Hankkeiden työntekijät

Anne-Marie Haavisto

Anne-Marie HaavistoMinä olen utelias maailmanparantaja, joka nauttii toisten onnistumisesta ja innovoinnista. Uutta ideaa syntyy koko ajan niin töissä kuin vapaa-ajalla. Jos osaisin laskeutua omien aivojeni vuorenhuipulta aina puhumaan ymmärrettävästi ajatukseni, muotoilisin päivät pitkät asioita. Päivittäinen työni koostuu asiantuntijahommista mielenterveyteen ja resilienssiin liittyen: koulutuksia, pilottiprosesseja ja mielenterveysosaamisen johtamisen mallin muotoilua Yhdessä mielessä -hankkeessa. Osaamiseni tulee lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin, opiskeluhuollon ja ehkäisevän työn parista. Ammatillisen opettajan opinnot ovat antaneet minulle paljon myös kehittämistyöhöni: on ihanaa nähdä kuinka ihmiset rakentavat osaamistaan ja kasvavat mittoihinsa.

Aiemmista työpaikoistani minuun on tarttunut tarinoita, eli ihmisten elämää, kokemuksia, näkemyksiä, tarpeita. Olen maanläheinen mutta omissa sfääreissäni kulkeva tyyppi, joka rakentaa jatkuvasti kokonaisuutta kaikesta opitusta ja havaitusta. Olen saanut oppikasteeni opiskelijakuntatoiminnassa ja Nuorten Osallisuushankkeessa ja osallisuus ja kohtaaminen ovatkin lähellä sydäntäni. Puhun mielelläni yhteisen kielen merkityksestä. Miten yhteinen tausta-ajatus, näkökulma tai teoria sanoitetaan yhteiselle kielelle ja miten se parantaa tavoitteiden asettelua ja erityisesti niihin pääsemistä. Mitä tämä on vuorovaikutussuhteissa? Kieli luo todellisuutta, ja yhteinen kieli luo yhteistä todellisuutta. Omassa päässäni olen jo suunnitellut digityökalun, joka tunnistaisi tekstistä yhteisen kielen ja tekisi ehdotuksia lyhyiksi tekstinpätkiksi. Tästä voitaisi päästä kehittämään viestimistä yhteisen tarinan avulla. Tähtään mielelläni suurempaan ymmärrykseen ja kehittämistyötä teen mieluiten orgaanisissa ympäristöissä tarvelähtöisesti.

Flow on minun juttuni, olen virrassa laskija ja eteen ja rinnalle tulevaan tarttuja, irti päästäjä, maisemien ihailija. Menen myös hyvin mielelläni haastavia juttuja päin – ja haastan muutkin mukaan. Tyhy-päivissä olen puolestaan se, joka kävelee porukan viimeisenä ja heittää hervotonta läppää. Rakkaus kieleen näkyy myös vapaa-ajallani: uppoudun mielelläni tekemään musiikkia sekä kirjoittamaan, myös työtekstejä, tai pohtimaan asioita mitä pitää hahmottaa kokonaisuutena. Oma perhe sekä arki ja sellainen matkalla oleminen tekevät minut onnelliseksi. Muuten en ole mikään matkustelija.

Soittaa ukulelea ja tekee lauluja

Nauttii matemaattisesta työskentelystä

 

