Usein kysyttyä – hyvinvointialueen tuleva henkilöstö

Missä aikataulussa uudistus etenee? Milloin uudistus vaikuttaa käytännön arkeen?

Päijät-Hämeessä uudistus etenee kansallisen aikataulun mukaisesti. Lait hyväksyttiin kesäkuussa ja osa niistä astui voimaan 1.7.2021. Päijät-Hämeen hyvinvointialue on organisaationa jo olemassa, vaikka järjestämisvastuu palveluista siirtyy hyvinvointialueelle vasta 1.1.2023.

Nyt on siis hetken aikaa sellainen tilanne, että on olemassa rinnakkain sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialue että siihen liittyvät nykyiset organisaatiot.

Mitä valmistelun aikana oikein tehdään?

Vapaaehtoisen valmistelun aikana aloitti kaksi valtion rahoittamaa hanketta, jotka polkaistiin käyntiin loppuvuodesta 2020. Sote-rakenneuudistuksen kehittämishanke valmistelee hyvinvointialueen hallinnon rakenteita, yhtenäisiä käytänteitä ja tukee muun muassa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen digitaalisten palvelujen kehittämistä. Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa kehitetään palveluita.

Keväällä 2021 perustettiin erilliset työryhmät valmistelemaan hyvinvointialuetta palvelutuotannon, yleishallinnon, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, talouden, ICT- ja digikysymysten ja viestinnän näkökulmista.

Lakien hyväksymisen jälkeen perustettiin hyvinvointialue ja sille väliaikainen virkamieshallinto VATE, joka valmisteli hyvinvointialueen ensimmäistä strategiaa ja toiminnan käynnistämistä siten, että 1.1.2023 henkilöstö voi jatkaa töitänsä ja saa palkkansa ja asukkaat palvelunsa tavalliseen tapaan.

Aluevaltuusto aloitti toimikautensa maaliskuussa 2022 ja valmistelee hyvinvointialueen strategiaa.

Lisäksi on huolehdittava monista käytännön asioista aina pankkitilien avauksesta ja kiinteistöjen kartoituksesta ICT-järjestelmien hankintaan.

Alkaako tästä organisaatiouudistus? 

Nyt tehdään ihan uusi organisaatio. Kuitenkin pohjalla on hyvin vankka organisaatiorakenne, jota tarkastellaan uuden organisaation hallintosäännön luomisessa.

Toiveissa on, että massiivisia organisaatiouudistuksia ei tarvittaisi, vaan voisimme keskittyä väestön palvelujen kehittämiseen.

Miten hyödynnetään kokemukset edellisestä ”fuusiosta”, kun muodostettiin Päijät-Hämeen hyvinvointialue?

Lähtökohta on nyt erilainen verrattuna edelliseen fuusioon. Valmisteluaikaa on hiukan enemmän ja nyt on lainsäädäntö, joka tukee uudistusta. Kokemus on opettanut ainakin viestinnän merkityksen ja tietojärjestelmien toimivuuden tärkeyden johtamisen ja hallinnon apuna. Tärkeää on muistaa myös se, että täysin valmista ei varmasti ole 2023 alussa, vaan asioita pitää edelleen parantaa. Muutos ja kehitys on jatkuvaa. Myös poliittisten päätöksentekijöiden on alusta alkaen tärkeää hahmottaa, millainen uusi hallinto ja järjestelmä on.

Kuinka monta henkilötyövuotta hyvinvointialueen valmisteluun on palkattu?

Hyvinvointialuevalmistelu aloitettiin vapaaehtoisena valmisteluna jo vuoden 2021 alussa osana rakenneuudistushanketta, johon saatiin merkittävä valtionavustus. Vapaaehtoiseen valmisteluun palkattiin neljä projektityöntekijää. Kun siirryttiin väliaikaiseen valmisteluun kesällä, ei palkattu päätoimisia valmistelijoita, vaan valmistelua on tehty oman toimen ohella eri suuruisin työpanoksin. Hyvinvointialue hankkii työpanokset hyvinvointialueelta. Kun väliaikainen valmistelu päättyy alkuvuodesta ja poliittinen päätöksenteko käynnistyy, tilanne arvioidaan uudelleen. Heinolan palvelujen siirtoa valmistelee päätoiminen vastuuvalmistelija, ja samoin pelastustoimen palvelujen siirtoa koordinoi päätoiminen valmistelija.

Miten henkilöstö otetaan mukaan valmisteluun?

Yksi keskeisistä väylistä on ollut saada henkilöstöjärjestöjen edustajat mukaan kaikkiin uudistusta valmisteleviin työryhmiin. Henkilöstön kuuleminen ja yhdessä tekeminen on tärkeää ja sitä toteutetaan erilaisin keinoin: esimerkiksi kunnista hyvinvointialueen palvelukseen siirtyvien koulukuraattorien ja -psykologien siirron valmistelua on tehty erilaisten opiskeluhuollon verkostojen kanssa ja heille järjestetään erillisiä henkilöstöinfoja.

