Karies

Karies eli hampaiden reikiintyminen on maailman levinneimpiä ja yleisempiä infektiosairauksia. Karieksen aiheuttaa Streptococcus mutans -bakteeri, joka saadaan tartuntana suuhun yleensä varhaislapsuudessa. Bakteeri tarttuu syljen välityksellä. Reikiintymiseen vaikuttavat myös epäsäännölliset ruokailutottumukset sekä riittämätön hampaiden harjaus.

Hampaan reikiintymiseen tarvitaan kolme asiaa: hammas, tietynlainen bakteerikanta, vääränlainen ruokavalio.

Happohyökkäyksen vaikutus reikiintymiseen

Syljen normaali pH on noin 7. Happohyökkäyksen aikana suun happamuustaso (pH) laskee alle 5,5:n. Happamissa olosuhteissa hampaan kiille, elimistön kovin aine, alkaa liueta. Happohyökkäys kestää noin 30 minuuttia ja liuottaa kalsiumsuoloja hampaan pinnasta, tapahtuu demineralisaatio.

Normaalisti sylki pyrkii korjaamaan happojen aiheuttamat vauriot, ja kun syljen pH on palautunut normaalille tasolle, suolat saostuvat takaisin syljestä hampaan pintaan. Ilmiötä kutsutaan remineralisaatioksi. Sylki toimii suussa puskurina ja palauttaa siten happohyökkäyksessä menetettyjä mineraaleja hampaan pintaan.

Mutta, jos hampaisiin kohdistuu lukuisia happohyökkäyksiä päivän mittaan, sylki ei ehdi korjata jatkuvien happohyökkäyksien aiheuttamia kiilteen liukenemisia, ja hampaiden reikiintyminen alkaa.

Ientulehdus

Ientulehduksen aiheuttaa biofilmin eli bakteeriplakin kerääntyminen ienrajaan. Ientulehdus kehittyy muutamassa päivässä jos biofilmiä ei poisteta ienrajasta, toisin sanoen hampaiden harjaus ei toimi halutulla tavalla. Puhtaalle hammaspinnalle ei synny ientulehdusta. Terve ien on vaaleanpunainen, kiinteä eikä vuoda verta.

Ientulehdus on merkki huonosta tai riittämättömästä suuhygieniasta. Ientulehduksen oireita ovat ikenien arkuus, turvotus ja verenvuoto hampaita harjattaessa. Ientulehdus voi olla yhden hampaan kohdalla tai kaikkialla ikenen alueella.

Ientulehdusta ehkäistään hampaiden ja hammasvälien puhdistamisella harjaamalla hampaat huolellisesti kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnaa käyttäen ientulehdus yleensä paranee. Lisäksi säännöllinen hammasvälien puhdistus käyttämällä joko hammaslankaa tai hammastikkua on tärkeää.

Hammaskivi

Hammaskiveä muodostuu, kun hampaiden pinnoilla olevaan bakteeriplakkiin sekoittuu syljestä mineraaleja. Hammaskiveä muodostuu ensin hampaiden vapaille pinnoille, ienrajaan johon myös plakki tavallisesti kertyy. Kovettunutta hammaskiveä ei saa itse enää harjaamalla pois hampaan pinnoilta.  Hammaskivi aiheuttaa hampaita ympäröivässä kudoksessa, ikenissä, gingiviitin eli ientulehduksen, joka ilmenee ikenien verenvuotona hampaita harjatessa.

Hammaskiven muodostumismäärä on yksilökohtaista, joillekin sitä muodostuu enemmän ja toisille ei juuri ollenkaan. Hammaskiven säännöllinen poisto hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla on tärkeä osa suun terveyden, erityisesti kiinnityskudosten hoitoa.

Parodontiitti

Jos ientulehdus saa edetä ilman hoitoa, seurauksena voi olla parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus. Parodontiitissa bakteeriplakki tunkeutuu vähitellen ikenen alle, ja ikenen ja hampaan väliin muodostuu tyhjää tilaa, sitä sanotaan ientaskuksi. Samalla hammasta kiinnittävä leukaluu alkaa sulautua pois. Etenevä bakteeriplakki tuhoaa hammasta luuhun kiinnittäviä sidekudossäikeitä, mikä aiheuttaa vähitellen hampaan irtoamisen kuopastaan.

Eroosio

Eroosiolla tarkoitetaan hampaiden kiilteen kemiallista liukenemista happojen vaikutuksesta. Eroosion merkkejä ovat kiilteen liukeneminen, hammaspintojen himmentyminen, purupintojen kuluminen, hammasluun ja jopa hammasytimen paljastuminen, hampaan kärkien rispaantuminen ja hampaiden vihlominen.

Hampaiden eroosio on lisääntynyt selvästi viime vuosien aikana. Yksi suurimmista syistä eroosion yleistymiseen on happamien virvoitusjuomien ja happamien energia- ja urheilujuomien lisääntynyt käyttö.