Sosiaalityön kehittämisseminaari 17.5.2023

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän sosiaalityön Tiekartta muotoiltiin alun perin Verson järjestämässä kehittämisseminaarissa vuonna 2019. Tiekarttaan nostettiin haasteita, kehittämistavoitteita ja keinoja sekä visiolauseita yhteiselle sosiaalityön kehittämiselle. Työhön osallistui 80 sosiaalityön asiantuntijaa eri toimialoilta. Vuosina 2020 ja 2021 Verson toimesta järjestettiin Sosiaalityön Tiekartan kehittämisseminaarit, joissa tehtiin näkyväksi kehittämistyötä sekä eri kehittämishankkeiden kytkeytymistä sosiaalityöhön ja toisiinsa.

Tilaisuuden tausta

Työntekijöistä koostuva Innostuneet kehittäjät -työryhmä on muodostettu muutamia vuosia sitten osaksi sosiaalityön kehittämisen rakennetta. Viime syksynä työryhmässä todettiin tarve alueen sosiaalityön ammattilaisten verkostoitumiselle ja ideoitiin tähän tarkoitukseen erityinen juhlagaala. Tilaisuutta suunniteltaessa ilmeni tarve myös päivittää sosiaalityön kehittämisen yhteisiä suuntaviivoja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tarpeita vastaaviksi. Näihin molempiin tarpeisiin päätettiin vastata järjestämällä hyvinvointialueen eri tulosyksiköiden yhteinen sosiaalityön verkostoseminaari Wanhalla Walimolla 17.5.2023.

Tilaisuuden tarkoituksena oli luoda sosiaalityön Tiekartta eli yhteiset kehittämisen suuntaviivat tuleville vuosille. Tiekartta toimii suunnannäyttäjänä yhteiselle kehittämistyölle ja se tulee perustumaan työntekijöiden ja sosiaalityön johdon näkemyksiin ajankohtaisista kehittämistarpeista. Kehittämistarpeet sovitetaan yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tavoitteiden, sosiaalihuollon kansallisen kehittämisohjelman ja hyvinvointialueen strategian kanssa. Valmistelussa kuullaan myös asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden näkemyksiä kehittämistarpeista.

Tilaisuuteen oli ilmoittautunut kaikkiaan n. 170 sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen ammattilaista.

Avaussanat, hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen

Petri Virolainen korosti avaussanoissaan asiakkaan osallistamisen merkitystä sekä sitä, että työntekijät ovat mukana vaikuttamassa siihen, miten palvelut järjestetään. Virolaisen mukaan rahan riittävyys on tuttu ongelma, mutta osaajien riittävyys on ongelmana uusi. Priorisointiin tarvitaan rohkeutta. Työtä tulee kohdentaa sinne, missä saadaan suurin vaikuttavuus.

Virolainen pyysi työntekijöitä tuomaan esiin ideoita ja ratkaisuja, jotta ylimmässä johdossa voidaan mahdollistaa niiden toteuttaminen.

Johdattelua aiheeseen, toimialajohtaja Mika Forsberg

Mika Forsberg muistutti puheenvuorossaan sosiaalihuollon ydintehtävästä, siitä että sosiaalihuollon tehtävä on pitää huolta niistä, jotka ovat kaikista haavoittuvimmassa asemassa. Hyvinvointialueen strategiasta erityisesti rohkeus ja välittäminen ovat sosiaalihuollossa tärkeitä. Lisäksi Forsberg muistutti siitä, että ratkaisut haasteisiin etsitään yhdessä.

Sosiaalihuollon kehittämisohjelma, johtava asiantuntija Harri Jokiranta

Harri Jokiranta nosti esiin sosiaalihuollon kehittämisen suuntia, kuten ilmiöperustaisuuden, priorisoinnin, tieto- ja tutkimusperustaisuuden vahvistamisen ja kansalaisyhteiskunnan merkityksen.

Jokiranta puhui yhteen kietoutuneista ongelmista, ”ongelmasykkyröistä”. Kaikkiaan sosiaalihuollossa ollaan tekemisissä ilkeiden ja pirullisten ongelmien kanssa, joiden ratkaisemiseen tarvitaan sosiaalihuollon asiantuntemusta. Jos asiakkaiden ongelmat olisivat helppoja, ne olisi ratkaistu jo kauan sitten.

Sosiaalityön kehittämisen suuntaviivat

Ennen tilaisuutta Sosiaalialan osaamiskeskus Verso kartoitti sosiaalityön ajankohtaisia kehittämistarpeita alueella toteuttamalla kyselyt sekä henkilöstölle että yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. Kyselyjen tulokset tiivistettiin kymmeneksi kehittämisteemaksi, joita seminaarissa käsiteltiin yhdessä. Osallistujat kiersivät pisteillä nostaen esiin tämänhetkisiä hyviä käytäntöjä ja kehittämisehdotuksia teemoihin liittyen. Hyviä käytäntöjä ja kehittämisehdotuksia tuotiin esiin muun muassa prosessien kehittämiseen, henkilöstön rekrytointiin, palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen, työhyvinvoinnin edistämiseen, sähköisten palvelujen ja rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen, sosiaalityön vaikuttavuustiedon tuottamiseen, sosiaalityön tieto- ja tutkimusperusteisuuden vahvistamiseen, ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen vahvistamiseen sekä asiakaskokemuksen keräämiseen ja hyödyntämiseen.

