Hankkeiden työntekijät

Anne-Marie Haavisto

Anne-Marie HaavistoMinä olen utelias maailmanparantaja, joka nauttii toisten onnistumisesta ja innovoinnista. Uutta ideaa syntyy koko ajan niin töissä kuin vapaa-ajalla. Jos osaisin laskeutua omien aivojeni vuorenhuipulta aina puhumaan ymmärrettävästi ajatukseni, muotoilisin päivät pitkät asioita. Päivittäinen työni koostuu asiantuntijahommista mielenterveyteen ja resilienssiin liittyen: koulutuksia, pilottiprosesseja ja mielenterveysosaamisen johtamisen mallin muotoilua Yhdessä mielessä -hankkeessa. Osaamiseni tulee lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin, opiskeluhuollon ja ehkäisevän työn parista. Ammatillisen opettajan opinnot ovat antaneet minulle paljon myös kehittämistyöhöni: on ihanaa nähdä kuinka ihmiset rakentavat osaamistaan ja kasvavat mittoihinsa.

Aiemmista työpaikoistani minuun on tarttunut tarinoita, eli ihmisten elämää, kokemuksia, näkemyksiä, tarpeita. Olen maanläheinen mutta omissa sfääreissäni kulkeva tyyppi, joka rakentaa jatkuvasti kokonaisuutta kaikesta opitusta ja havaitusta. Olen saanut oppikasteeni opiskelijakuntatoiminnassa ja Nuorten Osallisuushankkeessa ja osallisuus ja kohtaaminen ovatkin lähellä sydäntäni. Puhun mielelläni yhteisen kielen merkityksestä. Miten yhteinen tausta-ajatus, näkökulma tai teoria sanoitetaan yhteiselle kielelle ja miten se parantaa tavoitteiden asettelua ja erityisesti niihin pääsemistä. Mitä tämä on vuorovaikutussuhteissa? Kieli luo todellisuutta, ja yhteinen kieli luo yhteistä todellisuutta. Omassa päässäni olen jo suunnitellut digityökalun, joka tunnistaisi tekstistä yhteisen kielen ja tekisi ehdotuksia lyhyiksi tekstinpätkiksi. Tästä voitaisi päästä kehittämään viestimistä yhteisen tarinan avulla. Tähtään mielelläni suurempaan ymmärrykseen ja kehittämistyötä teen mieluiten orgaanisissa ympäristöissä tarvelähtöisesti.

Flow on minun juttuni, olen virrassa laskija ja eteen ja rinnalle tulevaan tarttuja, irti päästäjä, maisemien ihailija. Menen myös hyvin mielelläni haastavia juttuja päin – ja haastan muutkin mukaan. Tyhy-päivissä olen puolestaan se, joka kävelee porukan viimeisenä ja heittää hervotonta läppää. Rakkaus kieleen näkyy myös vapaa-ajallani: uppoudun mielelläni tekemään musiikkia sekä kirjoittamaan, myös työtekstejä, tai pohtimaan asioita mitä pitää hahmottaa kokonaisuutena. Oma perhe sekä arki ja sellainen matkalla oleminen tekevät minut onnelliseksi. Muuten en ole mikään matkustelija.

Soittaa ukulelea ja tekee lauluja

Nauttii matemaattisesta työskentelystä

 

Anne Ruusunen

Olen utelias ja avoin sosiaalialan kehittäjä, joka nauttii asioiden kytkemisestä yhteen. Olen parhaimmillani silloin, kun saan tehdä jotakin, missä teoriaa ja käytäntöä yhdistetään. Työni projektisuunnittelijana Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen osaamiskeskusten yhteistyönä toteutettavassa Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeessa vie minut juuri nyt valtavan mielenkiintoisten asioiden äärelle. Päivittäinen työni koostuu työskentelystä mm. lastensuojelun kehittämisen ja systeemisen toimintamallin parissa, yhteistyökumppaneiden tapaamisista ja muiden suunnittelijoiden kanssa toimimisesta. Jokainen päivä on omanlaisensa, mutta yhdistävä tekijä on se, että teen töitä hyvin laajan verkoston kanssa.

Työhistoriastani löytyy hyvin erilaisia sosiaalialan tehtäviä, mutta tausta-ajatuksena työssäni on aina ollut se, että ammattilaiset ovat töissä asiakasta varten, eivät organisaatiota. Omia asenteita on hyvä tarkastella aika ajoin, koska ne jämähtävät helposti. Toivon, että voisin tehdä vielä useammin töitä kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Puhun mielelläni ylisukupolvisten haasteiden keskellä elävien lasten ja nuorten näkökulmista. Vanhempien omat valmiudet toimia lastensa kanssa riippuvat paljon siitä, millainen lapsuudenkoti heillä on ollut. Lapsiperheille annettu varhainen tuki voi olla merkittävämpää, kuin mikään muu myöhemmin annettu tuki tai apu. Samaan aikaan olen erittäin innostunut lastensuojelun systeemisestä toimintamallista ja systeemisyydestä muutenkin. Perheterapian ajattelulla ja menetelmillä voidaan avata perheen, lapsen ja työntekijöiden vuorovaikutusta, poistaa ongelmakeskeisyyttä ja lisätä yhteistä ymmärrystä.

