Perussopimus

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän perussopimus

1. LUKU
YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, josta käytetään nimeä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä. Kuntayhtymän kotipaikka on Lahden kaupunki. Kuntayhtymä on kaksikielinen.

2 § Tehtävät

Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää kaikkien jäsenkuntien puolesta kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti tarkoitettu erikoissairaanhoito ja ensihoito, sairaanhoitopiirille lainsäädännössä määrätyt muut tehtävät sekä

1. järjestää jäsenkuntien puolesta kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukainen sosiaali- ja perusterveydenhuolto siltä osin kuin kunnat ovat siirtäneet Kuntalain 8 §:n mukaisen järjestämisvastuun kuntayhtymälle

2. järjestää jäsenkuntien puolesta kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaiset ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon palvelut (ympäristöterveydenhuollon toimiala) siltä osin kuin kunnat ovat siirtäneet Kuntalain 8 §:n mukaisen järjestämisvastuun kuntayhtymälle.

Yhtymä laatii alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Kunnat ja yhtymä sitoutuvat tukemaan palvelujen tehokasta järjestämistä. Yhtymä vastaa järjestämisvastuulleen kuuluvien palvelujen osalta kuntalain ja muiden lakien mukaisista velvoitteista.

Yhtymä voi järjestää työterveyshuollon palveluja ja kehitysvammaisten erityishuollon palveluja.

Yhtymä voi omistaa ja hallita palveluita tuottavia toimintayksiköitä ja lisäksi se voi hankkia palveluita muilta palvelujentuottajilta. Yhtymä voi hoitaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita, hallita toimialaansa koskevia kehittämishankkeita sekä olla osakkaana tai
jäsenenä yhteisöissä ja säätiöissä, jotka toteuttavat yhtymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja.

3 § Jäsenkunnat

Yhtymän jäsenkunnat ovat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä.

4 § Jäsenkunnan ottaminen ja ero

Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Jäsenkunnan, joka haluaa erota yhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus yhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä.

5 § Peruspääoma

Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien oman pääoman ehtoisista pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan korottaa ja alentaa oman pääoman muuta erää vastaan. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.

Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää yhtymäkokous. Uuden jäsenkuntaosuuden tai jäsenkuntaosuuden lisäyksen edellyttämän pääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymäkokous. Peruspääoman jakaantuminen jäsenkuntaosuuksiin voidaan yhtymäkokouksen päätöksellä tarkistaa yhtymän perustamishankkeeseensa saaman valtionosuuden johdosta.

6 § Jäsenkuntien osuudet varoihin ja vastuu veloista

Jäsenkunnan osuus yhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa toimialoittain. Yhtymässä pidetään rekisteriä peruspääoman jäsenkuntaosuuksista.

2. LUKU
TOIMIELIMET
Yhtymäkokous

7 § Kokoonpano ja äänivalta

Kuntayhtymän päätösvaltaa käyttävät jäsenkunnat yhtymäkokouksessa, johon kukin jäsenkunta nimeää edustajia seuraavasti:

Kunnan asukasluku edellisen vuoden alussa Edustajien määrä
8 000 tai vähemmän 2
8 001 – 25 000 3
25 001 – 50 000 4
50 001 tai enemmän 7

Kullekin edustajalle voidaan valita henkilökohtainen varaedustaja. Edustajan on osoitettava valtuutensa viimeistään ennen yhtymäkokouksen alkua. Jäsenkuntien edustajilla on yhteensä kaksi sataa yksi (201) ääntä. Äänimäärä jakautuu jäsenkuntien kesken edellisen hyväksytyn ja lainvoiman saavuttaneen tilinpäätöksen mukaisten peruspääoman pääomaosuuksien suhteessa.

Tullakseen hyväksytyksi päätös edellyttää, että sitä kannattaa yhtymäkokouksessa tämän asian käsittelyssä kokouksessa edustettuina olevista äänistä vähintään puolet ja vähintään kolmasosa asian käsittelyyn osallistuvista kunnista.

Käsitellessään erikoissairaanhoitoon liittyviä asioita, äänivaltaa on kaikilla jäsenkunnilla. Muiden palvelujen osalta äänivaltaa on vain niillä kunnilla, ketkä ovat siirtäneet ko. palvelutuotannon järjestämisvastuun kuntayhtymälle.

