Perussopimus

1. LUKU
YLEISET MÄÄRÄYKSET

 

1 § Nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, josta käytetään nimeä Päijät-
Hämeen hyvinvointiyhtymä. Kuntayhtymän kotipaikka on Lahden kaupunki.

Kuntayhtymä on kaksikielinen.

2 § Tehtävät

Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää kaikkien jäsenkuntien puolesta kulloinkin voimassa olevan
lainsäädännön mukaisesti tarkoitettu erikoissairaanhoito ja ensihoito, sairaanhoitopiirille
lainsäädännössä määrätyt muut tehtävät sekä

1. järjestää jäsenkuntien puolesta kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukainen
sosiaali- ja perusterveydenhuolto siltä osin kuin kunnat ovat siirtäneet Kuntalain 8 §:n
mukaisen järjestämisvastuun kuntayhtymälle

2. järjestää jäsenkuntien puolesta kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaiset
ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon palvelut (ympäristöterveydenhuollon
toimiala) siltä osin kuin kunnat ovat siirtäneet Kuntalain 8 §:n mukaisen järjestämisvastuun
kuntayhtymälle.

Yhtymä laatii alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman
yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Kunnat ja yhtymä sitoutuvat tukemaan palvelujen tehokasta
järjestämistä. Yhtymä vastaa järjestämisvastuulleen kuuluvien palvelujen osalta kuntalain ja
muiden lakien mukaisista velvoitteista.

Yhtymä voi järjestää työterveyshuollon palveluja ja kehitysvammaisten erityishuollon palveluja.

Yhtymä voi omistaa ja hallita palveluita tuottavia toimintayksiköitä ja lisäksi se voi hankkia
palveluita muilta palvelujentuottajilta. Yhtymä voi hoitaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä
tukevia palveluita, hallita toimialaansa koskevia kehittämishankkeita sekä olla osakkaana tai
jäsenenä yhteisöissä ja säätiöissä, jotka toteuttavat yhtymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja.

3 § Jäsenkunnat

Yhtymän jäsenkunnat ovat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Myrskylä,
Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä.

4 § Jäsenkunnan ottaminen ja ero

Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen
muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Jäsenkunnan, joka haluaa erota
yhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus yhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta
seuraavan kalenterivuoden päätyttyä.

5 § Peruspääoma

Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien oman pääoman ehtoisista pääomasijoituksista.
Peruspääomaa voidaan korottaa ja alentaa oman pääoman muuta erää vastaan. Peruspääoma
jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.

Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää yhtymäkokous. Uuden jäsenkuntaosuuden
tai jäsenkuntaosuuden lisäyksen edellyttämän pääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta
päättää yhtymäkokous. Peruspääoman jakaantuminen jäsenkuntaosuuksiin voidaan
yhtymäkokouksen päätöksellä tarkistaa yhtymän perustamishankkeeseensa saaman
valtionosuuden johdosta.

6 § Jäsenkuntien osuudet varoihin ja vastuu veloista

Jäsenkunnan osuus yhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät
peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa toimialoittain. Yhtymässä pidetään rekisteriä
peruspääoman jäsenkuntaosuuksista.

2. LUKU
TOIMIELIMET

Yhtymäkokous

7 § Kokoonpano ja äänivalta

Kuntayhtymän päätösvaltaa käyttävät jäsenkunnat yhtymäkokouksessa, johon kukin jäsenkunta
nimeää edustajia seuraavasti:

Kunnan asukasluku edellisen vuoden alussa Edustajien määrä
8 000 tai vähemmän                                              2
8 001 – 25 000                                                         3
25 001 – 50 000                                                       4
50 001 tai enemmän                                               7

Kullekin edustajalle voidaan valita henkilökohtainen varaedustaja.
Edustajan on osoitettava valtuutensa viimeistään ennen yhtymäkokouksen alkua.
Jäsenkuntien edustajilla on yhteensä kaksi sataa yksi (201) ääntä. Äänimäärä jakautuu
jäsenkuntien kesken edellisen hyväksytyn ja lainvoiman saavuttaneen tilinpäätöksen mukaisten
peruspääoman pääomaosuuksien suhteessa.

