Hankkeiden työntekijät

Anne-Marie Haavisto

Anne-Marie HaavistoMinä olen utelias maailmanparantaja, joka nauttii toisten onnistumisesta ja innovoinnista. Uutta ideaa syntyy koko ajan niin töissä kuin vapaa-ajalla. Jos osaisin laskeutua omien aivojeni vuorenhuipulta aina puhumaan ymmärrettävästi ajatukseni, muotoilisin päivät pitkät asioita. Päivittäinen työni koostuu projektipäällikköhommista: ihmisten motivoinnista ja yhteen saattamisesta, asioiden keksimisestä yhdessä ja seuraavien askelien sopimisesta. Osaamiseni tulee lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin, opiskeluhuollon ja ehkäisevän työn parista. Ammatillisen opettajan opinnot ovat antaneet minulle paljon myös kehittämistyöhöni: on ihanaa nähdä kuinka ihmiset rakentavat osaamistaan ja kasvavat mittoihinsa.

Aiemmista työpaikoistani minuun on tarttunut tarinoita, eli ihmisten elämää, kokemuksia, näkemyksiä, tarpeita. Olen maanläheinen mutta omissa sfääreissäni kulkeva tyyppi, joka rakentaa jatkuvasti kokonaisuutta kaikesta opitusta ja havaitusta. Olen saanut oppikasteeni opiskelijakuntatoiminnassa ja Nuorten Osallisuushankkeessa ja osallisuus ja kohtaaminen ovatkin lähellä sydäntäni. Puhun mielelläni yhteisen kielen merkityksestä. Miten yhteinen tausta-ajatus, näkökulma tai teoria sanoitetaan yhteiselle kielelle ja miten se parantaa tavoitteiden asettelua ja erityisesti niihin pääsemistä. Mitä tämä on vuorovaikutussuhteissa? Kieli luo todellisuutta, ja yhteinen kieli luo yhteistä todellisuutta. Omassa päässäni olen jo suunnitellut digityökalun, joka tunnistaisi tekstistä yhteisen kielen ja tekisi ehdotuksia lyhyiksi tekstinpätkiksi. Tästä voitaisi päästä kehittämään viestimistä yhteisen tarinan avulla. Tähtään mielelläni suurempaan ymmärrykseen ja kehittämistyötä teen mieluiten orgaanisissa ympäristöissä tarvelähtöisesti.

Flow on minun juttuni, olen virrassa laskija ja eteen ja rinnalle tulevaan tarttuja, irti päästäjä, maisemien ihailija. Menen myös hyvin mielelläni haastavia juttuja päin – ja haastan muutkin mukaan. Tyhy-päivissä olen puolestaan se, joka kävelee porukan viimeisenä ja heittää hervotonta läppää. Rakkaus kieleen näkyy myös vapaa-ajallani: uppoudun mielelläni tekemään musiikkia sekä kirjoittamaan, myös työtekstejä, tai pohtimaan asioita mitä pitää hahmottaa kokonaisuutena. Oma perhe sekä arki ja sellainen matkalla oleminen tekevät minut onnelliseksi. Muuten en ole mikään matkustelija.

Soittaa ukulelea ja tekee lauluja

Nauttii matemaattisesta työskentelystä

 

Päivi Kaukovuo-Nykänen

Päivi Kaukovuo-NykänenMinä olen hörsyilevä, naurava, puhelias ja ulospäin suuntautunut persoona, joka nauttii ympärillä olevien ihmisten onnistumisista ja tiimityöstä. Päivittäinen työni projektipäällikkönä koostuu hankemaailman tekemisistä: suunnittelusta, yhteydenpidosta, järjestelystä, toteutuksesta, dokumentoinnista ja viestimisestä. Aiemmista työpaikoistani erityisesti vammaistyössä minuun on tarttunut tietynlainen avoimuus ja uskallus tehdä toisin. Ilo, aito ihmisten kohtaaminen, turhan pönötyksen välttäminen ja yhdessä tekeminen tuottavat tuloksia ja vieläpä hauskalla tavalla. Kuulen ympäriltäni jatkuvasti hyviä ideoita ja ilahdun ihmisten osaamisesta.

Itsen olen parhaimmillani, kun pääsen kunnolla tekemään töitä ja toimimaan osaamiseni ylärajoilla, sellaisten ihmisten joukossa, jotka arvostavat aitouttani ja tiettyä tapaani olla “höpsö”. Voisin puhua osatyökykyisten tai vammaisten palvelujen kehittämisestä tai osallisuudesta, mutta sytyn kovasti myös viestinnän merkityksestä. Ennen kaikkea olen liekeissä silloin, jos voin innostaa juuri sinua löytämään asioiden ytimestä jotakin yksinkertaista ja tärkeää, jota voi lähestyä uudella innovatiivisellakin tavalla yhdessä. Asiakasosallisuus on minulle hyvin tärkeä asia ja työni tausta-ajatuksena on aina ollut se, että olen osa suurempaa kokonaisuutta, johon kuulun yhdessä työntekijöiden, esimiesten ja asiakkaiden kanssa. Pohdin mielelläni sitä, millainen merkitys työyhteisöllä on ihmisen hyvinvoinnille ja sille, miten hän yltää potentiaaliinsa. En siedä epäoikeudenmukaisuutta enkä ylimielisyyttä vaan haluan vaikuttaa siihen, että ihmiset tulevat kuulluiksi ja arvostetuiksi. Tällä hetkellä voisin kouluttautua esimerkiksi työnohjaajaksi tai johonkin, missä työyhteisöjen kehittämistä viedään eteenpäin.

Nyt opiskelen voimauttavaa valokuvausta. Kuvaamista olenkin harrastanut pitkään. Vapaa-ajallani uppoudun mielelläni myös elokuviin, musiikkiin tai kirjoihin. Olen aika kätevä käsistäni ja teen monenlaisia käytännön hommia remonteista ompeluihin (niin halutessani). Olen onnellinen elämästä, lapsistani, kohtaamisista ja onnistumisista.