Yhtymäkokous valitsee kevätkokouksessaan keskuudestaan itselleen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajan, joiden toimikausi kestää seuraavaan kevätkokoukseen, jolloin yhtymäkokous valitsee itselleen uuden puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Yhtymäkokouksen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Mikäli valittu puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ei ole jossain toimikautensa seuraavassa kokouksessa nimettynä kunnan edustajana, valitsee yhtymäkokous hänen tilalleen uuden puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan, jonka toimikausi kestää seuraavaan kevätkokoukseen.

8 § Päätösvaltaisuus

Käsitellessään erikoissairaanhoidon sekä sosiaali- ja perusterveydenhuollon tai ympäristöterveydenhuollon asioita, yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet (1/2) niistä jäsenkunnista, jotka ovat antaneet nämä palvelut yhtymän järjestettäväksi, on kokouksessa edustettuna ja niiden edustajat edustavat vähintään kahta kolmannesta (2/3) näiden kuntien yhteenlasketusta äänimäärästä.

9 § Yhtymäkokouksen toiminta

Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymähallitus.

Yhtymäkokous kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, kevätkokoukseen viimeistään toukokuussa ja syyskokoukseen viimeistään joulukuussa.

Äänimäärältään vähintään yhden kolmasosan (1/3) osuutta edustavien jäsenkuntien tai yhtymähallituksen sitä vaatiessa pidetään yhtymäkokouksen päätösvaltaan kuuluvien asioiden käsittelyä varten ylimääräisiä yhtymäkokouksia.

Yhtymäkokouksen toiminnasta määrätään tarkemmin yhtymäkokouksen hyväksymässä hallintosäännössä.

10 § Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta

Yhtymäkokouksen on kevätkokouksessaan viimeistään toukokuussa:
1. käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus samoin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot;
2. päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä yhtymähallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellisessä kohdassa mainitut kertomukset saattavat antaa aihetta;
3. hyväksyessään tilinpäätöksen päätettävä tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä;
4. päätettävä tilinpäätöksen hyväksyvässä kevätkokouksessaan jäsenkuntien peruspääomaosuuksille mahdollisesta koron suorittamisesta, määrästä, perusteista ja suoritusajankohdasta ja
5. valittava tarvittessa yhtymähallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenet – tarkastuslautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenet
6. valittava tarkastuslautakunnan esityksen perusteella tilintarkastajan ja varatilintarkastajan; tilintarkastajana voi olla henkilö tai yhteisö
7. valittava tarvittaessa kielellisen vähemmistön lautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenet
8. valittava jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajat lauta- ja johtokuntiin, ellei johtokunnan osalta ole hallintosäännössä tai muutoin toisin päätetty.

Yhtymäkokouksen on syyskokouksessaan viimeistään joulukuussa: 9. hyväksyttävä kuntayhtymän vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma sekä seuraavan vuoden talousarvio, joihin sisältyy kuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet sekä konserniohjauksen periaatteet;
10. hyväksyessään taloussuunnitelman ja talousarvion päätettävä talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista;
11. päätettävä palvelujen hinnoitteluperusteista sekä muista suoritteista perittävien maksujen perusteista; ja

Yhtymäkokouksen muut tehtävät:
12. hyväksyy hallintosäännön;
13. hyväksyy oman työjärjestyksensä
14. hyväksyy alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman
15. valitsee kuntayhtymän toimitusjohtajan;
16. päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista;
17. päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta;
18. päättää peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta;
19. päättää uuden jäsenkunnan liittyessä kuntayhtymään peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta;
20. päättää jäsenkunnan erotessa sille suoritettava osuus nettovarallisuudesta;
21. päättää osakeyhtiön tai kuntayhtymän liikelaitoksen perustamisesta;
22. päättää kuntayhtymän purkamisesta jäsenkuntien valtuustojen päätösten perusteella; ja
23. hyväksyy ja päättää muutokset talousarvioon talousarviovuoden aikana.
24. päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista

Yhtymäkokouksen tehtävistä, toiminnasta, kokouskäytännöistä ja kokouskutsusta määrätään tarkemmin yhtymäkokouksen hyväksymässä hallintosäännössä.

Asiat yhtymäkokoukseen valmistelee, esittelee ja panee täytäntöön hallitus lukuun ottamatta lain mukaan tarkastuslautakunnalle tai tilapäiselle valiokunnalle kuuluvia asioita.