Anna-Maria Sipponen

Anna-Maria SipponenOlen hyväntuulinen, nopeatempoinen ja aikaansaava ihminen, joka nauttii hyvän tiimin kanssa tekemisestä. Innostun nopeasti kiinnostavista asioista ja perehdyn niihin vauhdilla. Ajattelen, että maailma ei muutu, ellei sitä ole rohkeutta muuttaa. Siksi haluankin osallistua. Olenkin valmis ottamaan kantaa ja kertomaan näkemykseni ja antamaan itsestäni sen, mitä minulla on annettavana. Päivittäinen työni projektisuunnittelijana HeVa-hankkeessa koostuu asiakastyöstä, vammaispalveluiden asiakasohjauksen työntekijöiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, verkostotyöstä ja hankkeeseen liittyvistä muista kehittämistehtävistä. Uskon siihen, että kun yhteisen asian eteen paneudutaan verkostona ja tehdään töitä yli sektorirajojen, saadaan aikaan tuloksia. Samalla toimintakulttuuri muuttuu niin asiakkaan kuin työntekijän eduksi. Kehitämme hankkeessa henkilökohtaista budjetointia yhdessä asiakkaiden kanssa. Henkilökohtainen budjetointi vammaispalveluissa on mielenkiintoinen, vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta vahvistava palveluiden järjestämistapa, jonka soisi tulevan osaksi uudistuvaa lainsäädäntöä. Sydäntäni lähellä ovat myös vammaisten lasten, nuorten ja perheiden asiat.  Olen koulutukseltani sosionomi AMK. Olen aiemmin työskennellyt muun muassa lapsiperheiden parissa, kerryttänyt osaamistani ryhmien toiminnasta sekä organisoinut ja johtanut vapaaehtoistyötä. Se erityisesti on opettanut minulle paljon ihmisten innostamisesta ja motivoimisesta. Työni tausta-ajatuksena on aina ollut hyvä kohtaaminen ja kuulluksi tulemisen mahdollistaminen. Kohtaamisen taito on mielestäni yksi työntekijän perustaidoista työstä riippumatta ja kuulluksi tulemisen tarve yhdistää meitä kaikkia. Olemme olemassa, kun tulemme kuulluksi.  Pidän siitä, että asiat saadaan hoidetuksi jouhevasti ja mielellään melko ripeästi – nopeatempoinen persoona kun olen. Mutta tyhy-päivissä olen se, joka vie porukan luontoon tai liikuntaa harrastamaan. Molemmilla on ihmeellinen voima, joka auttaa jaksamaan myös työelämän kiivaassa tahdissa. Uskon tehokkaan työajan ja rentouttavan vapaa-ajan tasapainon merkitykseen. Vapaa-aikana uppoudun mielelläni äänikirjan kuuntelemiseen, siivoamiseen, sisustamiseen ja liikuntaan. Lataan itseni hyvällä yöunella. Onnelliseksi minut tekee omat lapseni ja läheiseni sekä heidän kanssaan vietetty aika.

Rentoutuu siivoamalla. 

Golffari lapsesta saakka. 

 

Anne Ruusunen

Olen utelias ja avoin sosiaalialan kehittäjä, joka nauttii asioiden kytkemisestä yhteen. Olen parhaimmillani silloin, kun saan tehdä jotakin, missä teoriaa ja käytäntöä yhdistetään. Työni projektisuunnittelijana Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen osaamiskeskusten yhteistyönä toteutettavassa Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeessa vie minut juuri nyt valtavan mielenkiintoisten asioiden äärelle. Päivittäinen työni koostuu työskentelystä mm. lastensuojelun kehittämisen ja systeemisen toimintamallin parissa, yhteistyökumppaneiden tapaamisista ja muiden suunnittelijoiden kanssa toimimisesta. Jokainen päivä on omanlaisensa, mutta yhdistävä tekijä on se, että teen töitä hyvin laajan verkoston kanssa.

Työhistoriastani löytyy hyvin erilaisia sosiaalialan tehtäviä, mutta tausta-ajatuksena työssäni on aina ollut se, että ammattilaiset ovat töissä asiakasta varten, eivät organisaatiota. Omia asenteita on hyvä tarkastella aika ajoin, koska ne jämähtävät helposti. Toivon, että voisin tehdä vielä useammin töitä kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Puhun mielelläni ylisukupolvisten haasteiden keskellä elävien lasten ja nuorten näkökulmista. Vanhempien omat valmiudet toimia lastensa kanssa riippuvat paljon siitä, millainen lapsuudenkoti heillä on ollut. Lapsiperheille annettu varhainen tuki voi olla merkittävämpää, kuin mikään muu myöhemmin annettu tuki tai apu. Samaan aikaan olen erittäin innostunut lastensuojelun systeemisestä toimintamallista ja systeemisyydestä muutenkin. Perheterapian ajattelulla ja menetelmillä voidaan avata perheen, lapsen ja työntekijöiden vuorovaikutusta, poistaa ongelmakeskeisyyttä ja lisätä yhteistä ymmärrystä.