Olen parhaillani hankkimassa lisäkoulutusta, jonka avulla saan lisää valmiuksia toimia neuropsykiatrisesti erityisten asiakkaiden kanssa. Opiskelisin mielelläni koko ajan jotakin. Tekijä-ihminen olen muutenkin. Kokouksissa olen monesti ollut huomaamattani esittelijä, sihteeri ja puheenjohtaja. Uppoudun helposti työhön. Tyhy-päivissä olen kuitenkin se, joka ehdottaa jotakin kivaa, ei-kilpailullista yhteistä tekemistä. Parasta ajanviettoa on sellainen, jossa kaikki voivat ottaa rennosti. Minut tekee onnelliseksi tavallinen arki, oppiminen ja oivaltaminen sekä oma perhe.

Voi kukkua yön hyvän sarjan koukuttamana.

Sosiaaliset kidukset, ui kuin kala vedessä.

 

Pasi Savitie

Minä olen huumorintajuinen, helposti lähestyttävä ja oikeudentajuinen ihminen, joka innostuu isoistakin eettisistä kysymyksistä ja uuden oppimisesta. Päivittäinen työni Tuetusti työhön ja osallisuuteen hankkeessa koostuu osatyökykyisyyden parissa toimimisesta, mikä on minulle tuttua lähes koko työuraltani. Työskentelen tuetun työllistymisen kokonaisuudessa työllistymisen menetelmien ja niiden kehittämisen parissa. Viime-aikoina olen kohdannut uusia asioita työssäni ja se on innostavaa. Aiemmista työpaikoistani minuun on tarttunut yhdessä tekemisen henki ja työni tausta-ajatuksena on aina ollut heikompiosaisten aseman parantaminen. Osallisuuden edistäminen ja parantaminen onkin ehdottomasti minun juttuni. Koen olevani etuoikeutettu, kun saan olla itselleni mielekkäässä työssä ja minulla on poltetta lisätä osaamistani juuri tässä. Haluan säilyttää oppimishaluisen mielen, kehittämisinnon ja tavoitteellisuuden työssäni ja pitää itseni uudistumiskykyisenä ja uteliaana uusille asioille. Opiskelen tällä hetkellä sosionomi YAMK -tutkintoa asiakkuusjohtamisen linjalla. Oman osaamisen päivittäminen nimenomaan asiakkuusjohtamisen näkökulmasta innostaa, koska ihmisten kuuleminen ja asiakaslähtöinen ajattelutapa ovat itselle luontevia ja tärkeitä arvoja.

Kokouksissa osallistun sopivaksi katsomallani tavalla. Pidän kuuntelemisesta, mutta tuon kyllä myös näkemykseni esiin. Uskon tasa-arvoiseen tiimityöskentelyyn, jossa jokainen saa tilaa ja jokainen huomioi toisten mahdollisuuden osallistua. Silloin tunnen viihtyväni. Tyhy-päivissä olen se, joka hyödyntää tilanteen tutustumalla työkavereihinsa paremmin.

Jos kirjoittaisin artikkelin, kirjoittaisin työyhteisöjen monimuotoisuuden tuottamasta rikkaudesta työyhteisölle ja työlle. Moninaisempi käsitys ja näkökulmat asioista rikastuttavat työyhteisöä. Ja jos ajatellaan tasa-arvoista yhteiskuntaa, niin on hyväksyttävä se totuus, että mitkään ennakkoluulot eivät oikeasti häviä sillä, että työyhteisöt pidetään kovin kapeina. Ajattelen usein, moninaiset ihmiset kelpaavat kyllä asiakkaiksi, mutta eivät välttämättä töihin. Osatyökykyisten työllistymisen ja ihmisten tasa-arvon asioiden edistäminen voi olla hyvin pitkäkestoista työtä asenteiden ja ennakkoluulojen parissa. Jos olisin seminaarin pääpuhuja, puheeni koskisi itselleni tärkeiden eläinoikeuksien ja luontoarvojen kunnioittamista. Niiden lisäksi musiikki on minulle tärkeää: käyn sekä keikoilla että nautin musiikin kuuntelusta. Jos saisin yhden toiveen se olisi ikuinen kesä. Ärsyttävintä on pimeät ja kylmät vuodenajat. Olen parhaimmillani kiireettöminä aamuina, kun olen saanut nukkua kunnolla.

Kertoo parhaat tipsit vakioveikkausrivin ideavarmoista.

Vinyylin vinguttaja.