Yhtymäkokouksessa käsiteltäväksi tulevien jäsenkuntien kannalta merkittävien asioiden valmisteluun osallistuvat myös jäsenkunnat jäsenkuntien ja yhtymän keskenään sopimalla tavalla.
Jos muuta ei sovita, edellä kerrottu valmistelu toteutetaan 19 §:n mukaisella menettelyllä.

Yhtymähallitus
11 § Kokoonpano, valinta ja toimikausi

Yhtymässä on yhtymäkokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu seitsemän (7) jäsentä sekä kullakin henkilökohtainen varajäsen. Kolme (3) jäsenistä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä nimeää suurin omistajakunta. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta.

Kullakin yhtymähallituksen jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.

12 § Yhtymähallituksen tehtävät ja esittely
Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätty. Hallituksen tehtävänä on asiakaslähtöinen kuntarajoista riippumaton uudistaminen ja täytäntöönpano.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuusta vastaa yhtymän hallitus.

Sen lisäksi mitä kuntalaissa on säädetty, hallituksen tehtävistä määrätään hallintosäännössä.
Hallitus valvoo yhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset hallintosäännön mukaisesti. Yhtymän nimenkirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä.

Hallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan esittelystä. Hallituksen esittelijänä toimii yhtymän toimitusjohtaja.

Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunta

13 § Kokoonpano, valinta ja toimikausi

Jokaisella kunnalla, joka on siirtänyt sosiaali- ja perusterveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuun kuntayhtymälle, on oikeus nimetä lautakuntaan yksi (1) jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan toimikausi on kaksi vuotta. Lautakunnan jäsenet nimeää yhtymäkokous.

14 § Lautakunnan tehtävät

Hallituksen alainen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunta vastaa laissa määrätyistä yksilöasioista sekä hyvinvoinnin ja terveydenedistämiseen liittyvistä kehittämisasioista sekä peruskuntien ja yhtymän palvelujen yhteensovittamiseen liittyvistä kysymyksistä palvelujen
rajapinnassa.

Lautakunnan tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

Lautakunta voi perustaa myös jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

Tarkastuslautakunta

15 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.

Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan kuntalain säädöksiä ja yhtymän tarkastussäännön määräyksiä.

Yhtymän tulee varata tarkastuslautakunnan tehtävien suorittamiseksi sille riittävät henkilöstö- ym. resurssit.

Muut toimielimet

16 § Muut toimielimet
Yhtymähallituksen alaisuudessa toimii kielellisen vähemmistön lautakunta, jonka tehtävänä on turvata laissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteutuminen kunnan hallinnossa. Sen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

Yhtymäkokouksen perustamalla liikelaitoksella on yhtymähallituksen alainen johtokunta, jonka tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

Yhtymähallitus voi perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

3. LUKU
ORGANISAATIO, PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ

17 § Vastuualueet
Yhtymän palvelutuotannon organisaatio jakautuu vastuualueisiin sen mukaan kuin yhtymäkokous päättää.

18 § Yhtymän johtaminen
Yhtymän operatiivisesta johtamisesta vastaa yhtymäkokouksen valitsema yhtymän toimitusjohtaja.

19 § Omistajaohjaus

Jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

Jäsenkuntien kuntajohtajista muodostuva työvaliokunta vastaa yhteistoiminnasta. Edellä kerrotun yhteistoiminnan lisäksi työvaliokunta toimii yhtymän toimitusjohtajan toimintaa tukevana elimenä erityisesti yhtymän taloudellisten toimintaedellytysten suunnittelussa.

Suurimman omistajan kaupunginjohtaja/pormestari toimii työvaliokunnan puheenjohtajana ja kokoonkutsujana. Kokouksen asialistan laatii suurimman omistajan osoittama henkilö yhtymän avustuksella. Yhtymän toimitusjohtajalla on kokouksessa puheoikeus ja läsnäolovelvollisuus. Muiden henkilöiden läsnäolosta työvaliokunta päättää erikseen ja tapauskohtaisesti.

20 § Palvelusopimukset
Palvelusopimus on yhtymän ja jäsenkunnan välinen vuotuinen sopimus siitä mitä palveluja yhtymä jäsenkunnalle tuottaa ja kuinka paljon jäsenkunta tästä maksaa.

Palvelusopimuksissa tulee esittää keskeiset muutokset toiminnassa ja taloudessa ja henkilöstössä sekä yhtymälle asetettavat yhteiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet palvelusopimusta koskevan vuoden osalta. Palvelusopimukset seuraavaa vuotta varten on solmittava kuluvan
vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

Kuntayhtymä tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ensisijaisesti henkilöille, joilla on kotikuntalain (201/1994) mukainen kotipaikka kuntayhtymän jäsenkunnassa, jollei laista tai erillisistä sopimuksista muuta johdu.