Sanoo harrastavansa puutarhanhoitoa, koska se antaa ihmisestä rauhallisen kuvan.

Rakentaa ympäristöjä, joissa ihmisillä on hyvä olla.

 

Tarja Poutiainen

Tarja PoutiainenMinä olen ikuinen oppija ja reflektoija, joka nauttii haastavista työtehtävistä. Ajankohtaiset muutokset sote-kentällä puhuttelevat minua ja haluan omalta osaltani vaikuttaa siihen, että asiakas on aina tärkein, kun suunnitellaan palveluita. Päivittäinen työni digitaalisten sosiaalipalvelujen kehittäjänä pitää sisällään sidosryhmien, asiakaskokemuksen ja -tarpeiden tunnistamista ja ymmärtämistä, reflektointia ja kehittämistä palvelumuotoilun keinoin. Työni tausta-ajatuksena on aina ollut ihmisen aito kohtaaminen. Ajattelen, että jokaisen ihmisen kohtaaminen työssäni on merkityksellistä ja tehtävänäni on auttaa häntä eteenpäin. Työyhteisön voima ja yhdessä tekemisen ilo ovat kaiken ytimessä. Minulla on Theraplay-vuorovaikutusterapeutin koulutus ja sosionomi YAMK-tutkinto Digitaalisten ratkaisujen koulutusohjelmasta. Opintojen aikana löysin itsestäni uusia vahvuuksia, koin yhteistyön iloa ja sain voimaa tuovia näkökulmia sekä uutta innostusta niin asiakastyöhön kuin yhdyspintatyöhön. Olen työskennellyt vaativien asiakasryhmien kanssa ja varhaiseen vuorovaikutukseen, ehkäisevään työhön sekä projektityöhön liittyvät asiat ovat minulle tuttuja. Haluaisin oppia lisää eri teknologioista, tekoälystä ja eri alojen digiratkaisuista. Myös vaikuttavuus ja vaikuttavuuden arviointi sekä muutosjohtaminen ja tiedolla johtaminen ovat minusta todella mielenkiintoisia teemoja. Voisinkin puhua ihmisten kohtaamisesta muutostilanteissa. Olen parhaimmillani tilanteessa, jossa lopputulokseen ei välttämättä ole olemassa valmista tai yhtä oikeaa ratkaisua ja tilanteessa pitää pystyä lukemaan kanssakuulijoita ja olemaan tiiviissä vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Ihan parasta on, kun työskentely muuttaa tai kehittää konkreettisesti esim. uusia keinoja asiakkaiden arkeen tai vaikka ammattilaiselle uusia tapoja työskennellä.

Minut tekee onnelliseksi oma perhe, läheiset ja ystävät. Nautin aurinkoisista päivistä ja metsäkävelyistä, käsillä tekemisestä ja uusien taitojen opettelusta.

Uppoutuu mielellään kundaliinijoogan maailmaan.

Innostuu miltei mistä vaan.

 

Johanna Järvelä

Johanna JärveläMinä olen hyväntuulinen, selkeä ja järjestelmällinen visualisti, joka nauttii luovasta ongelmanratkaisusta ja tiimissä onnistumisesta. Työskentelen Versossa digitaalisten sosiaalialan palvelujen kehittäjänä. Muotoilun maisterina sekä sosionomina työkenttä innostaa minua valtavasti. Työni tausta-ajatuksena on aina ollut ihmisten hyvinvoinnin parantaminen tavalla tai toisella – mielellään kokonaisuutena yhdistäen muotoilun ja sosiaalialan keinoja. On upeaa voida vaikuttua ihmisten osaamisesta, innosta ja työlleen omistautumisesta ja nostaa erilaisista keskusteluista ideoita ja ymmärrystä kehittämistyöhön. Vallitsevien olettamuksien haastaminen ja spekulointi epätavanomaisella tavalla innostaa minua. Viemällä ajatukset yli ja liian pitkälle, on helpompi nähdä uusia käytännöllisiä ratkaisuja tavanomaisempiin pulmiin. Samoin kuin mäkijuoksun jälkeen tasaisella juokseminen tuntuu helpolta. Olen empaattinen tarkkailija, joka jättää muille tilaa toimia ja ilmaista mielipiteitään. Tämä edistääkin asiakaslähtöisyyttä palveluja kehitettäessä, olipa asiakkaina sitten työntekijöitä tai loppukäyttäjiä. Uppoudun mielelläni kokonaisuuksien selkeyttämiseen, esimerkiksi ymmärrettäviksi kaavioksi tai vaikka kirjahyllyn järjestämiseen värien mukaan. Työssäni minulta kysytäänkin luonnollisesti useimmiten näkemystä visuaalisuuteen liittyvistä asioista. Aiemmista työpaikoistani minuun on tarttunut kunnioitusta erilaisia ihmisiä kohtaan, erilaisia näkökulmia elämään ja sen erilaisiin tilanteisiin. Jos kirjoittaisin artikkelin, kirjoittaisin moniaistisen esteettömyyden merkityksestä hyvinvointipalveluissa. Haaveilen siitä, että joskus otan aikaa oman taiteeni tekemiselle ja sen kautta tuon esille lasten erilaisia lähtökohtia elämään. Minut tekee onnelliseksi oma perhe ja se, että lapsillani on turvallinen olla, sekä mielekkäitä asioita elämässään.

Sensitiivinen tehopaketti, jonka kanssa on helppo tehdä töitä.

Osaa heiluttaa nenänpäätään.