Tilaisuudessa saatiin valtavasti tärkeää tietoa sosiaalihuollon ammattilaisilta. Loppupuheenvuorossaan toimialajohtaja Mika Forsberg toivoi työntekijöiden tukea kehittämisteemojen ja toimien priorisointiin. Tiekartan työstäminen jatkuu tilaisuudessa kootun aineiston analysoinnilla. Kehittämisteemoja ja toimia käsitellään eri tulosyksiköiden sosiaalityöntekijöiden muodostamassa ryhmässä kesäkuussa. Tavoitteena on, että yhdistelemällä ja priorisoimalla kehittämistarpeita ne tiivistetään 3-4 kehittämisen kärjeksi, joita ryhdytään viemään eteenpäin.

Ansioituneiden työntekijöiden palkitseminen

Idea ansioituneiden työntekijöiden palkitsemisesta syntyi alun perin Innostuneiden kehittäjien työryhmässä.

Työntekijöille suunnatussa kyselyssä kartoitettiin ajankohtaisten kehittämistarpeiden lisäksi ehdotuksia siitä, keitä työntekijäitä tulisi palkita ansioituneesta työstä. Kategorioita oli kolme ja kussakin kategoriassa palkittiin yksi sosiaalityöntekijä sekä yksi sosiaaliohjaaja. Lisäksi jokaisessa kategoriassa jaettiin varsinaisen palkitsemisen lisäksi kaksi kunniamainintaa. Lopullisen valinnan palkittavista tekivät nimettömien ehdotusten perusteella kokemusasiantuntijat.

Vuoden vaikuttaja sosiaalityöntekijä 2023, Palkinto myönnettiin Antti Kairimolle aktiivisesta osallistumisesta sosiaalityön kehittämiseen, työikäisten sosiaalityön ja sosiaalityöntekijän roolin näkyväksi tekemisestä yhteistyökumppaneille sekä kiinnostuksesta kehittää omaa osaamistaan.

Vuoden tulokas sosiaalityöntekijä 2023, Palkinto myönnettiin Ruut Solehmaiselle ystävällisen jämäkästä toiminnasta uuden asiakasryhmän parissa, aina asiakkaan puolella seisomisesta, asioiden kyseenalaistamisesta ja lojaalista työkaveruudesta.

Vuoden työura sosiaalityöntekijä 2023 Palkinto myönnettiin Jaana Pitkäselle ahkeruudesta, avuliaisuudesta ja  kehittämismyönteisyydestä. Jaana on asiakaslähtöinen suunnan näyttäjä ja konkari sekä maanläheinen ja lempeä sosiaalialan mentori!

Vuoden vaikuttaja sosiaaliohjaaja 2023 Palkinto myönnettiin Emma Uusitalolle kehittämisinnokkuudesta ja määrätietoisuudesta, sekä työpanoksen antamisesta kirjaamisen kehittämistyölle.

Vuoden tulokas sosiaaliohjaaja 2023 Palkinto myönnettiin Tanja Jakorinteelle asiakkaiden kunnioittavasta ja tasavertaisesta kohtaamisesta, pitkäjänteisyydestä, tuesta, luotettavuudesta ja ammattitaidosta.

Vuoden työura sosiaaliohjaaja 2023 Palkinto myönnettiin Marjo Flekanderille osaamisen jakamisesta, rauhallisesta suhtautumisesta asioihin ja työhyvinvoinnin jakamisesta kaikille muille. Gerontologisen sosiaalityön tienraivaaja, joka pitää aina yksikkönsä puolia.

Työntekijöille tehdyssä kyselyssä ääniä ja upeita perusteluja saivat myös monet muut sosiaalialan ammattilaiset ja nämä positiiviset palautteet on toimitettu kullekin tiedoksi sähköpostilla.

Lopuksi

Myös yhteistyötahoille ja asiakkaille tehdyissä kyselyissä oli tuotu esille paljon kehittämistarpeita, jotka huomioitiin myös kehittämisteemojen valinnassa. Vastauksissa oli kuitenkin hyvin paljon myös positiivista palautetta, jota haluamme vielä nostaa esille. Yhteistyökumppanit toivat esille, että sosiaalipalvelujen työntekijät puhuvat ja toimivat ihmisen puolesta silloin, kun he eivät itse pysty, työntekijät ovat motivoituneita, asialleen omistautuneita, syvästi ammattitaitoisia ja ihmisläheisiä ja heillä on paljon tietoa ja töitä.