4. LUKU
SUUNNITTELU JA TALOUS

21 § Talousarvio ja -suunnitelma, seuranta ja raportointi

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään yhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.
Talousarvio perustuu jäsenkuntien kanssa tehtyihin palvelusopimuksiin.

Taloussuunnitelmaa valmistellaan yhdessä jäsenkuntien kanssa. Työvaliokunta käsittelee taloussuunnitelmaehdotuksen ja antaa lausunnon taloussuunnitelmasta yhtymän hallitukselle. Hallituksen hyväksyttyä ehdotuksen seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi ja -suunnitelmaksi
tai sen muuttamiseksi se on lähetettävä viivytyksettä jäsenkunnille tiedoksi.

Toimintaedellytysten olennaisten muutosten johdosta talousarvioon voidaan tehdä muutoksia.
Muutokset on viipymättä vietävä yhtymäkokouksen käsiteltäväksi ja hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.

Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.

Yhtymähallitus raportoi kuukauden välein jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille.

22 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen

Hallituksen hyväksymän tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja yhtymän toimitusjohtaja.

Yhtymäkokouksen on viimeistään toukokuussa:

1) käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus samoin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot;

2) päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä yhtymähallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellisessä kohdassa mainitut kertomukset saattavat antaa aihetta.

Kerran vuodessa järjestetään yhtymän tilinpäätöksen ja toiminnan tarkastamisen jälkeen jäsenkuntien yhteinen kuntafoorumi, jonka kutsuu koolle suurimman jäsenkunnan kunnanhallituksen puheenjohtaja. Yhtymän toimitusjohtajalla on puheoikeus ja läsnäolovelvollisuus
kuntafoorumissa.

23 § Suunnitelmapoistot

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy yhtymäkokous.

5. LUKU
YHTYMÄN TOIMINNAN RAHOITUS
24 § Palvelusopimusten mukaiset maksut

Yhtymä rahoittaa toimintansa jäsenkunnilta palvelusopimusten mukaisesti perittävillä maksuosuuksilla ja asiakkailta perittävillä asiakasmaksuilla sekä muilla tuloilla.
Jäsenkunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on kotikuntalain (201/94) mukainen kotipaikka jäsenkunnassa.

Palvelusopimukseen perustuvien ennakkomaksujen perusteena ovat kunnan asukkaiden ennakoidut palvelujen käytön kustannukset, jotka yhteenlaskettuna muodostavat kunnan maksuosuuden.

Lopulliset maksuosuudet jäsenkunnille muodostuvat palvelujen käytön mukaisessa suhteessa.

Sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluiden nettokustannukset kohdistetaan jäsenkunnille suoritteiden suhteessa joko palveluyksiköittäin, alueittain tai palvelutasolla.

Erikoissairaanhoidossa, päivystyksessä ja ympäristöterveydenhuollossa lopullinen jäsenkunnan maksuosuus muodostuu hinnaston mukaisen palvelujen käytön suhteessa.

Erikoissairaanhoidon osalta sovelletaan kuitenkin erityisen suurten kustannusten tasaamiseksi kulloinkin voimassa olevia säännöksiä kustannusten tasausjärjestelmästä.

Ensihoidon kustannukset kohdistetaan erillisen työryhmän esityksen mukaan, joka käsitellään työvaliokunnassa ja hyväksytään yhtymäkokouksessa.

Läpinäkyvyyden varmistamiseksi yhteisten kustannusten jakoperusteiden tulee olla selkeät ja dokumentoidut. Yhteiset kustannukset tulee kohdentaa palveluille mahdollisimman pitkälle aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ja ne tulee voida johtaa kirjanpidosta. Niistä asiakaspalveluista
ja perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon avustuksista, jotka yhtymä on hankkinut muilta palveluiden tuottajilta tai maksanut, peritään palvelumaksuna palvelun tuottajalle maksetun korvauksen määrä lisättynä yhtymän niistä mahdollisesti maksamilla sosiaalivakuutusmaksuilla,
ottaen kuitenkin huomioon edellä mainittu hoitokustannusten tasaus.

Yhtymän tulee järjestää palvelusopimusten mukaiset palvelut sopimusten perusteella talousarvioon sisällytettyjen tulojen puitteissa eikä jäsenkunnilta perittävien maksujen määrää voi talousarviovuoden aikana muuttaa, ellei jäsenkunnan kanssa siitä erikseen sovita.