Tullakseen hyväksytyksi päätös edellyttää, että sitä kannattaa yhtymäkokouksessa tämän asian
käsittelyssä kokouksessa edustettuina olevista äänistä vähintään puolet ja vähintään kolmasosa
asian käsittelyyn osallistuvista kunnista.

Käsitellessään erikoissairaanhoitoon liittyviä asioita, äänivaltaa on kaikilla jäsenkunnilla. Muiden
palvelujen osalta äänivaltaa on vain niillä kunnilla, ketkä ovat siirtäneet ko. palvelutuotannon
järjestämisvastuun kuntayhtymälle.

Yhtymäkokous valitsee kevätkokouksessaan keskuudestaan itselleen puheenjohtaja ja
varapuheenjohtajan, joiden toimikausi kestää seuraavaan kevätkokoukseen, jolloin yhtymäkokous
valitsee itselleen uuden puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Yhtymäkokouksen
puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa.

Mikäli valittu puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ei ole jossain toimikautensa seuraavassa
kokouksessa nimettynä kunnan edustajana, valitsee yhtymäkokous hänen tilalleen uuden
puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan, jonka toimikausi kestää seuraavaan kevätkokoukseen.

8 § Päätösvaltaisuus

Käsitellessään erikoissairaanhoidon sekä sosiaali- ja perusterveydenhuollon tai
ympäristöterveydenhuollon asioita, yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet (1/2)
niistä jäsenkunnista, jotka ovat antaneet nämä palvelut yhtymän järjestettäväksi, on kokouksessa
edustettuna ja niiden edustajat edustavat vähintään kahta kolmannesta (2/3) näiden kuntien
yhteenlasketusta äänimäärästä.

9 § Yhtymäkokouksen toiminta

Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymähallitus.

Yhtymäkokous kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, kevätkokoukseen viimeistään
toukokuussa ja syyskokoukseen viimeistään joulukuussa.

Äänimäärältään vähintään yhden kolmasosan (1/3) osuutta edustavien jäsenkuntien tai
yhtymähallituksen sitä vaatiessa pidetään yhtymäkokouksen päätösvaltaan kuuluvien asioiden
käsittelyä varten ylimääräisiä yhtymäkokouksia.

Yhtymäkokouksen toiminnasta määrätään tarkemmin yhtymäkokouksen hyväksymässä
hallintosäännössä.

10 § Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta

Yhtymäkokouksen on kevätkokouksessaan viimeistään toukokuussa:
1. käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja
tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus samoin
kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot;
2. päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä
yhtymähallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin
edellisessä kohdassa mainitut kertomukset saattavat antaa aihetta;
3. hyväksyessään tilinpäätöksen päätettävä tilikauden tuloksen käsittelystä ja
tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä;
4. päätettävä tilinpäätöksen hyväksyvässä kevätkokouksessaan jäsenkuntien
peruspääomaosuuksille mahdollisesta koron suorittamisesta, määrästä,
perusteista ja suoritusajankohdasta ja
5. valittava tarvittessa yhtymähallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja
jäsenet – tarkastuslautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenet
6. valittava tarkastuslautakunnan esityksen perusteella tilintarkastajan ja
varatilintarkastajan; tilintarkastajana voi olla henkilö tai yhteisö
7. valittava tarvittaessa kielellisen vähemmistön lautakunnan puheenjohtajan,
varapuheenjohtajan ja jäsenet
8. valittava jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajat lauta- ja johtokuntiin, ellei
johtokunnan osalta ole hallintosäännössä tai muutoin toisin päätetty.

