi sen, että jo nyt olemme saaneet useita moderneja raportteja käyttöön. Kesäkuun loppuun mennessä meillä data virtaa läpi uuden data-alustan, eli meillä on ensimmäinen versio kansallisesti vertailukelpoisesta tietopohjasta valmis ja voimme alkaa tehdä tietotuotteita, kuten raportteja. Tämän teknisen edistysaskeleen ansiosta voimme yhdistellä tietoja ja hyödyntää niitä lakivaateiden mukaisesti sekä tehdä edistyksellistä analytiikkaa mm. koneoppimisen keinoin. Olemme jo kovaa vauhtia matkalla siihen, mitä meiltä kansallisella tasolla odotetaan.   

Lisäksi käytännön esimerkki koronaviestinnästä: tieto kiinnostaa poikkeustilanteessa niin mediaa kuin väestöäkin niin paljon, että sitä on päivitetty myös viikonloppuisin verkkosivuillemme. Nyt tähän on saatu automatisoitu raportti, joka päivittyy sivulle Tilannekuva - Päijät-Sote (paijat-sote.fi) joka aamupäivä.  

Olemme myös luomassa sujuvaa prosessia siihen, miten työn tekemiseen ja kehittämiseen tarvittavia raportteja voi tilata. Autamme lisäksi seuraamaan tietotuotteiden käyttöä niin, että tarpeellisimmat pidetään käytössä ja voidaan karsia ne, joita ei hyödynnetä. Se luo kustannustehokkuutta.  

Päijät-Soten uutta datastrategiaa varten haastattelimme väkeä eri puolilta taloa, ja eräässä haastattelussa tuli esiin tällainen toive: ”Kun tulen töihin ja avaan läppärin, haluaisin, että yhdellä näytöllä olisi kaikki olennainen tieto, mitä työhöni tarvitsen.”  Sitä me nyt teemme.