Toiminnassa ja palvelutarpeessa tapahtuvien olennaisten muutosten johdosta palvelusopimuksiin voidaan tehdä talousarviovuoden aikana molempien osapuolten hyväksymiä muutoksia. Jos palvelusopimuksen toteuttamisessa on nähtävissä, että on syntymässä merkittävää poikkeamaa hyväksyttyyn palvelusopimukseen nähden, on yhtymän järjestettävä jäsenkunnan kanssa viipymättä neuvottelu palvelusopimuksen mahdollisesta tarkistamisesta. Ensisijaisena tavoitteena on, että mahdolliset ylitykset ja alitukset voidaan tasata palvelusopimusvuoden aikana.

Mikäli riittävän oman pääoman turvaaminen tai korvausinvestointeihin varautuminen edellyttävät jälleenhankintahintaisten poistojen käyttöä hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa yhtymäkokouksen päätöksellä. Ennen kuin päätös tehdään, neuvotellaan muutoksesta ja sen vaikutuksesta
jäsenkuntien maksuosuuksiin palvelusopimusten teon yhteydessä.

Yhtymäkokous hyväksyy talousarvion hyväksymisen yhteydessä palvelujen kustannusten jakoperusteet. Hallitus vahvistaa hinnastot vuosittain.
Laskutus ja maksuosuudet vuodesta 2022 alkaen (oma toiminta)

Vuoden 2022 alusta laskutus ja lopulliset maksuosuudet perustuvat oman toimintansa osalta (lukuun ottamatta ensihoitoa) ennalta hyväksyttyyn hinnastoon. Vuodesta 2022 alkaen jäsenkunta maksaa asukkaidensa käyttämät palvelut yhtenäisin perustein laskettuihin yksikköhintoihin
perustuen ensihoitoa lukuun ottamatta. Ensihoidon osalta laskutusperusteet hyväksytään erikseen kuitenkin niin, että laskutus pohjautuu nettokustannuksiin.

Yhtymäkokous hyväksyy talousarvion hyväksymisen yhteydessä hinnoitteluperusteet. Hallitus vahvistaa yhtymäkokouksen hyväksymiin hinnoitteluperusteisiin pohjautuvan vuosittain.

25 § Erityismaksuosuudet

Potilasvakuutuksesta johtuvat varainhoitovuoden menot ja ne yksittäisen potilaan hoidosta kalenterivuoden aikana aiheutuneet palvelumaksut, jotka ylittävät yhtymäkokouksen vuosittain vahvistaman enimmäismäärän, katetaan jäsenkunnilta kannettavilla erityismaksuosuuksilla.
Enimmäismäärässä otetaan huomioon sekä yhtymän omissa toimintayksiköissä annetusta että kuntayhtymän muille palveluiden tuottajille korvaamasta hoidosta aiheutuneet palvelumaksut.

Erityismaksuosuus määrätään jakamalla 1 momentissa tarkoitettu erityismaksuosuuksilla katettava määrä jäsenkuntien maksettavaksi niiden 31.12 asukaslukujen suhteessa.
Erityismaksuosuus peritään jäsenkunnilta kuukauden kuluessa tilinpäätöksen hyväksymisestä. Siitä voidaan yhtymäkokouksen päätöksellä periä ennakoita.

26 § Investointien pääomarahoitus

Jäsenkuntien hyväksymien investointien rahoitukseen voidaan käyttää valtionavustusta ja vierasta pääomaa. Poiston alaisten investointien ja niiden lainoituksesta aiheutuneet kulut sisältyvät hinnaston mukaisiin hintoihin tai nettokustannuksiin. Osakekauppojen osalta rahoituksesta
sovitaan erikseen osana talousarviota. Jäsenkunnat voivat osallistua investointien rahoitukseen tarvittaessa myös muutoin yhtymäkokouksen ja kuntien päätösten mukaisesti. Investointien pääomarahoitus eritellään toimialakohtaisesti.

27 § Rahastojen perustaminen

Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymäkokous.

28 § Maksuajat ja viivästyskorko

Maksujen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenkunnille yhtenäiset. Palvelumaksut laskutetaan jäsenkunnilta vähintään kerran kuukaudessa hallituksen päättämällä tavalla siten, että kunnalle jää vähintään 14 päivän maksuaika laskun saapumisesta. Yhtymän hallitus voi muuttaa
erääntymisaikoja. Maksun viivästyessä ovat jäsenkunta ja yhtymä velvolliset maksamaan viivästyneelle maksusuoritukselleen viivästyskorkoa korkolain säännösten mukaisesti.