 

Anna-Maria Sipponen

Anna-Maria SipponenOlen hyväntuulinen, nopeatempoinen ja aikaansaava ihminen, joka nauttii hyvän tiimin kanssa tekemisestä. Innostun nopeasti kiinnostavista asioista ja perehdyn niihin vauhdilla. Ajattelen, että maailma ei muutu, ellei sitä ole rohkeutta muuttaa. Siksi haluankin osallistua. Olenkin valmis ottamaan kantaa ja kertomaan näkemykseni ja antamaan itsestäni sen, mitä minulla on annettavana. Päivittäinen työni projektisuunnittelijana HeVa-hankkeessa koostuu asiakastyöstä, vammaispalveluiden asiakasohjauksen työntekijöiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, verkostotyöstä ja hankkeeseen liittyvistä muista kehittämistehtävistä. Uskon siihen, että kun yhteisen asian eteen paneudutaan verkostona ja tehdään töitä yli sektorirajojen, saadaan aikaan tuloksia. Samalla toimintakulttuuri muuttuu niin asiakkaan kuin työntekijän eduksi. Kehitämme hankkeessa henkilökohtaista budjetointia yhdessä asiakkaiden kanssa. Henkilökohtainen budjetointi vammaispalveluissa on mielenkiintoinen, vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta vahvistava palveluiden järjestämistapa, jonka soisi tulevan osaksi uudistuvaa lainsäädäntöä. Sydäntäni lähellä ovat myös vammaisten lasten, nuorten ja perheiden asiat.  Olen koulutukseltani sosionomi AMK. Olen aiemmin työskennellyt muun muassa lapsiperheiden parissa, kerryttänyt osaamistani ryhmien toiminnasta sekä organisoinut ja johtanut vapaaehtoistyötä. Se erityisesti on opettanut minulle paljon ihmisten innostamisesta ja motivoimisesta. Työni tausta-ajatuksena on aina ollut hyvä kohtaaminen ja kuulluksi tulemisen mahdollistaminen. Kohtaamisen taito on mielestäni yksi työntekijän perustaidoista työstä riippumatta ja kuulluksi tulemisen tarve yhdistää meitä kaikkia. Olemme olemassa, kun tulemme kuulluksi.  Pidän siitä, että asiat saadaan hoidetuksi jouhevasti ja mielellään melko ripeästi – nopeatempoinen persoona kun olen. Mutta tyhy-päivissä olen se, joka vie porukan luontoon tai liikuntaa harrastamaan. Molemmilla on ihmeellinen voima, joka auttaa jaksamaan myös työelämän kiivaassa tahdissa. Uskon tehokkaan työajan ja rentouttavan vapaa-ajan tasapainon merkitykseen. Vapaa-aikana uppoudun mielelläni äänikirjan kuuntelemiseen, siivoamiseen, sisustamiseen ja liikuntaan. Lataan itseni hyvällä yöunella. Onnelliseksi minut tekee omat lapseni ja läheiseni sekä heidän kanssaan vietetty aika.

Rentoutuu siivoamalla. 

Golffari lapsesta saakka. 

 

Minna Koskelainen

Minna KoskelainenOlen empaattinen, läsnä oleva, elämästä ja sen pienistä asioista ilahtuva yhteisön jäsen, kohtaaja ja kehittäjä. Työni monialaisen lastensuojelun kehittämishankkeen projektisuunnittelijana sijoittuu pilottihankkeeseen, jossa kehitämme yhdessä sivistystoimen erityisopettajien kanssa Vaativan erityisen tuen jalkautuvan konsultaatiotiimin toimintamallia Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella. Olen uppoutunut pitkiin keskusteluihin lastensuojelun ja koulumaailman yhdyspinnoista, ja vaikuttunut jaetusta tahtotilasta kehittää monitoimijaisia toimintamalleja yli hallinto ja -organisaatiorajojen. Saan käyttää omaa ammattitaitoani ja kehittää mallia ehkäisevän ja korjaavan lastensuojelun näkökulmasta. Odotan innolla tiimin jalkautumista esi- ja perusopetukseen ja kasvuympäristöihin ja varsinaisen asiakastyön alkamista, jossa pääsemme kohtamaan tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria.  Koulutukseltani olen sosionomi YAMK, ja koska olen ikuinen kouluttautuja, olen vuosien varrella käynyt erilaisia menetelmäkoulutuksia ja lisäkoulutuksia esimerkiksi yhteisökasvatukseen liittyen. Voisin kouluttautua vielä vaikka ammatilliseksi opettajaksi. Minulla on pitkä kokemus lastensuojelun sijaishuollosta ja siihen liittyen myös perhetyöstä sijoitettujen lasten perheissä. Muutoksen tukeminen perheen tilanteessa ja perheen vuorovaikutuksen tukeminen edistävät lapsen kotiutumista sijaishuollosta. Tiiviissä ammatillisessa ja perheen kanssa tehtävässä yhteistyössä työskentelyn olen kokenut erittäin merkitykselliseksi. Voisin puhua lastensuojelun sijaishuollon vaikuttavuudesta ja kentältä nousseista kehittämisehdotuksista. Jos kirjoittaisin artikkelin, se koskisi koulun ja lastensuojelun yhdyspintaa ja yhteistyön merkitystä.

Aiemmista työpaikoistani minuun on tarttunut lukematon määrä merkityksellisiä kohtaamisia, kokemuksia ja elämyksiä sekä oppimista toisilta – niin työkavereilta kun asiakkailtakin. Olen saanut toteuttaa itseäni, kehittää osaamistani ja tullut kuulluksi osana työyhteisöä. Kiitos siitä kuuluu jokaiselle kohtaamalleni työkaverille. Työni tausta-ajatuksena on aina ollut, että yhdessä syntyy paras lopputulos. Asiantuntijuus ei synny yhden ihmisen tai henkilön näkökulmasta, vaan kaikilla vuorovaikutuksessa osallisena olevilla on merkityksellistä ja tärkeää tietoa asiasta ja sen ratkaisun avaimista. Yhteisöllä on tärkeä osuus ihmisen hyvinvoinnissa, mikä pitäisi ottaa huomioon paremmin. Painan lämmöllä mieleeni elämäni merkityksellisimmät tapahtumat ja ihmiset.  Muistan myös toisinaan täysin epäolennaisia asioita ja saan kuulla asiasta. Minut tekee onnelliseksi oma perheeni, läheiset, liikunta, luonto ja endorfiinit. Olen parhaimmillani hyvin nukutun yön jälkeen, osana kehittävää ja innostavaa työyhteisöä.

Haluaa pelata pesäpalloa joka tyhy-päivässä. 