Olen parhaillani hankkimassa lisäkoulutusta, jonka avulla saan lisää valmiuksia toimia neuropsykiatrisesti erityisten asiakkaiden kanssa. Opiskelisin mielelläni koko ajan jotakin. Tekijä-ihminen olen muutenkin. Kokouksissa olen monesti ollut huomaamattani esittelijä, sihteeri ja puheenjohtaja. Uppoudun helposti työhön. Tyhy-päivissä olen kuitenkin se, joka ehdottaa jotakin kivaa, ei-kilpailullista yhteistä tekemistä. Parasta ajanviettoa on sellainen, jossa kaikki voivat ottaa rennosti. Minut tekee onnelliseksi tavallinen arki, oppiminen ja oivaltaminen sekä oma perhe.

Voi kukkua yön hyvän sarjan koukuttamana.

Sosiaaliset kidukset, ui kuin kala vedessä.

 

Anne Pulkkinen

Minä olen ylpeästi keski-ikäinen, elämän mahtavassa mankelissa mankeloitu sosiaalialan ammattilainen, joka ammentaa jaksamista luonnosta, joogasta ja hyvästä ruuasta. Päivittäinen työni Tuetusti työhön -hankkeessa koostuu hauskoista työkavereista, palavereista, yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa, ideoinneista ja ajatuksen virrasta eli toisin sanoen kehittämisestä. Työni tausta-ajatuksena on aina ollut läsnäolo, kuunteleminen ja kuuleminen. Olen pyrkinyt kohtaamaan asiakkaat aidosti, tasavertaisesti ja arvostavasti.

Työntekemisen imu on polttoainettani. Nautin saadessani tutustua uusiin ihmisiin, asioihin ja prosesseihin ja antaa ideoiden ja ajatusten virrata vuorovaikutuksessa ulos. Ajattelen, että minulla on kehittyvän sosiaalityön ammattilaisen identiteetti sekä asiakastyön kehittämisen itu. Ja se tuntuu hyvältä. ”Se mikä ei tapa, vahvistaa” – ajattelen. Jos olisin seminaarin pääpuhuja, puheeni koskisi elämän haasteita, mahdollisuuksia ja niiden hyödyntämistä omassa elämässä, oman kokemukseni kautta.

Uppoudun mielelläni omiin ajatuksiini ja omiin oloihin aina, kun siihen on mahdollisuus. Edes hetken hiljaisuus ja valittu yksinäisyys voimaannuttavat kummasti. Kokouksissa minä puhun, jos on sanottavaa ja välillä puhun, vaikka ei olisikaan. Tyhy-päivissä olen se, joka kertoo huonoja, eli parhaita, vitsejä. Olen yleensä myös järjestämässä päivää, tai vähintään vetämässä jotakin osiota. Tyhy-päivät ovat ihan parhaita! Olen parhaimmillani, kun saan tehdä asioita toisten ihmisten kanssa. Olen tiimi-ihminen, joka uskoo yhdessä kehittämiseen kuitenkin niin, että jokaisella on vapaus ja mahdollisuus tehdä ja toimia. Muistan ikuisesti, kuinka minua jännitti 3.luokalla musiikin laulukoe luokan edessä. Miten jokainen jännityksen aihe onkaan kasvattanut tähän asti.

Kysytty makutuomari vaateostoksille – suorapuheisuuden vuoksi.

Luomuviljelijä to be!

