Kohdennettu hyvinvointikysely 2022

Selvitys erityisen tuen tarpeessa olevien alueen asukkaiden hyvinvoinnista ja osallisuudesta

Päijät-Hämeessä vuonna 2021 toteutetun, väestön hyvinvointia kartoittaneen nettikyselyn vastaajissa olivat aliedustettuina tietyt väestöryhmät, kuten nuoret, työttömät sekä henkilöt, joiden koulutustaso on matala. Tuotetun tiedon täydentämiseksi tehtiin uusi, kohdennettu hyvinvointikysely, jonka vastaajiksi tavoiteltiin erityisen tuen tarpeessa olevia asukkaita. Kohdennettu kysely toteutettiin erilaisiin palveluihin jalkautumalla. Samalla pyrittiin vastaamaan sosiaalihuoltolain 8§:n velvoitteeseen seurata erityisen tuen tarpeessa olevien hyvinvointia, kehittää heidän palvelujaan ja välittää tietoa heidän kohtaamistaan sosiaalisista ongelmista.

Molempiin kyselyihin oli sisällytetty THL:n kehittämä, osallisuuden kokemusta hyvin mittaava osallisuusindikaattori. Sen tuloksia vertailtaessa todettiin kohdennetun kyselyn vastaajien osallisuuden olevan keskimäärin matalammalla tasolla kuin alkuperäisten vastaajien. Osallisuudessa havaittiin myös suurta vaihtelua eri palveluista tavoitettujen vastaajien välillä. Esimerkiksi vapaamuotoisissa kohtaamispaikoissa osallisuuden kokemus on jopa alkuperäisiä vastaajia vahvempaa. Mielenterveyskuntoutujien palvelussa puolestaan osallisuus näyttäytyy huomattavan matalana eikä yksikään vastaajista ollut täysin samaa mieltä väittämien ”tunnen, että elämälläni on tarkoitus” sekä ”kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön” kanssa.

Riittävä toimeentulo on tutkimusten mukaan keskeisin osallisuuden edellytys (Leemann ym. 2018). Kohdennetun kyselyn vastaajilla on paljon taloudellisia huolia ja vaikeuksia kattaa tuloillaan kaikki menonsa. Myös köyhyyden kokemus on yleistä. Puolet vastaajista on joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärissäkäynneistä rahanpuutteen vuoksi. Tällaisia taloudellisia vaikeuksia kokeneilla todettiin olevan selvästi muita vastaajia matalampi osallisuuden kokemus.

Selvitystyö oli ensimmäinen yritys nostaa erityisen tuen tarpeessa olevien asukkaiden kokemuksia esiin. Havaituista kehittämistarpeistaan huolimatta selvitys tuotti monipuolista tietoa sellaisten alueen asukkaiden hyvinvoinnista ja osallisuudesta, jotka yleisesti jäävät nettikyselyjen ulkopuolelle. Myös jatkokysymyksiä nousi paljon. Olisiko osallisuudelle jotain tehtävissä? Miten kuulumisen tunnetta tai kokemusta elämän mielekkyydestä voisi lisätä? Onko osallisuus lisääntynyt palvelun aikana, vaikka onkin kyselyhetkellä matalalla tasolla? Mitä voimme päätellä vapaamuotoisten kohtaamispaikkojen korkeasta osallisuudesta?

Osallisuus on sosiaalihuoltolain keskeisiä käsitteitä. Sosiaalipalvelujen tavoitteena on osallisuuden edistäminen, mutta palvelujen vaikutusta osallisuuteen ei systemaattisesti seurata eikä mitata. Tähän alueella tartutaan seuraavaksi, kun ryhdytään etsimään osallisuutta selittäviä tekijöitä ja mekanismeja sekä testaamaan erilaisia osallisuutta lisääviä menetelmiä.

Haavoittuvassa asemassa olevien onnellisuus Päijät-Hämeessä

The World Happiness Report 2023 -julkaisun mukaan Suomi on kuudetta kertaa peräkkäin  maailman onnellisin maa, mutta miltä näyttää haavoittuvassa asemassa olevien onnellisuus Päijät-Hämeessä?

Päijät-Hämeessä vuonna 2021 toteutetun, väestön hyvinvointia kartoittaneen nettikyselyn vastaajissa olivat aliedustettuina tietyt väestöryhmät, kuten nuoret, työttömät sekä henkilöt, joiden koulutustaso on matala. Tuotetun tiedon täydentämiseksi Sosiaalialan osaamiskeskus Verso toteutti vuonna 2022 uuden, kohdennetun hyvinvointikyselyn, jonka vastaajiksi tavoiteltiin erityisen tuen tarpeessa olevia asukkaita. Kohdennettu kysely toteutettiin erilaisiin palveluihin jalkautumalla. Samalla pyrittiin vastaamaan sosiaalihuoltolain 8§:n velvoitteeseen seurata erityisen tuen tarpeessa olevien hyvinvointia, kehittää heidän palvelujaan ja välittää tietoa heidän kohtaamistaan sosiaalisista ongelmista.

Kyselyyn saatiin kaikkiaan 147 vastausta. Erityisen tuen tarve osoittautui käsitteenä hankalaksi eikä se lopulta välttämättä kuvaa kaikkia kohdennetun kyselyn moninaisia vastaajia. Todennäköisesti kyselyllä tavoitettiin useita erityisen tuen tarpeessa olevia asukkaita, mutta kaikkia vastaajia ei voi määrittää erityisen tuen tarpeessa oleviksi.

Kyselylle asetettujen monien tavoitteiden johdosta selvitystyöstä muodostui laaja. Kyselylomake sisälsi kaikkiaan 23 kysymystä, joissa selvitettiin mm. vastaajan kokemaa osallisuutta, tyytyväisyyttä elämän eri osa-alueisiin, köyhyyden kokemusta, palvelujen käyttöä ja riittävyyttä sekä koronan vaikutusta vastaajan elämään. Kysely tuotti niin monipuolisen aineiston, että pelkkä yksittäisen kysymyksen analysointi sinänsä osoittautui riittäväksi tutkimuskohteeksi.

Helsingin yliopiston sosiaalityön opiskelijat Elisa Falck ja Minna Pirinen laativat kyselyaineistosta sosiaalityön käytäntötutkimuksen, jossa he analysoivat kysymystä ”Mikä on tänään tehnyt sinut onnelliseksi”. Käytäntötutkimus täydentää hyvinvointikyselyn tuottamaa tietoa. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa alueen erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden toiveista ja tarpeista. Aineistoa analysoidaan erilaisia teorioita apuna käyttäen ja pyrkimyksenä on ymmärtää, miten yhteiskunnalliset oletukset heijastuvat yksilön hyvinvointiin ja onnellisuuteen.

Käytäntötutkimuksessa ehdotetaan myös palveluja, jotka voisivat lisätä alueen asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tutkimusraportin loppuun on liitetty sisällöllisiä ehdotuksia alueen palveluvalikon kehittämiseen.

Kohdennetun hyvinvointikyselyn muista tuloksista valmistuu Sosiaalialan osaamiskeskus Versossa kattava raportti kevään 2023 aikana.

Sosiaalityön käytäntötutkimus, kohdennetun kyselyn onnellisuuden aiheet