Yhtymäkokouksen on syyskokouksessaan viimeistään joulukuussa:

9. hyväksyttävä kuntayhtymän vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma
sekä seuraavan vuoden talousarvio, joihin sisältyy kuntayhtymän ja
kuntayhtymäkonsernin toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet sekä
konserniohjauksen periaatteet;
10. hyväksyessään taloussuunnitelman ja talousarvion päätettävä talouden,
rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista;
11. päätettävä palvelujen hinnoitteluperusteista sekä muista suoritteista perittävien
maksujen perusteista; ja

Yhtymäkokouksen muut tehtävät:
12. hyväksyy hallintosäännön;
13. hyväksyy oman työjärjestyksensä
14. hyväksyy alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen
järjestämissuunnitelman
15. valitsee kuntayhtymän toimitusjohtajan;
16. päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista;
17. päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta;
18. päättää peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta;
19. päättää uuden jäsenkunnan liittyessä kuntayhtymään peruspääomasijoituksen
määrästä ja suoritusajasta;
20. päättää jäsenkunnan erotessa sille suoritettava osuus nettovarallisuudesta;
21. päättää osakeyhtiön tai kuntayhtymän liikelaitoksen perustamisesta;
22. päättää kuntayhtymän purkamisesta jäsenkuntien valtuustojen päätösten
perusteella; ja
23. hyväksyy ja päättää muutokset talousarvioon talousarviovuoden aikana.
24. päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
perusteista

Yhtymäkokouksen tehtävistä, toiminnasta, kokouskäytännöistä ja kokouskutsusta määrätään
tarkemmin yhtymäkokouksen hyväksymässä hallintosäännössä.

Asiat yhtymäkokoukseen valmistelee, esittelee ja panee täytäntöön hallitus lukuun ottamatta lain
mukaan tarkastuslautakunnalle tai tilapäiselle valiokunnalle kuuluvia asioita.

Yhtymäkokouksessa käsiteltäväksi tulevien jäsenkuntien kannalta merkittävien asioiden
valmisteluun osallistuvat myös jäsenkunnat jäsenkuntien ja yhtymän keskenään sopimalla tavalla.
Jos muuta ei sovita, edellä kerrottu valmistelu toteutetaan 19 §:n mukaisella menettelyllä.

Yhtymähallitus
11 § Kokoonpano, valinta ja toimikausi

Yhtymässä on yhtymäkokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu seitsemän (7) jäsentä sekä
kullakin henkilökohtainen varajäsen. Kolme (3) jäsenistä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä
nimeää suurin omistajakunta. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta.

Kullakin yhtymähallituksen jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.

12 § Yhtymähallituksen tehtävät ja esittely

Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja
erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätty.
Hallituksen tehtävänä on asiakaslähtöinen kuntarajoista riippumaton uudistaminen ja
täytäntöönpano.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuusta vastaa yhtymän hallitus.

Sen lisäksi mitä kuntalaissa on säädetty, hallituksen tehtävistä määrätään hallintosäännössä.
Hallitus valvoo yhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset hallintosäännön
mukaisesti. Yhtymän nimenkirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä.

Hallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan esittelystä. Hallituksen esittelijänä toimii yhtymän
toimitusjohtaja.

Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunta

13 § Kokoonpano, valinta ja toimikausi

Jokaisella kunnalla, joka on siirtänyt sosiaali- ja perusterveydenhuollon tehtävien
järjestämisvastuun kuntayhtymälle, on oikeus nimetä lautakuntaan yksi (1) jäsen ja hänelle
henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan toimikausi on kaksi vuotta. Lautakunnan jäsenet nimeää
yhtymäkokous.

14 § Lautakunnan tehtävät

Hallituksen alainen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunta vastaa laissa määrätyistä
yksilöasioista sekä hyvinvoinnin ja terveydenedistämiseen liittyvistä kehittämisasioista sekä
peruskuntien ja yhtymän palvelujen yhteensovittamiseen liittyvistä kysymyksistä palvelujen
rajapinnassa.

Lautakunnan tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin
hallintosäännössä.

Lautakunta voi perustaa myös jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta
määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

Tarkastuslautakunta

15 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä
jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.

Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan kuntalain säädöksiä ja yhtymän
tarkastussäännön määräyksiä.

Yhtymän tulee varata tarkastuslautakunnan tehtävien suorittamiseksi sille riittävät henkilöstö- ym.
resurssit.