Ihmisnavigaattori ja ihmismuistio – löytää reitit ja muistaa mitä sovittiin. 

 

Riitta Silventoinen

Riitta SilventoinenMinä olen uudistamisesta innostuva ikuinen opiskelija ja oppija. Olen kahden aikuisen tyttären äiti, kahden ihanan lapsenlapsen mummu, mieheni puoliso ja kumppani. Toisinaan olen remontoija, ompelija ja huonekalujen entisöijä, luonnossa liikkuja ja viherpeukalo, jolla on peukalo keskellä kämmentä.  Päivittäinen työni HeVa-hankkeen projektisuunnittelijana Versossa koostuu monialaisesta yhteistyöstä vammaisten henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämiseksi. Arki on yhdessä ihmettelyä, kuuntelemista, pohtimista, aikatauluttamista ja verkostoissa toimimista. Etäaikana kehittämistyössä ollaan riippuvaisia teknisten laitteiden, nettiyhteyksien ja tietokoneohjelmien toiminnasta.  Olen koulutukseltani sosionomi AMK ja kasvatustieteen maisteri, joskin koulutushistoriastani löytyy tekstiilityön, perhekasvatuksen ja jopa mekaanisen puunjalostuksen opintoja. Aiemmista työpaikoistani minuun on tarttunut monia hyviä kokemuksia ja osaamista, jota voin hyödyntää ja soveltaa tänäkin päivänä. Olen työskennellyt päiväkodissa, koulussa, sairaalassa ja tehnyt kaikenlaista opetustyöstä hoitotyön kautta rakentamiseen ja viimeisimpänä olen kotiutunut sosiaalityöhön. Erilaisuus ja erilaisten toimintatapojen hyväksyminen on kantava voimani. Eri alojen tuntemus on ollut hyödyksi pitkäaikaisessa työssä sosiaalitoimessa.

Työni tausta-ajatuksena on aina ollut: kuuntele, selvitä ja sovella. Kokouksissa otan mielelläni keskustelijan ja kokonaisuuksien hahmottajan roolin. Esitän tarkentavia kysymyksiä, heitän luovia ideoita, etsin tietoa ja kuuntelen pohdiskellen. Viime-aikoina olen innostuneena etsinyt tietoa ja kuunnellut erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia hanketyöstä.  Vapaa-ajalla olen pelannut Arvaa kuka- peliä 5- ja 7 vuotiaiden pelikavereiden kanssa. Ja erityisesti harrastanut lelukauppojen nettisivujen selailua ja tutustunut tämän päivän hittileluihin. Arvostan niin työtä, josta jaksan innostua kuin tasapainottavaa vapaa-aikaa pienten ihmeiden parissa. Jos olisin seminaarin pääpuhuja, puheeni koskisi luovaa yhteistyötä ja työtapoja sekä rohkeutta ottaa käyttöön työskentelytapoja, jotka tarjoavat kokemuksia kaikille asteille. Vielä nostaisin esiin positiivisuuden, kannustamisen ja toisen työn arvostamisen. Kirjoittaisin mielelläni pikkulapsen luovuudesta ja rohkeudesta.

Uppoudun mielelläni tutkimaan uusia asioita, huonekalujen kunnostukseen, akvarellien maalaamiseen ja syvällisiin keskusteluihin tyttärieni kanssa. Olen onnellinen, kun saan elää ja olla tässä ja nyt: nauttia läheisten seurasta ja lastenlasten kanssa puuhastelusta.

Haluaisi innovoida ”housut”, jossa on jakkarana metsässä toimivat ”teleskooppijalat”. Kyllä. 

Osaa kirjansidonnan.

 

Anne Ruusunen

Olen utelias ja avoin sosiaalialan kehittäjä, joka nauttii asioiden kytkemisestä yhteen. Olen parhaimmillani silloin, kun saan tehdä jotakin, missä teoriaa ja käytäntöä yhdistetään. Työni projektisuunnittelijana Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen osaamiskeskusten yhteistyönä toteutettavassa Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeessa vie minut juuri nyt valtavan mielenkiintoisten asioiden äärelle. Päivittäinen työni koostuu työskentelystä mm. lastensuojelun kehittämisen ja systeemisen toimintamallin parissa, yhteistyökumppaneiden tapaamisista ja muiden suunnittelijoiden kanssa toimimisesta. Jokainen päivä on omanlaisensa, mutta yhdistävä tekijä on se, että teen töitä hyvin laajan verkoston kanssa.

Työhistoriastani löytyy hyvin erilaisia sosiaalialan tehtäviä, mutta tausta-ajatuksena työssäni on aina ollut se, että ammattilaiset ovat töissä asiakasta varten, eivät organisaatiota. Omia asenteita on hyvä tarkastella aika ajoin, koska ne jämähtävät helposti. Toivon, että voisin tehdä vielä useammin töitä kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Puhun mielelläni ylisukupolvisten haasteiden keskellä elävien lasten ja nuorten näkökulmista. Vanhempien omat valmiudet toimia lastensa kanssa riippuvat paljon siitä, millainen lapsuudenkoti heillä on ollut. Lapsiperheille annettu varhainen tuki voi olla merkittävämpää, kuin mikään muu myöhemmin annettu tuki tai apu. Samaan aikaan olen erittäin innostunut lastensuojelun systeemisestä toimintamallista ja systeemisyydestä muutenkin. Perheterapian ajattelulla ja menetelmillä voidaan avata perheen, lapsen ja työntekijöiden vuorovaikutusta, poistaa ongelmakeskeisyyttä ja lisätä yhteistä ymmärrystä.

Olen parhaillani hankkimassa lisäkoulutusta, jonka avulla saan lisää valmiuksia toimia neuropsykiatrisesti erityisten asiakkaiden kanssa. Opiskelisin mielelläni koko ajan jotakin. Tekijä-ihminen olen muutenkin. Kokouksissa olen monesti ollut huomaamattani esittelijä, sihteeri ja puheenjohtaja. Uppoudun helposti työhön. Tyhy-päivissä olen kuitenkin se, joka ehdottaa jotakin kivaa, ei-kilpailullista yhteistä tekemistä. Parasta ajanviettoa on sellainen, jossa kaikki voivat ottaa rennosti. Minut tekee onnelliseksi tavallinen arki, oppiminen ja oivaltaminen sekä oma perhe.

