Sosiaali- ja terveydenhoitouudistusta on rakennettu monen vaalikauden ajan, seitsemän eri hallituksen toimesta. Marinin hallituksen sote-esityksen kohtalo on nyt eduskunnan käsissä, ja ratkeaa kesään mennessä. Lakiesitys ei ole ongelmaton, mutta Päijät-Hämeen esimerkki kertoo, että uudistus on kokonaisuutena tarpeellinen ja toteutettavissa.
Päijät-Hämeessä on järjestetty sosiaali- ja terveyspalvelut maakuntatasolla jo kolmen vuoden ajan. Alueellinen hyvinvointialue on tällä hetkellä maan suurin sote-yhtymä. Valtakunnallisissa vertailuissa hyvinvointialueen tuottavuus on maan parhaimmistoa. Edelläkävijöinä pystymme arvioimaan käsittelyssä olevan sote-uudistuksen toimivuutta käytännössä.
Useimmilla alueilla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu on pirstaloitunut. Tämä vaikeuttaa palvelujen tehokasta järjestämistä ja kannustaa toimijoita osaoptimointiin. Päijät-Hämeessä maakunnallinen sote-yhtymä on kiistatta yhdenvertaistanut sote-palvelujen saatavuutta ja kaventanut terveys- ja hyvinvointieroja. Alueellinen tasa-arvo ja toimintavarmuus toteutuu paremmin, kun palvelujen järjestäjänä on kuntaa isompi alue. Myös niukkojen resurssien käyttö on alueellamme tehostunut ja joustavoitunut, mikä on ollut erityisen selvästi nähtävissä koronapandemian aikana.
Hallinnon integraation lisäksi tarvitaankin erityisesti palvelutuotannon integraatiota, sekä jo olemassa olevan rahoituksen suuntaamista sujuvasti eri palvelusektoreille. Nämäkin asiat ovat Päijät-Hämeessä jo pitkällä. Strateginen monituottajuus edellyttää, että kokonaisuutta hallitaan ja palveluja tuotetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa. Tärkeitä toimijoita ovat niin kunta, kolmas sektori kuin yritykset. Näin paranee palvelujen saatavuus, laatu ja yhdenvertaisuus sekä varmistetaan, että voimavarat ovat käytössä siellä missä niitä tarvitaan ja silloin kun niitä tarvitaan.
Yksi sote-uudistuksen puhuttavimmista kohdista on julkisen ja yksityisen tuottamisen suhde. Päijät-Hämeen kokemuksen kautta voimme sanoa, että maakunnat tuntevat itse parhaiten alueelliset erityispiirteensä ja osaavat määritellä palvelujen tehokkaimman, toimivimman ja asukkaille sopivimman tuotanto- ja toimintatavan. Sote-uudistuksen yksityiskohtia hiottaessa on varmistettava, etteivät tuotantotapoja koskevat säädökset ole liian rajaavia tai poissulkevia. Kansallisella tasolla on käytännössä mahdotonta hahmottaa alueellisen tuotannon yksityiskohtia ja eri tapojen tarkoituksenmukaisuutta maan eri osissa.
Esimerkiksi Lahdessa yksityinen palvelutuotanto täydentää luontevasti julkisen sektorin omaa palvelutuotantoa. Vuoden alussa käynnistimme uuden julkisen ja yksityisen toimijan muodostaman yhteisyrityksen. Tällä strategisella monituottajuudella on pystytty lisäämään palvelujen tuottavuutta, hillitsemään sote-kustannusten kasvua ja löytämään uusia toimintatapoja.
Päijät-Hämeen kokemukset tukevat vahvasti myös uudistuksen perusajatusta yhteensovitetusta kokonaisuudesta. Yksi budjetti ja yksi poliittinen päätöksentekojärjestelmä yhdistettynä vahvaan strategiseen ja ennakkoluulottomaan johtamiseen varmistaa parhaiten palvelut myös tulevaisuudessa.
Sote-uudistuksen toteutusaikataulu on herättänyt keskustelua. Päijät-Hämeessä integroitu sote-kuntayhtymä toteutettiin noin puolessa vuodessa, selvästi nyt esitettyä muutostahtia nopeammin. Siirtymä- ja valmisteluaika vaatii huolellisuutta, kärsivällisyyttä sekä johdon ja päättäjien sitoutumista tavoitteisiin.
Sote-uudistus tarvitsee eduskunnassa pientä viilausta, mutta pääsääntöisesti se on oikeansuuntainen. Merkittävin korjattava asia on ehdotettua nopeampi siirtyminen palvelujen tarpeeseen perustuvaan rahoitukseen. Esimerkkimme osoittaa, että sote-uudistus kannattaa nyt toteuttaa.
Marina Erhola
Toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Pekka Timonen
Kaupunginjohtaja, Lahden kaupunki