 

Niina Tanhuanpää

Olen spontaani, seikkailunhaluinen, helposti innostuva taivaanrannan maalari ja nykyisin tuntuu, että olen ihan Liisa Ihmemaassakin uuden työni johdosta. Tuetusti työhön -hankkeessa kehittäminen on innostavaa, joskin etäkehittäminen ei olekaan ideaalia. Päivittäinen työni koostuu nykyään hurjasta määrästä erilaisia palavereja. Aiemmista työpaikoistani minuun on tarttunut tekemisen meininki ja rohkeus tarttua asioihin. Paras työpäiväni liittyy hetkiin, kun olemme onnistuneet tiiminä jossakin asiassa. Olen opiskellut sekä sairaanhoitajaksi että terveydenhoitajaksi. Värikkään ja monivivahteisen työurani johdosta voin sanoa olevani monessa liemessä keitetty terveydenhuollon ammattilainen, jonka tausta-ajatus työssä on aina ollut läheisen auttaminen. Opiskeluaikoina suoritin kahden kuukauden kansainvälisen työharjoittelun Malesiassa, mikä oli mieleenpainuva kokemus. Tällä hetkellä voisin kouluttautua ammatilliseksi opettajaksi.

Yleensä minulta kysytään neuvoa tai näkökulmia ihmissuhdeongelmiin tai sairaanhoidollisiin asioihin. Mutta sydämeni palaa niille vaikeille ja kuitenkin samalla yksinkertaisimmille asioille: elämän merkityksellisille asioille ja elämälle itsessään. Jos kirjoittaisin artikkelin, kirjoittaisin elinluovutuksista ja elinluovuttajan hoidosta. Tyhy-päivissä olen se ensimmäinen vapaaehtoinen kaikkeen mahdolliseen ja jopa järjestämässä koko päivää.

Jos jonakin päivänä olisin tunnettu, se johtuisi siitä, että olisin tehnyt jotain merkityksellistä luonnon eteen tai paljastanut jonkin suuren epäkohdan maailmassa. Dream big, eikö niin! Uppoudun mielelläni parantamaan maailmaa ystävieni kanssa tai tutkimaan jotakin pienen poikani kanssa. Tulen vihaiseksi, jos mitään ei tapahdu, vaikka kuinka sanotaan. Epäoikeudenmukaisuutta ei ole aina helppoa sietää. Minut tekee onnelliseksi perheeni ja ystäväni ja vaalin muistojani lukuisista eripuolille maailmaa suuntautuneista matkoistani.

Voisi olla sankari, joka pelastaa presidentin hengen.

Melkein terapeutti, jos neuvoa tarvitaan.

 

Minna Schroderus

Minä olen sydämeltäni edelleen kainuulainen nuori nainen ja äiti, koulutukseltani sosionomi YAMK. Olen juuri nyt onnellinen ja oikeassa paikassa, niin työssä kuin vapaa-ajalla. Työni Tuetusti työhön -hankkeessa innostaa minua: työttömyyteen, työhön ja työkykyisyyteen liittyvät asiat sekä ilmiöt niiden ympärillä kiinnostavat ja tiiminä toimiminen on minun juttuni. Ja on upeaa tehdä työtä, josta innostuu itse. Työhöni on aina jollakin tavalla kuulunut moniammatillinen työote, sillä työparini ovat hyvin pitkälti olleet toisissa organisaatioissa. Olen työhistoriani aikana ollut mukana laatimassa jopa satoja aktivointisuunnitelmia yhdessä asiakkaiden kanssa, joten etenkin TE-toimiston palvelut ja työntekijät ovat erittäin tuttuja. Virkatyöni odottaa minua sosiaalipalveluissa lapsiperheiden aikuisten parissa.