Muut toimielimet

16 § Muut toimielimet

Yhtymähallituksen alaisuudessa toimii kielellisen vähemmistön lautakunta, jonka tehtävänä on
turvata laissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteutuminen kunnan hallinnossa. Sen tehtävistä,
päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

Yhtymäkokouksen perustamalla liikelaitoksella on yhtymähallituksen alainen johtokunta, jonka
tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

Yhtymähallitus voi perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta
määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

3. LUKU
ORGANISAATIO, PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ

17 § Vastuualueet
Yhtymän palvelutuotannon organisaatio jakautuu vastuualueisiin sen mukaan kuin yhtymäkokous
päättää.

18 § Yhtymän johtaminen
Yhtymän operatiivisesta johtamisesta vastaa yhtymäkokouksen valitsema yhtymän toimitusjohtaja.

19 § Omistajaohjaus

Jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan
suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja
tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien
osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

Jäsenkuntien kuntajohtajista muodostuva työvaliokunta vastaa yhteistoiminnasta. Edellä kerrotun
yhteistoiminnan lisäksi työvaliokunta toimii yhtymän toimitusjohtajan toimintaa tukevana elimenä
erityisesti yhtymän taloudellisten toimintaedellytysten suunnittelussa.

Suurimman omistajan kaupunginjohtaja/pormestari toimii työvaliokunnan puheenjohtajana ja
kokoonkutsujana. Kokouksen asialistan laatii suurimman omistajan osoittama henkilö yhtymän
avustuksella. Yhtymän toimitusjohtajalla on kokouksessa puheoikeus ja läsnäolovelvollisuus.
Muiden henkilöiden läsnäolosta työvaliokunta päättää erikseen ja tapauskohtaisesti.

20 § Palvelusopimukset
Palvelusopimus on yhtymän ja jäsenkunnan välinen vuotuinen sopimus siitä mitä palveluja yhtymä
jäsenkunnalle tuottaa ja kuinka paljon jäsenkunta tästä maksaa.

Palvelusopimuksissa tulee esittää keskeiset muutokset toiminnassa ja taloudessa ja henkilöstössä
sekä yhtymälle asetettavat yhteiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet palvelusopimusta
koskevan vuoden osalta. Palvelusopimukset seuraavaa vuotta varten on solmittava kuluvan
vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

Kuntayhtymä tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ensisijaisesti henkilöille, joilla on
kotikuntalain (201/1994) mukainen kotipaikka kuntayhtymän jäsenkunnassa, jollei laista tai
erillisistä sopimuksista muuta johdu.

4. LUKU
SUUNNITTELU JA TALOUS

21 § Talousarvio ja -suunnitelma, seuranta ja raportointi

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään yhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.
Talousarvio perustuu jäsenkuntien kanssa tehtyihin palvelusopimuksiin.

Taloussuunnitelmaa valmistellaan yhdessä jäsenkuntien kanssa. Työvaliokunta käsittelee
taloussuunnitelmaehdotuksen ja antaa lausunnon taloussuunnitelmasta yhtymän hallitukselle.
Hallituksen hyväksyttyä ehdotuksen seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi ja -suunnitelmaksi
tai sen muuttamiseksi se on lähetettävä viivytyksettä jäsenkunnille tiedoksi.

Toimintaedellytysten olennaisten muutosten johdosta talousarvioon voidaan tehdä muutoksia.
Muutokset on viipymättä vietävä yhtymäkokouksen käsiteltäväksi ja hyväksyttävä
talousarviovuoden aikana.

Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan
asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.

Yhtymähallitus raportoi kuukauden välein jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja talouden
toteutumisesta jäsenkunnille.

22 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen

Hallituksen hyväksymän tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja yhtymän
toimitusjohtaja.

Yhtymäkokouksen on viimeistään toukokuussa:

1) käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja
tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus samoin kuin tehtyjen
muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot;

2) päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä
yhtymähallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellisessä
kohdassa mainitut kertomukset saattavat antaa aihetta.