Voi kukkua yön hyvän sarjan koukuttamana.

Sosiaaliset kidukset, ui kuin kala vedessä.

 

Susanna Holopainen

Minä olen harvemmin vakavamieliseksi tituleerattu, mutta sen sijaan innostavaksi ja kannustavaksi kuvailtu työllisyyden hoitoon kallellaan oleva kehittäjä. Luotsaan Versossa Työkyky-hanketta yhdessä ison tiimin kanssa. Päivittäisenä työnä se tarkoittaa projektipäällikön perustöitä eli toimintaedellytysten turvaamista kehittämisen onnistumiseksi, verkostojen rakentamista, keskustelua, ideointia, aikatauluttamista, sopimista ja oivaltamista. Ympärillä olevat osaavat ihmiset tuovat iloa: kaikkea ei tarvitse osata itse. Kenenkään meistä. Uuden äärellä epäselvyyttä ja keskeneräisyyttä on siedettävä. Samaan aikaan olen itselleni rakkaiden asioiden äärellä ja valmis saamaan yhdessä aikaan asioita.

Aiemmista työpaikoistani minuun on tarttunut mahtavia ammattilaisia ja ystäviä, sekä osaamista, jota kannan mukana edelleen. Verkostotyön taitoni ovat hioutuneet ja yhdessä tekemisen jalo ajatus muuttunut teoiksi. Työni tausta-ajatuksena on aina ollut tehdä työtä asiakas- ja tarvelähtöisesti. Työn vaikuttavuus kiinnostaa: mitä tällä saadaan aikaan? Työssä kuin työssä mukanani on kulkenut ajatus: ”Sellaista palvelua kuin itse haluaisin.” Kannan aina mukanani merkityksellisiä asiakaskohtaamisia. Niissä onnistuminen punnitaan.

Olen koulutukseltani sosionomi YAMK ja juuri nyt voisin kouluttautua ammatilliseksi opettajaksi. Osaamisen lisääminen omaan työhön liittyen toimii myös aina. Joskus vuorovaikutus eri ihmisten kanssa riittää lisäämään osaamista hurjasti. Saan usein oivalluksia, hahmotan oman työni paikkaa eri näkökulmia ja odotuksia kuulemalla. Aito yhdessä tekeminen on minulle tärkeää. Jos olisin seminaarin pääpuhuja, haluaisin havahduttaa kuulijoita miettimään sitä, miten työttömyys tai työkyvyttömyys voi koskettaa ketä meistä vaan. Emme me tee palveluja ”niille muille”. Millaista palvelua sinä haluaisit saada, mikä olisi tärkeää? Tähän liittyen puhun mielelläni ennaltaehkäisyn tärkeydestä; miksi me emme tarjoa apua tai palveluita aiemmin, miksi odotamme, että asiat mutkistuvat ja vaikeutuvat? En ollenkaan pidä epätasa-arvosta ja asioiden junnaamisesta.

Tyhy-päivissä olen se, joka kertoo huonoja juttuja ja osallistuu jos ei ole hikiliikuntaa. Mielellään ratsastaisin ja istuisin muotiolla paistamassa makkaraa. Uppoudun mielelläni sohvalle suklaalevyn kanssa, tai siis pohtimaan asioiden taustoja tai keinoja eteenpäin. Minut tekee onnelliseksi teinikaksoset ja mies, vanha koira, oma koti ja mielekäs työ.

Tekee piparkakkutaloja

Niin vallattomat jutut, että välillä sitä miettii, että miten tuo suu voi kuulua tuolle päälle.

 

Anne Pulkkinen

Minä olen ylpeästi keski-ikäinen, elämän mahtavassa mankelissa mankeloitu sosiaalialan ammattilainen, joka ammentaa jaksamista luonnosta, joogasta ja hyvästä ruuasta. Päivittäinen työni Tuetusti työhön -hankkeessa koostuu hauskoista työkavereista, palavereista, yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa, ideoinneista ja ajatuksen virrasta eli toisin sanoen kehittämisestä. Työni tausta-ajatuksena on aina ollut läsnäolo, kuunteleminen ja kuuleminen. Olen pyrkinyt kohtaamaan asiakkaat aidosti, tasavertaisesti ja arvostavasti.

Työntekemisen imu on polttoainettani. Nautin saadessani tutustua uusiin ihmisiin, asioihin ja prosesseihin ja antaa ideoiden ja ajatusten virrata vuorovaikutuksessa ulos. Ajattelen, että minulla on kehittyvän sosiaalityön ammattilaisen identiteetti sekä asiakastyön kehittämisen itu. Ja se tuntuu hyvältä. ”Se mikä ei tapa, vahvistaa” – ajattelen. Jos olisin seminaarin pääpuhuja, puheeni koskisi elämän haasteita, mahdollisuuksia ja niiden hyödyntämistä omassa elämässä, oman kokemukseni kautta.

Uppoudun mielelläni omiin ajatuksiini ja omiin oloihin aina, kun siihen on mahdollisuus. Edes hetken hiljaisuus ja valittu yksinäisyys voimaannuttavat kummasti. Kokouksissa minä puhun, jos on sanottavaa ja välillä puhun, vaikka ei olisikaan. Tyhy-päivissä olen se, joka kertoo huonoja, eli parhaita, vitsejä. Olen yleensä myös järjestämässä päivää, tai vähintään vetämässä jotakin osiota. Tyhy-päivät ovat ihan parhaita! Olen parhaimmillani, kun saan tehdä asioita toisten ihmisten kanssa. Olen tiimi-ihminen, joka uskoo yhdessä kehittämiseen kuitenkin niin, että jokaisella on vapaus ja mahdollisuus tehdä ja toimia. Muistan ikuisesti, kuinka minua jännitti 3.luokalla musiikin laulukoe luokan edessä. Miten jokainen jännityksen aihe onkaan kasvattanut tähän asti.