Olen aina halunnut auttaa ihmisiä ja erityisesti vaikuttaa heidän kokemuksiinsa itsestään – että kaikista hankaluuksistakin huolimatta on hyvä tyyppi. Muistan joitain vuosia sitten psykodraamakoulutuksessa, kuinka heittäydyimme täysillä rooleihin ja uskalsimme olla omia itsejämme tuntemattomien edessä. Se oli todella mieleenpainuvaa ja kouluttaja oli todellinen ammattilainen alallaan. Heittäytymistä ja itseen ja toiseen luottamista toivon kaikille.

Ammatillisesti minulta kysytään usein neuvoa sosiaalipalvelujen prosesseista tai palvelujen sisällöistä, jotka ovat minulle edellisistä töistäni tuttuja. Tyhy-päivissä olen se, joka pitää huolta, että kaikilla on hyvä olla ja syötävää ja juotavaa on riittävästi. Mutta kokouksissa minä kirjoitan omia muistiinpanojani, koska en välttämättä muuten muistaisi viikon päästä, mitä asioista sovittiin.  Minut tekee onnelliseksi lapseni hyvä huumorintaju. Mietin mikä hänestä tulee isona ja uppoudun katselemaan sohvalle jotain koukuttavaa sarjaa.

Haaveilee islantilaisten neuleiden tekemisestä

Kokee ärsyttävimpänä sen, että joku ei ymmärrä mitä yrittää selittää, tai että kaukosäätimessä on patterit loppu.

 

Pasi Savitie

Minä olen huumorintajuinen, helposti lähestyttävä ja oikeudentajuinen ihminen, joka innostuu isoistakin eettisistä kysymyksistä ja uuden oppimisesta. Päivittäinen työni Tuetusti työhön ja osallisuuteen hankkeessa koostuu osatyökykyisyyden parissa toimimisesta, mikä on minulle tuttua lähes koko työuraltani. Työskentelen tuetun työllistymisen kokonaisuudessa työllistymisen menetelmien ja niiden kehittämisen parissa. Viime-aikoina olen kohdannut uusia asioita työssäni ja se on innostavaa. Aiemmista työpaikoistani minuun on tarttunut yhdessä tekemisen henki ja työni tausta-ajatuksena on aina ollut heikompiosaisten aseman parantaminen. Osallisuuden edistäminen ja parantaminen onkin ehdottomasti minun juttuni. Koen olevani etuoikeutettu, kun saan olla itselleni mielekkäässä työssä ja minulla on poltetta lisätä osaamistani juuri tässä. Haluan säilyttää oppimishaluisen mielen, kehittämisinnon ja tavoitteellisuuden työssäni ja pitää itseni uudistumiskykyisenä ja uteliaana uusille asioille. Opiskelen tällä hetkellä sosionomi YAMK -tutkintoa asiakkuusjohtamisen linjalla. Oman osaamisen päivittäminen nimenomaan asiakkuusjohtamisen näkökulmasta innostaa, koska ihmisten kuuleminen ja asiakaslähtöinen ajattelutapa ovat itselle luontevia ja tärkeitä arvoja.

Kokouksissa osallistun sopivaksi katsomallani tavalla. Pidän kuuntelemisesta, mutta tuon kyllä myös näkemykseni esiin. Uskon tasa-arvoiseen tiimityöskentelyyn, jossa jokainen saa tilaa ja jokainen huomioi toisten mahdollisuuden osallistua. Silloin tunnen viihtyväni. Tyhy-päivissä olen se, joka hyödyntää tilanteen tutustumalla työkavereihinsa paremmin.