Kerran vuodessa järjestetään yhtymän tilinpäätöksen ja toiminnan tarkastamisen jälkeen
jäsenkuntien yhteinen kuntafoorumi, jonka kutsuu koolle suurimman jäsenkunnan
kunnanhallituksen puheenjohtaja. Yhtymän toimitusjohtajalla on puheoikeus ja läsnäolovelvollisuus
kuntafoorumissa.

23 § Suunnitelmapoistot

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy yhtymäkokous.

5. LUKU
YHTYMÄN TOIMINNAN RAHOITUS

24 § Palvelusopimusten mukaiset maksut

Yhtymä rahoittaa toimintansa jäsenkunnilta palvelusopimusten mukaisesti perittävillä
maksuosuuksilla ja asiakkailta perittävillä asiakasmaksuilla sekä muilla tuloilla.
Jäsenkunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on kotikuntalain (201/94) mukainen kotipaikka
jäsenkunnassa.

Palvelusopimukseen perustuvien ennakkomaksujen perusteena ovat kunnan asukkaiden
ennakoidut palvelujen käytön kustannukset, jotka yhteenlaskettuna muodostavat kunnan
maksuosuuden.

Lopulliset maksuosuudet jäsenkunnille muodostuvat palvelujen käytön mukaisessa suhteessa.

Sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluiden nettokustannukset kohdistetaan jäsenkunnille
suoritteiden suhteessa joko palveluyksiköittäin, alueittain tai palvelutasolla.

Erikoissairaanhoidossa, päivystyksessä ja ympäristöterveydenhuollossa lopullinen jäsenkunnan
maksuosuus muodostuu hinnaston mukaisen palvelujen käytön suhteessa.

Erikoissairaanhoidon osalta sovelletaan kuitenkin erityisen suurten kustannusten tasaamiseksi
kulloinkin voimassa olevia säännöksiä kustannusten tasausjärjestelmästä.

Ensihoidon kustannukset kohdistetaan erillisen työryhmän esityksen mukaan, joka käsitellään
työvaliokunnassa ja hyväksytään yhtymäkokouksessa.

Läpinäkyvyyden varmistamiseksi yhteisten kustannusten jakoperusteiden tulee olla selkeät ja
dokumentoidut. Yhteiset kustannukset tulee kohdentaa palveluille mahdollisimman pitkälle
aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ja ne tulee voida johtaa kirjanpidosta. Niistä asiakaspalveluista
ja perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon avustuksista, jotka yhtymä on hankkinut muilta
palveluiden tuottajilta tai maksanut, peritään palvelumaksuna palvelun tuottajalle maksetun
korvauksen määrä lisättynä yhtymän niistä mahdollisesti maksamilla sosiaalivakuutusmaksuilla,
ottaen kuitenkin huomioon edellä mainittu hoitokustannusten tasaus.

Yhtymän tulee järjestää palvelusopimusten mukaiset palvelut sopimusten perusteella talousarvioon
sisällytettyjen tulojen puitteissa eikä jäsenkunnilta perittävien maksujen määrää voi
talousarviovuoden aikana muuttaa, ellei jäsenkunnan kanssa siitä erikseen sovita.

Toiminnassa ja palvelutarpeessa tapahtuvien olennaisten muutosten johdosta palvelusopimuksiin
voidaan tehdä talousarviovuoden aikana molempien osapuolten hyväksymiä muutoksia. Jos
palvelusopimuksen toteuttamisessa on nähtävissä, että on syntymässä merkittävää poikkeamaa
hyväksyttyyn palvelusopimukseen nähden, on yhtymän järjestettävä jäsenkunnan kanssa
viipymättä neuvottelu palvelusopimuksen mahdollisesta tarkistamisesta. Ensisijaisena tavoitteena
on, että mahdolliset ylitykset ja alitukset voidaan tasata palvelusopimusvuoden aikana.

Mikäli riittävän oman pääoman turvaaminen tai korvausinvestointeihin varautuminen edellyttävät
jälleenhankintahintaisten poistojen käyttöä hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa yhtymäkokouksen
päätöksellä. Ennen kuin päätös tehdään, neuvotellaan muutoksesta ja sen vaikutuksesta
jäsenkuntien maksuosuuksiin palvelusopimusten teon yhteydessä.