Kysytty makutuomari vaateostoksille – suorapuheisuuden vuoksi.

Luomuviljelijä to be!

 

Niina Tanhuanpää

Olen spontaani, seikkailunhaluinen, helposti innostuva taivaanrannan maalari ja nykyisin tuntuu, että olen ihan Liisa Ihmemaassakin uuden työni johdosta. Tuetusti työhön -hankkeessa kehittäminen on innostavaa, joskin etäkehittäminen ei olekaan ideaalia. Päivittäinen työni koostuu nykyään hurjasta määrästä erilaisia palavereja. Aiemmista työpaikoistani minuun on tarttunut tekemisen meininki ja rohkeus tarttua asioihin. Paras työpäiväni liittyy hetkiin, kun olemme onnistuneet tiiminä jossakin asiassa. Olen opiskellut sekä sairaanhoitajaksi että terveydenhoitajaksi. Värikkään ja monivivahteisen työurani johdosta voin sanoa olevani monessa liemessä keitetty terveydenhuollon ammattilainen, jonka tausta-ajatus työssä on aina ollut läheisen auttaminen. Opiskeluaikoina suoritin kahden kuukauden kansainvälisen työharjoittelun Malesiassa, mikä oli mieleenpainuva kokemus. Tällä hetkellä voisin kouluttautua ammatilliseksi opettajaksi.

Yleensä minulta kysytään neuvoa tai näkökulmia ihmissuhdeongelmiin tai sairaanhoidollisiin asioihin. Mutta sydämeni palaa niille vaikeille ja kuitenkin samalla yksinkertaisimmille asioille: elämän merkityksellisille asioille ja elämälle itsessään. Jos kirjoittaisin artikkelin, kirjoittaisin elinluovutuksista ja elinluovuttajan hoidosta. Tyhy-päivissä olen se ensimmäinen vapaaehtoinen kaikkeen mahdolliseen ja jopa järjestämässä koko päivää.

Jos jonakin päivänä olisin tunnettu, se johtuisi siitä, että olisin tehnyt jotain merkityksellistä luonnon eteen tai paljastanut jonkin suuren epäkohdan maailmassa. Dream big, eikö niin! Uppoudun mielelläni parantamaan maailmaa ystävieni kanssa tai tutkimaan jotakin pienen poikani kanssa. Tulen vihaiseksi, jos mitään ei tapahdu, vaikka kuinka sanotaan. Epäoikeudenmukaisuutta ei ole aina helppoa sietää. Minut tekee onnelliseksi perheeni ja ystäväni ja vaalin muistojani lukuisista eripuolille maailmaa suuntautuneista matkoistani.

Voisi olla sankari, joka pelastaa presidentin hengen.

Melkein terapeutti, jos neuvoa tarvitaan.

 

Minna Schroderus

Minä olen sydämeltäni edelleen kainuulainen nuori nainen ja äiti, koulutukseltani sosionomi YAMK. Olen juuri nyt onnellinen ja oikeassa paikassa, niin työssä kuin vapaa-ajalla. Työni Tuetusti työhön -hankkeessa innostaa minua: työttömyyteen, työhön ja työkykyisyyteen liittyvät asiat sekä ilmiöt niiden ympärillä kiinnostavat ja tiiminä toimiminen on minun juttuni. Ja on upeaa tehdä työtä, josta innostuu itse. Työhöni on aina jollakin tavalla kuulunut moniammatillinen työote, sillä työparini ovat hyvin pitkälti olleet toisissa organisaatioissa. Olen työhistoriani aikana ollut mukana laatimassa jopa satoja aktivointisuunnitelmia yhdessä asiakkaiden kanssa, joten etenkin TE-toimiston palvelut ja työntekijät ovat erittäin tuttuja. Virkatyöni odottaa minua sosiaalipalveluissa lapsiperheiden aikuisten parissa.

Olen aina halunnut auttaa ihmisiä ja erityisesti vaikuttaa heidän kokemuksiinsa itsestään – että kaikista hankaluuksistakin huolimatta on hyvä tyyppi. Muistan joitain vuosia sitten psykodraamakoulutuksessa, kuinka heittäydyimme täysillä rooleihin ja uskalsimme olla omia itsejämme tuntemattomien edessä. Se oli todella mieleenpainuvaa ja kouluttaja oli todellinen ammattilainen alallaan. Heittäytymistä ja itseen ja toiseen luottamista toivon kaikille.

Ammatillisesti minulta kysytään usein neuvoa sosiaalipalvelujen prosesseista tai palvelujen sisällöistä, jotka ovat minulle edellisistä töistäni tuttuja. Tyhy-päivissä olen se, joka pitää huolta, että kaikilla on hyvä olla ja syötävää ja juotavaa on riittävästi. Mutta kokouksissa minä kirjoitan omia muistiinpanojani, koska en välttämättä muuten muistaisi viikon päästä, mitä asioista sovittiin.  Minut tekee onnelliseksi lapseni hyvä huumorintaju. Mietin mikä hänestä tulee isona ja uppoudun katselemaan sohvalle jotain koukuttavaa sarjaa.

Haaveilee islantilaisten neuleiden tekemisestä

Kokee ärsyttävimpänä sen, että joku ei ymmärrä mitä yrittää selittää, tai että kaukosäätimessä on patterit loppu.