29 § Alijäämän kattaminen /ylijäämän palauttaminen
Jos on nähtävissä, että yhtymätasoisesti on syntymässä alijäämää, estetään alijäämän syntyminen ensisijaisesti yhtymän toimintaa sopeuttamalla. Mikäli alijäämää syntyy, alijäämä katetaan tilinpäätöksen yhteydessä siten, että kustannus kohdistuu kullekin jäsenkunnalle sen tilinpäätösvuoden palvelukäytön suhteessa.

Ylijäämä, siltä osin kuin sitä ei käytetä rahoitusvastuiden kattamiseen, palautetaan jäsenkunnille kunkin jäsenkunnan tilinpäätösvuoden palvelukäytön suhteessa.

Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 § 2 momentissa tarkoitettua sopimusta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta, sopeutetaan toimintaa ja korotetaan kuntamaksuosuuksia siten, että alijäämä saadaan katettua seuraavan toimintavuoden aikana.

6. LUKU
MUUT MÄÄRÄYKSET

30 § Kiinteistöt

Siltä osin kuin yhtymä ei toimi yhtymän omistamissa tiloissa, yhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijaisesti kuntien, kuntien tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien tarjoamista tiloista silloin, kun näiden omistamat ja tarjoamat tilat toiminnallisesti vastaavat toiminnallista tarvetta tai ne on taloudellisesti järkevää muuttaa vastaamaan yhtymän tarvetta.

31 § Henkilöstön eläkevastuut

Yhtymän palvelukseen siirtyvän henkilöstön eläkemenoperusteisista maksuosuuksista vastaa 1.1.2017 alkaen työnantajana toimiva yhtymä.

Kuntayhtymän hoidettaviksi siirtyvistä toiminnoista jo eläkkeellä olevista henkilöistä aiheutuvista eläkemenoperusteisista eläkemaksuista vastaa edelleen asianomainen kunta/kunnat.

32§ Erityinen tarkastus

Yhtymässä on suoritettava erityinen tarkastus mikäli vähintään 3 jäsenkuntaa, sitä vaativat.
Erityinen tarkastus voidaan toimittaa yhtymän hallinnosta ja/tai kirjanpidosta tietyltä päättyneeltä ajanjaksolta taikka tietyistä toimenpiteistä tai seikoista Vaatimuksessa on ilmoitettava mistä seikoista erityistä tarkastusta vaaditaan.

Yhtymän on välittömästi tällaisen vaatimuksen saavuttua alettava valmistelemaan tarkastuksen toimittamista ja se on toimitettava viivytyksettä.

Erityisen tarkastajan on oltava luonnollinen henkilö tai tilintarkastusyhteisö. Erityisellä tarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus ja kokemus kuin tilintarkastustehtävän laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Muuten
erityiseen tarkastajaan sovelletaan mitä osakeyhtiölain 7 luvun 8 §:ssä mainitaan soveltuvin osin.

Erityisestä tarkastuksesta on annettava lausunto yhtymäkokoukselle, jonka tulee käsitellä lausunto seuraavassa kokouksessaan. Lausunto on lähetettävä viivytyksettä kaikille jäsenkunnille.

Erityisellä tarkastajalla on oikeus saada yhtymältä palkkio. Yhtymä vastaa myös muista erityisestä tarkastuksesta aiheutuvista kuluista.
33 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Yhtymän purkautuessa hallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä.
Yhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja
suurempi, jäsenkunnat suorittavat erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

34 § Yhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema

Mikäli jäsenkunta eroaa yhtymästä, suoritetaan jäsenkunnalle yhtymäkokouksen päätöksellä jäsenkuntaosuutta vastaava osuus varojen, velkojen ja muiden vastuiden erotuksesta (nettovarallisuudesta) tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta
nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa eroavan kunnan osuudella. Jos erotus on negatiivinen, on eroavan kunnan suoritettava yhtymälle jäsenosuuttaan vastaava osuus mainitusta erotuksesta tai osa siitä. Korvaus jäsenkuntaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.

Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, sille suoritetaan kunnan osuus nettovarallisuudesta vain tämän toiminnan osalta.

7. LUKU
VOIMAANTULO

35 § Voimaantulo

Tämä perussopimus tulee voimaan 1.8.2019 ja korvaa aiemman perussopimuksen.