Yhtymäkokous hyväksyy talousarvion hyväksymisen yhteydessä palvelujen kustannusten
jakoperusteet. Hallitus vahvistaa hinnastot vuosittain.

Laskutus ja maksuosuudet vuodesta 2022 alkaen (oma toiminta)

Vuoden 2022 alusta laskutus ja lopulliset maksuosuudet perustuvat oman toimintansa osalta
(lukuun ottamatta ensihoitoa) ennalta hyväksyttyyn hinnastoon. Vuodesta 2022 alkaen jäsenkunta
maksaa asukkaidensa käyttämät palvelut yhtenäisin perustein laskettuihin yksikköhintoihin
perustuen ensihoitoa lukuun ottamatta. Ensihoidon osalta laskutusperusteet hyväksytään erikseen
kuitenkin niin, että laskutus pohjautuu nettokustannuksiin.

Yhtymäkokous hyväksyy talousarvion hyväksymisen yhteydessä hinnoitteluperusteet. Hallitus
vahvistaa yhtymäkokouksen hyväksymiin hinnoitteluperusteisiin pohjautuvan vuosittain.

25 § Erityismaksuosuudet

Potilasvakuutuksesta johtuvat varainhoitovuoden menot ja ne yksittäisen potilaan hoidosta
kalenterivuoden aikana aiheutuneet palvelumaksut, jotka ylittävät yhtymäkokouksen vuosittain
vahvistaman enimmäismäärän, katetaan jäsenkunnilta kannettavilla erityismaksuosuuksilla.
Enimmäismäärässä otetaan huomioon sekä yhtymän omissa toimintayksiköissä annetusta että
kuntayhtymän muille palveluiden tuottajille korvaamasta hoidosta aiheutuneet palvelumaksut.

Erityismaksuosuus määrätään jakamalla 1 momentissa tarkoitettu erityismaksuosuuksilla katettava
määrä jäsenkuntien maksettavaksi niiden 31.12 asukaslukujen suhteessa.
Erityismaksuosuus peritään jäsenkunnilta kuukauden kuluessa tilinpäätöksen hyväksymisestä.
Siitä voidaan yhtymäkokouksen päätöksellä periä ennakoita.

26 § Investointien pääomarahoitus

Jäsenkuntien hyväksymien investointien rahoitukseen voidaan käyttää valtionavustusta ja vierasta
pääomaa. Poiston alaisten investointien ja niiden lainoituksesta aiheutuneet kulut sisältyvät
hinnaston mukaisiin hintoihin tai nettokustannuksiin. Osakekauppojen osalta rahoituksesta
sovitaan erikseen osana talousarviota. Jäsenkunnat voivat osallistua investointien rahoitukseen
tarvittaessa myös muutoin yhtymäkokouksen ja kuntien päätösten mukaisesti
Investointien pääomarahoitus eritellään toimialakohtaisesti.

27 § Rahastojen perustaminen

Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymäkokous.

28 § Maksuajat ja viivästyskorko

Maksujen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenkunnille yhtenäiset. Palvelumaksut laskutetaan
jäsenkunnilta vähintään kerran kuukaudessa hallituksen päättämällä tavalla siten, että kunnalle jää
vähintään 14 päivän maksuaika laskun saapumisesta. Yhtymän hallitus voi muuttaa
erääntymisaikoja. Maksun viivästyessä ovat jäsenkunta ja yhtymä velvolliset maksamaan
viivästyneelle maksusuoritukselleen viivästyskorkoa korkolain säännösten mukaisesti.

29 § Alijäämän kattaminen /ylijäämän palauttaminen

Jos on nähtävissä, että yhtymätasoisesti on syntymässä alijäämää, estetään alijäämän syntyminen
ensisijaisesti yhtymän toimintaa sopeuttamalla. Mikäli alijäämää syntyy, alijäämä katetaan
tilinpäätöksen yhteydessä siten, että kustannus kohdistuu kullekin jäsenkunnalle sen
tilinpäätösvuoden palvelukäytön suhteessa.