Asiakkaat olivat kommentoineet sosiaalipalvelujen olevan monelle ihmiselle tärkeä ja ratkaiseva asia eri elämänvaiheissa, sosiaalityöntekijöiden olevan yhteiskunnan tärkeä tukiverkko ja luotettava perusturva ihmisille ja työntekijöiden auttavan, kun ihmisillä on vaikeaa.

Kiitos kaikille kyselyihin vastanneille ja kehittämispäivään osallistuneille. Lisäksi erityiskiitos kehittämisteemojen fasilitaattoreille. Tilaisuudesta saatiin paljon tietoa sosiaalityön kehittämisen tueksi, mutta myös runsain mitoin ajatuksia siitä, miten vastaava tapahtuma voidaan tulevaisuudessa toteuttaa vieläkin paremmin. Päällimmäisenä tilaisuudesta jäi mieleen hyvä pöhinä ja positiivinen fiilis.

Tilaisuuden materiaalit

Sosiaalityön tiekartta_avausanat-ja_kyselytulokset

Harri_Jokiranta_2023_5_17_esitys

 

Kehittämispäivän 23.11.2021 materiaalit

Pirkko Valtanen – Sosiaalityön kehittämisseminaari 23.11.2021

Kia Kolu – Omatyöntekijyyttä etsimässä

Marjo Lepistö – Monipalvelupolku

Mark Hovi – Sote-keskuksen moniammatillinen tiimi

Susanna Holopainen ja Anne Pulkkinen – Työkykykoordinaattori Sote -keskuksessa

Mari Sisso – Työikäisten sosiaalityön näkökulma

Päivi Kaukovuo-Nykänen – Henkilökohtainen budjetointi

Kaisa Hujanen – Työikäisten digipalvelupolku

Sosiaalityön kehittämisen rakenne

Sosiaalityön kehittämistä ohjaa yhdessä laadittu Sosiaalityön Tiekartta 2025

Sosiaalityön kehittämisen Tiekartta 2025 -tiedote 8/20

Omatyöntekijyyden kehittäminen

Sosiaalityön kehittämisen Tiekartta 2025 -suunnitelmaan liittyen hyvinvointialueessa alkaa omatyöntekijyyden kehittäminen Verson vetämämä elokuussa. Kokeilevan kehittämisen tarkoituksena on selkeyttää omatyöntekijyyttä ja kuvata sitä näkyväksi. Tavoitteena vahva, toimiva ja näkyvä omatyöntekijyys. Siihen pääsemiseksi tarvitaan:

• Yhteistä keskustelua ja näkökulmien peilausta
• Näkyväksi tekemistä, viestintää ja omatyöntekijän roolin selkeyttämistä itselle ja yhteistyökumppaneille
• Tiedon ja käytäntöjen jakamista sekä yhdessä jalostamista

Tiedote omatyöntekijyyden kehittämisen etenemisestä 10/2020

Vahva, toimiva ja näkyvä omatyöntekijyys -sosiaalityön kehittämisseminaari 23.11.2020

Seminaarissa esitettii syksyn kehittämistyössä tuotettua tietoa omatyöntekijyydestä Päijät-Hämeen hyvinvointialueessa. Seminaariin osallistui 186 asiantuntijaa hyvinvointialueen eri toimialoilta ja yksiköistä sekä ulkopulelta.

Seminaarin materiaalit:

• Kooste omatyöntekijyydestä
• Gerontologinen sosiaalityö
• Asiakasohjaus Siiri
• Vammaispalvelut
• Perhesosiaalityö
• Työikäisten palvelut
• Seminaariin osallistuneiden ajatuksia sanapilvinä

Terveyssosiaalityön kehittäminen

Päijät-Hämeen hyvinvointialueessa toteutettiin terveyssosiaalityön selvitys Verson koordinoimana (ks. julkaisut). Selvitystyö alkoi lokakuussa 2019 ja päättyi helmikuussa 2020. Selvitystyön tavoitteena oli etsiä ratkaisua terveyssosiaalityöhön liittyviin kehittämisen tarpeisiin: sirpaleinen organisoituminen, kokonaisuuden johtamisen puute, sisällöllisen kehittämistyön ja sisältöjen näkyväksi tekemisen tarve, erilaiset tehtävärakenneratkaisut, työnjako ja vastuut/oikeudet asiakasohjauksen sekä case manager-toiminnan kanssa.

Terveyssosiaalityön selvitystyö nosti esiin kolme painopistettä kehittämiselle:

• terveyssosiaalityö organisoituminen yhteen ja työn sisäinen kehittäminen
• monialainen palvelujen ja palvelupolkujen yhteiskehittäminen
• monialaisen yhdessä tekemisen vahvistaminen

Terveyssosiaalityön kehittämistyö aloitetaan sisäisestä kehittämisestä ja yhteen organisoitumisesta. Kehittämistyö alkaa syksyllä 2020.