Terveellinen ruoka ja ruokavalio

Ruoantuotannolla ja ruokavaliolla on vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Tuotannolla on myös vaikutuksia ilmastoon, ilman saasteisiin, veteen ja maahan. Nämä vaikuttavat myös ihmisiin, eläimiin ja luontoon.

Ruoan hankinnalla ja hankintakriteereillä sekä omilla kuluttajavalinnoilla on vaikutusta sekä ilmastooon, luonnon monimuotoisuuteeseen että ympäristöömme. Tuotettu ja syöty ruoka vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin.

Terveyteen ja hyvinvointiin ruoantuotanto ja ruokavalio vaikuttavat monin tavoin mm.

• lisäämällä resistenssiä antibiooteille,
• lisäämällä veden ja maan suoloja ja muita aineita sekä
• erilaisia ravitsemuksellia tilanteita, kuten ylipaino, ravintoaineiden puutos tai aliravitsemus.
• Kasvisvoittoinen ruokavalio tuottaa monia hyötyjä. Ruokavalio, joka suosii runsasta kasvisten, hedelmien, pähkinöiden ja juuresten sekä papujen ja vähäistä lihan syöntiä tukee ihmisten ja eläinten terveyttä, on ilmastoystävällistä ja vähentää luontokatoa.
• Tiedätkö, mitkä ruoka-aineet rasittavat ilmastoa? Entä millä ruoka-aineilla on vähäiset päästöt? Jos pohdit, miten vähentäisit ruoan ilmastopäästöjä, tässä muutama asia, jotka kannattaa ottaa huomioon:
• vältä punaista lihaa,
• vähennä lihansyöntiä ja maitotuotteiden käyttöä sekä
• kiinnitä huomio ostoksiin ja annoksiin vähentääksesi ruokahävikkiä.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on laatinut ’Ilmastodieetti’ laskurin, jonka avulla voit arvioida mm. ruoan ilmastovaikutuksia

https://ilmastodieetti.ymparisto.fi/ilmastodieetti/

Myös SITRAN laskurin avulla voit arvioida elämäntapaasi https://elamantapatesti.sitra.fi/

Syönkö lihaa läheltä vai kasviksia kaukaa?

• Naudanliharuokien ilmastokuormitus on noin nelinkertainen kasvisruokiin verrattuna. Lihoissa on kuitenkin eroa: kanan ja porsaanlihan ilmastokuormitus on yli puolet pienempi kuin naudanlihan. Toisaalta eläinten ruokintaa varten viljellään viljaa, soijaa ja rypsiä, jota ihminenkin voisi syödä.
• Noin 60 % ruoan ilmastovaikutuksista syntyy maatiloilla ja kasvihuoneviljelyssä, viljelykäytössä olevasta maaperästä ja eläimistä (lannasta ja ruoansulatuksen päästöistä). Naudan märehdintä tuottaa runsaasti metaania, joka on merkittävä kasvihuonekaasu. Hiilidioksidin ja metaanin pitoisuudet ilmakehässä vaikuttavat voimakkaimmin ilmastonmuutokseen.
• Broilerin liha on ilmaston kannalta vähiten kuormittavaa lihaa: sen ilmastovaikutus on 4 kg CO2/lihakilo. Seuraavaksi vähiten kuormittaa sianliha, jonka luvut ovat 5 kg CO2/lihakilo. Kotimaisen naudanlihan ilmastovaikutus vastaa jo noin 15 kilon hiilidioksidipäästöjä (lihakiloa kohti CO2-ekvivalentteina), mutta esimerkiksi brasilialaisen naudanlihan päästökerroin on jopa 40 kg. Juuston ilmastovaikutus on lähes yhtä suuri kuin naudanlihan (13 kg CO2/lihakilo), mutta esimerkiksi soijan ilmastopäästöt ovat vain noin 1 kg CO2/soijapapukilo.
• Jos syöt lihaa, mieti voisitko syödä sitä harvemmin tai kerralla vähemmän. Liha-annosten koko on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmeninä.
• Kaukaakin tuodut kasviperäiset tuotteet ovat yleensä ekologisempia kuin lähellä tuotettu liha. Ruokatuotteista eniten ilmastoon vaikuttaa liha- ja maitotuotteiden tuotanto. Pienin kuormittavuus on juureksilla.
• (Lähteet: Luonnonvarakeskus Luke.fi, Ilmasto-opas.fi)

Ravitsemusterveyden edistäminen https://paijat-sote.fi/yhteystiedot/-/ravitsemusyksikko-ravitsemusterveyden-edistaminen/

Painonhallinta https://paijat-sote.fi/ela-hyvin/painonhallinta/