Ylijäämä, siltä osin kuin sitä ei käytetä rahoitusvastuiden kattamiseen, palautetaan jäsenkunnille
kunkin jäsenkunnan tilinpäätösvuoden palvelukäytön suhteessa.

Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 § 2 momentissa tarkoitettua sopimusta
kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta, sopeutetaan toimintaa ja korotetaan
kuntamaksuosuuksia siten, että alijäämä saadaan katettua seuraavan toimintavuoden aikana.

6. LUKU
MUUT MÄÄRÄYKSET

30 § Kiinteistöt

Siltä osin kuin yhtymä ei toimi yhtymän omistamissa tiloissa, yhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat
ensisijaisesti kuntien, kuntien tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien tarjoamista tiloista silloin, kun
näiden omistamat ja tarjoamat tilat toiminnallisesti vastaavat toiminnallista tarvetta tai ne on
taloudellisesti järkevää muuttaa vastaamaan yhtymän tarvetta.

31 § Henkilöstön eläkevastuut

Yhtymän palvelukseen siirtyvän henkilöstön eläkemenoperusteisista maksuosuuksista vastaa
1.1.2017 alkaen työnantajana toimiva yhtymä.

Kuntayhtymän hoidettaviksi siirtyvistä toiminnoista jo eläkkeellä olevista henkilöistä aiheutuvista
eläkemenoperusteisista eläkemaksuista vastaa edelleen asianomainen kunta/kunnat.

32§ Erityinen tarkastus

Yhtymässä on suoritettava erityinen tarkastus mikäli vähintään 3 jäsenkuntaa, sitä vaativat.
Erityinen tarkastus voidaan toimittaa yhtymän hallinnosta ja/tai kirjanpidosta tietyltä päättyneeltä
ajanjaksolta taikka tietyistä toimenpiteistä tai seikoista Vaatimuksessa on ilmoitettava mistä
seikoista erityistä tarkastusta vaaditaan.

Yhtymän on välittömästi tällaisen vaatimuksen saavuttua alettava valmistelemaan tarkastuksen
toimittamista ja se on toimitettava viivytyksettä.

Erityisen tarkastajan on oltava luonnollinen henkilö tai tilintarkastusyhteisö. Erityisellä tarkastajalla
on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus ja kokemus kuin
tilintarkastustehtävän laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Muuten
erityiseen tarkastajaan sovelletaan mitä osakeyhtiölain 7 luvun 8 §:ssä mainitaan soveltuvin osin.

Erityisestä tarkastuksesta on annettava lausunto yhtymäkokoukselle, jonka tulee käsitellä lausunto
seuraavassa kokouksessaan. Lausunto on lähetettävä viivytyksettä kaikille jäsenkunnille.

Erityisellä tarkastajalla on oikeus saada yhtymältä palkkio. Yhtymä vastaa myös muista erityisestä
tarkastuksesta aiheutuvista kuluista.

33 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Yhtymän purkautuessa hallitus
huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä.
Yhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä
sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Jos
kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja
suurempi, jäsenkunnat suorittavat erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

34 § Yhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema

Mikäli jäsenkunta eroaa yhtymästä, suoritetaan jäsenkunnalle yhtymäkokouksen päätöksellä
jäsenkuntaosuutta vastaava osuus varojen, velkojen ja muiden vastuiden erotuksesta
(nettovarallisuudesta) tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta
nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa eroavan kunnan osuudella. Jos
erotus on negatiivinen, on eroavan kunnan suoritettava yhtymälle jäsenosuuttaan vastaava osuus
mainitusta erotuksesta tai osa siitä. Korvaus jäsenkuntaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä
viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.

Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, sille suoritetaan
kunnan osuus nettovarallisuudesta vain tämän toiminnan osalta.

7. LUKU
VOIMAANTULO

35 § Voimaantulo

Tämä perussopimus tulee voimaan 1.8.2019 ja korvaa aiemman perussopimuksen.