 

Kirsi Lehtinen

”Minä olen minä ja erotun muista”, oli ensimmäinen yo-aineeni aihe, josta kirjoitin vuonna -86. Toinen oli ”Mielikuvitus – ihmisen siivet”, molemmat tuntuivat silloin helpoimmin lähestyttäviltä ja omimmilta, sillä taustalla oli vahva kiinnostus psykologiaan, ja minusta pitikin tulla psykologi. Olen koulutukseltani sairaanhoitaja, ja arvomaailmaltani edelleen vahvasti humanisti ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut maailman parantaja. Viime aikoina olen ollut erityisen kiitollinen voidessani aloittaa työkokeilun noin kolmen vuoden sairaus – ja kuntoutumisprosessin jälkeen itselle todella läheisessä ja mieluisassa Tuetusti työhön ja osallisuuteen -hankkeessa. Olen ollut osatyökykyinen ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä lähes 15 vuotta. Työelämän haasteet osatyökykyisenä ovat tulleet hyvinkin tutuiksi vuosien varrella. Tässä työyhteisössä missä nyt olen, minun on hyvä olla juuri sellaisena kuin olen. Voisin kouluttautua työkykykoordinaattoriksi, kunhan ensin hiukan tutkailen ja perehdyn asiaan hankkeen edetessä.

Olen positiivinen, avarakatseinen ja helposti lähestyttävä. Suhtaudun elämään uteliaisuudella ja minut saakin helposti innostumaan monista asioista. Elämääni ohjaa vahvasti myös luovuus ja herkkyys, sekä hieman boheemi elämäntapa. Toisaalta olen varsin analyyttinen. Mieleenpainuvin kurssini on ollut Veda-taidekurssi. Se toimi yhtenä merkittävänä ja voimaannuttavana parannuskeinona sairastuttuani ensimmäisen kerran vakavaan, harvinaiseen sydänsairauteen vuonna 2006. Luovuuteni vapautui maalaamisen myötä aivan uudelle tasolle. Erilaiset meditaatiokurssit tulivat tutuiksi samoihin aikoihin, kun luovuus ja henkisyys nousivat entistä tärkeämmäksi osaksi omaa itseäni ja selviytymisprosessia.

Olen parhaimmillani saadessani olla ja osallistua, sekä tutkailla elämää ja sen ilmiöitä ja tapahtumia tietoisuuteni ollessa riittävän avoin ja läsnä oleva. Kun vuorovaikutus on aidoimmillaan, asiat vain tapahtuvat luonnostaan täysin pakottamatta juuri siinä hetkessä: kaikki oleellinen on ja tapahtuu juuri nyt.

Jos jonakin päivänä olisin tunnettu, se johtuisi siitä, että olisin tehnyt tai ollut osallisena jossain sellaisessa, mistä mahdollisimman moni ihminen on saanut iloa ja apua omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyen.

Uppoudun mielelläni hyvän kirjan, elokuvan tai musiikin parissa. Nautin myös taiteesta ja erilaisista kulttuurielämyksistä. Minut tekee onnelliseksi monet pienet arjen asiat ja hetket ystävien ja läheisteni kanssa, sekä elämä itsessään. Tyttäreni on suurin lahjani elämässä.

Osaa meditoidessa irtautua kehostaan

Luonnonlapsi, joka on hyvä hoitamaan asioita

 

Pasi Savitie

Minä olen huumorintajuinen, helposti lähestyttävä ja oikeudentajuinen ihminen, joka innostuu isoistakin eettisistä kysymyksistä ja uuden oppimisesta. Päivittäinen työni Tuetusti työhön ja osallisuuteen hankkeessa koostuu osatyökykyisyyden parissa toimimisesta, mikä on minulle tuttua lähes koko työuraltani. Työskentelen tuetun työllistymisen kokonaisuudessa työllistymisen menetelmien ja niiden kehittämisen parissa. Viime-aikoina olen kohdannut uusia asioita työssäni ja se on innostavaa. Aiemmista työpaikoistani minuun on tarttunut yhdessä tekemisen henki ja työni tausta-ajatuksena on aina ollut heikompiosaisten aseman parantaminen. Osallisuuden edistäminen ja parantaminen onkin ehdottomasti minun juttuni. Koen olevani etuoikeutettu, kun saan olla itselleni mielekkäässä työssä ja minulla on poltetta lisätä osaamistani juuri tässä. Haluan säilyttää oppimishaluisen mielen, kehittämisinnon ja tavoitteellisuuden työssäni ja pitää itseni uudistumiskykyisenä ja uteliaana uusille asioille. Opiskelen tällä hetkellä sosionomi YAMK -tutkintoa asiakkuusjohtamisen linjalla. Oman osaamisen päivittäminen nimenomaan asiakkuusjohtamisen näkökulmasta innostaa, koska ihmisten kuuleminen ja asiakaslähtöinen ajattelutapa ovat itselle luontevia ja tärkeitä arvoja.

Kokouksissa osallistun sopivaksi katsomallani tavalla. Pidän kuuntelemisesta, mutta tuon kyllä myös näkemykseni esiin. Uskon tasa-arvoiseen tiimityöskentelyyn, jossa jokainen saa tilaa ja jokainen huomioi toisten mahdollisuuden osallistua. Silloin tunnen viihtyväni. Tyhy-päivissä olen se, joka hyödyntää tilanteen tutustumalla työkavereihinsa paremmin.

Jos kirjoittaisin artikkelin, kirjoittaisin työyhteisöjen monimuotoisuuden tuottamasta rikkaudesta työyhteisölle ja työlle. Moninaisempi käsitys ja näkökulmat asioista rikastuttavat työyhteisöä. Ja jos ajatellaan tasa-arvoista yhteiskuntaa, niin on hyväksyttävä se totuus, että mitkään ennakkoluulot eivät oikeasti häviä sillä, että työyhteisöt pidetään kovin kapeina. Ajattelen usein, moninaiset ihmiset kelpaavat kyllä asiakkaiksi, mutta eivät välttämättä töihin. Osatyökykyisten työllistymisen ja ihmisten tasa-arvon asioiden edistäminen voi olla hyvin pitkäkestoista työtä asenteiden ja ennakkoluulojen parissa. Jos olisin seminaarin pääpuhuja, puheeni koskisi itselleni tärkeiden eläinoikeuksien ja luontoarvojen kunnioittamista. Niiden lisäksi musiikki on minulle tärkeää: käyn sekä keikoilla että nautin musiikin kuuntelusta. Jos saisin yhden toiveen se olisi ikuinen kesä. Ärsyttävintä on pimeät ja kylmät vuodenajat. Olen parhaimmillani kiireettöminä aamuina, kun olen saanut nukkua kunnolla.