Jos kirjoittaisin artikkelin, kirjoittaisin työyhteisöjen monimuotoisuuden tuottamasta rikkaudesta työyhteisölle ja työlle. Moninaisempi käsitys ja näkökulmat asioista rikastuttavat työyhteisöä. Ja jos ajatellaan tasa-arvoista yhteiskuntaa, niin on hyväksyttävä se totuus, että mitkään ennakkoluulot eivät oikeasti häviä sillä, että työyhteisöt pidetään kovin kapeina. Ajattelen usein, moninaiset ihmiset kelpaavat kyllä asiakkaiksi, mutta eivät välttämättä töihin. Osatyökykyisten työllistymisen ja ihmisten tasa-arvon asioiden edistäminen voi olla hyvin pitkäkestoista työtä asenteiden ja ennakkoluulojen parissa. Jos olisin seminaarin pääpuhuja, puheeni koskisi itselleni tärkeiden eläinoikeuksien ja luontoarvojen kunnioittamista. Niiden lisäksi musiikki on minulle tärkeää: käyn sekä keikoilla että nautin musiikin kuuntelusta. Jos saisin yhden toiveen se olisi ikuinen kesä. Ärsyttävintä on pimeät ja kylmät vuodenajat. Olen parhaimmillani kiireettöminä aamuina, kun olen saanut nukkua kunnolla.

Kertoo parhaat tipsit vakioveikkausrivin ideavarmoista.

Vinyylin vinguttaja.

 

Heli Kuitunen 

Minä olen perheenäiti, sosionomi YAMK ja työnohjaaja, nepsy-valmentaja, kriisityöntekijä ja monien muidenkin erikoistumis- ja täydennyskoulutusten myötä osaamista hankkinut sosiaalialan ammattilainen. Olen myös omaishoitaja, yrittäjän puoliso ja mielestäni tosi tavis tyyppi maalta. Päivittäinen työni Yhdessä mielessä -hankkeen projektipäällikkönä liittyy mielenterveysosaamiseen ja erityisesti resilienssiin. Sosiaali- ja terveysalan työ on tällä hetkellä pitkälti muutokseen sopeutumista. Muutos herättää tunteita ja on tärkeää osata palautua ja huomioida omat tarpeet. Tästä puhun mielelläni. Olen tehnyt paljon muutostyötä myös edellisessä virkatyössäni lapsiperheiden palvelujen parissa ja ollut kehittämässä muun muassa perhekeskusta. Siinä kyse on ollut paitsi fyysisen toimintaympäristön muutoksen myös verkostomaisen työotteen tukemisesta. Minulla on vahva suhde arkeen ja sen merkitykseen meidän jokaisen elämässä. Kaikesta selvitään porukalla ja yhdessä tiedämme ja osaamme tosi paljon! Nautin, kun ympärilläni on todella osaavia, rohkeita ja taitavia kollegoita, joista osasta on tullut läheisiä ystäviä.

Työni tausta-ajatuksena on aina ollut arvostus ja oikeudenmukaisuus, sekä inhimillisyys osana kaikkea, mitä teemme. Minulta kysytään monesti näkökulmia puheeksi ottamiseen ratkaisukeskeisellä tavalla. Myös tilanteet, joissa etsitään yhteiskunnallista kontekstia ja näkökulmaa, innostavat minua. Paras työpäiväni oli se, kun koin työn polttavaa vimmaa ja säie visioon löytyi pohdinnan ja puurtamisen jälkeen. Näitä päiviä on ollut paljon.

Tyhy-päivissä haluan aina tutustua enemmän työtovereihin ja kuulla lisää heidän arjestaan, näkemyksistään ja ajatuksistaan. Vapaamuotoiset kahvipöytäkeskustelut synnyttävät me-henkeä. Uppoudun mielelläni kuuntelemaan ja katselemaan ihmisiä. Uppoudun myös kulttuuriin, se on luontoulkoilun lisäksi yksi tärkeimmistä palautumiskeinoistani. Olipa se musiikkia, teatteria, taidenäyttelyä tai museoita, rakastan ylettömästi! Minut tekee onnelliseksi toisten ilo ja onnistuminen, rehtiys ja ystävällisyys, hyvät ja kohteliaat käytöstavat tilanteessa kuin tilanteessa. Myös reilu ja keskusteleva asenne on onnellinen asia!

Rakastaa hyvin toimitettuja radio-ohjelmia ja tarinallisuutta

Haluaisi innovoida monitoimipyykkikoneen, joka lajittelisi, pesisi, kuivattaisi ja viikkaisi pyykit