Kertoo parhaat tipsit vakioveikkausrivin ideavarmoista.

Vinyylin vinguttaja.

 

Hanna Ruokamo

Minä olen luova innostuja, haaveilija ja tiimipelaaja. Päivittäinen työni hyvinvoinnin ja terveyden asiantuntijana koostuu tiedon hallinnasta, innostavista keskusteluista ja uuden oppimisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ympärillä. Työni tausta-ajatuksena on aina ollut rakentaa yhteistyötä, oppia yhdessä ja olla avuksi, ja se toimii tässäkin työssä. Aiemmista työpaikoistani olen oppinut toimivia käytäntöjä johtaa omaa työtäni ja kokemuksen ja kannustuksen kautta olen saanut luottamusta omaan osaamiseeni. Tätä oppimaani haluan jakaa edelleen. Kirjoitin graduni oppimisesta eläkkeelle siirtymisen elämänvaiheessa ja ajattelenkin, että osaaminen kaikessa sen merkityksessä on upea, karttuva pääoma. Nyt minua kiinnostaa ajankohtaisesti yksilön luontosuhteen vaikutus hyvinvointiin ja kuluneen vuoden aikana omakohtaista osaamispääomaa on kertynyt myös työn ja pikkulapsiperhe-elämän yhteensovittamisesta korona-aikana.

Joskus mietin oppisikohan sitä vielä koodaamaan, jos nyt aloittaisi nollasta. Vaikka omat kiinnostuksen kohteeni liittyvätkin ekologiaan ja estetiikkaan, digiosaaminen olisi nyt arvokasta. Työhöni kuuluu paljon tapaamisia ihmisten kanssa ja kokouksissa minä toivonkin sitä, että agenda on selkeä ja lopussa jokainen tietää, kuinka asiassa kokouksen jälkeen edetään. Lisäksi odotan jokaisen osallistuvan yhteiseen keskusteluun. Itse yritän muistaa hymyillä mahdollisimman paljon, hymy ja hyvä olo tarttuu ja se vie tekemistä eteenpäin. Tyhy-päivissä olen se, joka pälättää lounaalla niin, ettei ehdi syödä.

Uppoudun mielelläni keskusteluihin, musiikkiin ja kirjoihin ja suhtaudun intohimoisesti syntymäpäiväkorttien askarteluun. Rakastan kevätauringon antamaa energiaa ja istutuspuuhia.

Vapaa-ajallani toimin usein lähipiirissäni oikolukijana ja esteetikkona. Voisin itseasiassa ajatella kirjoittavani lastenkirjan. Olen kiltti ihminen ja minun on vaikea kestää sitä, että ihmisiä, ympäristöä tai eläimiä kohdellaan kaltoin. Onnelliseksi tulen perheestäni.

Muistuttaa omaa äitiään päivä päivältä enemmän

Haaveilee kehittävänsä jonkun ekologisen ja kauniin kierrätysastian

 

Heli Kuitunen 

Minä olen perheenäiti, sosionomi YAMK ja työnohjaaja, nepsy-valmentaja, kriisityöntekijä ja monien muidenkin erikoistumis- ja täydennyskoulutusten myötä osaamista hankkinut sosiaalialan ammattilainen. Olen myös omaishoitaja, yrittäjän puoliso ja mielestäni tosi tavis tyyppi maalta. Päivittäinen työni Yhdessä mielessä -hankkeen projektipäällikkönä liittyy mielenterveysosaamiseen ja erityisesti resilienssiin. Sosiaali- ja terveysalan työ on tällä hetkellä pitkälti muutokseen sopeutumista. Muutos herättää tunteita ja on tärkeää osata palautua ja huomioida omat tarpeet. Tästä puhun mielelläni. Olen tehnyt paljon muutostyötä myös edellisessä virkatyössäni lapsiperheiden palvelujen parissa ja ollut kehittämässä muun muassa perhekeskusta. Siinä kyse on ollut paitsi fyysisen toimintaympäristön muutoksen myös verkostomaisen työotteen tukemisesta. Minulla on vahva suhde arkeen ja sen merkitykseen meidän jokaisen elämässä. Kaikesta selvitään porukalla ja yhdessä tiedämme ja osaamme tosi paljon! Nautin, kun ympärilläni on todella osaavia, rohkeita ja taitavia kollegoita, joista osasta on tullut läheisiä ystäviä.

Työni tausta-ajatuksena on aina ollut arvostus ja oikeudenmukaisuus, sekä inhimillisyys osana kaikkea, mitä teemme. Minulta kysytään monesti näkökulmia puheeksi ottamiseen ratkaisukeskeisellä tavalla. Myös tilanteet, joissa etsitään yhteiskunnallista kontekstia ja näkökulmaa, innostavat minua. Paras työpäiväni oli se, kun koin työn polttavaa vimmaa ja säie visioon löytyi pohdinnan ja puurtamisen jälkeen. Näitä päiviä on ollut paljon.

Tyhy-päivissä haluan aina tutustua enemmän työtovereihin ja kuulla lisää heidän arjestaan, näkemyksistään ja ajatuksistaan. Vapaamuotoiset kahvipöytäkeskustelut synnyttävät me-henkeä. Uppoudun mielelläni kuuntelemaan ja katselemaan ihmisiä. Uppoudun myös kulttuuriin, se on luontoulkoilun lisäksi yksi tärkeimmistä palautumiskeinoistani. Olipa se musiikkia, teatteria, taidenäyttelyä tai museoita, rakastan ylettömästi! Minut tekee onnelliseksi toisten ilo ja onnistuminen, rehtiys ja ystävällisyys, hyvät ja kohteliaat käytöstavat tilanteessa kuin tilanteessa. Myös reilu ja keskusteleva asenne on onnellinen asia!

Rakastaa hyvin toimitettuja radio-ohjelmia ja tarinallisuutta

Haluaisi innovoida monitoimipyykkikoneen, joka lajittelisi, pesisi, kuivattaisi ja viikkaisi pyykit