Lisäksi pyrkimys on vastata henkilöstön kysymyksiin mahdollisimman laajasti sitä mukaa kun asiat selviävät, ja kysymyksiä kerätään esimerkiksi tämän lomakkeen kautta.

Sote-uudistukseen liittyvää palvelujen kehittämistä on tehty ja tehdään jatkossakin tiiviisti yhdessä henkilöstön kanssa.

Millainen on henkilöstöasioita valmistelevan työryhmän kokoonpano? Onko siellä henkilöstön edustajia?

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valmistelutyöhön on nimetty erillinen henkilöstöasioiden valmisteluryhmä, johon kuuluu henkilöstöhallinnon edustajia eri osapuolista. Henkilöstöasioita valmistellaan myös väliaikaisessa yt-toimielimessä, jossa on henkilöstöjärjestöjen edustajat mukana.

Lisätietoa: Henkilöstöasioita valmisteleva työryhmä päässyt vauhtiin & Hyvinvointialueen väliaikainen yhteistoimintaelin

Mitä uudistuksessa tapahtuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen työntekijöille?

Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö sekä koulukuraattorit ja -psykologit siirtyvät hyvinvointialueiden palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti 1.1.2023 alkaen.

Tämä siis tarkoittaa sitä, että siirtohetkellä voimassa oleva työsopimus ja sen ehdot säilyvät työntekijöillä.

Milloin työntekijöille kerrotaan mahdollisista töiden uudelleenjärjestelyistä tai töiden päättymisestä?

Hyvinvointialueuudistus ei itsessään aiheuta töiden päättymistä eikä suoraan myöskään töiden uudelleenjärjestelyjä. Mahdolliset toiminnan muutokset voivat kuitenkin tuoda joitakin muutoksia työtehtäviin. Toiminnallisia muutoksia valmistellaan yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Onko tulossa tehtävien uudelleenjärjestelyjä siten, että aloitetaan yt-neuvottelut esimerkiksi irtisanomiseksi? Päällekkäisyyttä on, kun Sysmä ja Heinola liittyvät hyvinvointialueelle, ja mm. esimiestehtäviä on tällöin liikaa. Entä miten voimme varautua alkaviin neuvotteluihin ja/tai millä aikataululla tähän voi odottaa vastausta?

Yt-neuvotteluja tuotannollisista ja taloudellisista syistä ei ole tällä hetkellä tiedossa. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen ehdoilla 1.1.2023 alkaen hyvinvointialueelle Päijät-Sotesta, Heinolasta, Sysmästä ja Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta.

Kuinka paljon uusia työntekijöitä Päijät-Sote saa yhteensä Heinolasta ja Sysmästä?

Päijät-Sote ei saa hyvinvointialueuudistuksessa uusia työntekijöitä, koska Päijät-Hämeen hyvinvointialue on kokonaan uusi organisaatio. Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen liittyvät nykyiset Päijät-Hämeen pelastuslaitos ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Lisäksi muutos koskee Heinolan ja Sysmän perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa sekä osaa kehitysvammaisten erityishuoltopiiri Etevan palveluista. Myös alueen koulukuraattorit ja -psykologit siirtyvät Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työntekijöiksi.

Hyvinvointialueelle siirtyvien henkilöiden määrä ja osuudet toukokuussa 2022 (* Sysmästä hyvinvointialueelle siirtyvistä henkilöistä vastaava ohjaaja-työllisyyskoordinaattori siirtyy 50 % työpanoksella ja palvelusihteeri 30 % työpanoksella):

Häviääkö kenenkään työpaikka?

Ei häviä.

Siirtyykö henkilöstö uuteen organisaatioon vanhoina työntekijöinä kaikin entisin eduin?

Kyllä siirtyy.

Millainen muutosturva on työntekijöillä hyvinvointialueelle siirryttäessä?

Tässä liikkeenluovutuksessa ei ole erikseen sovittua irtisanomissuojaa.

Miten toimitaan muuttuvien sähköpostitunnusten, puhelinnumeroiden ja tietoverkkojen kanssa? Miten ja milloin organisoidaan?

Mitä tapahtuu sähköpostitunnuksille?

Kaikille hyvinvointialueen työntekijöille tulee loppusyksystä käyttöön uusi @paijatha.fi -sähköpostiosoite. Hyvinvointialueen henkilöstöllä säilyy nykyinen sähköpostilaatikko. Vanha osoite toimii myös ylimenokauden ajan (6 kk). Heinolan, Sysmän, Etevan ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen henkilöstölle sähköpostin siirto ohjeistetaan osana työasemien siirtoa yhteiseen hallintamalliin. Työasemien siirrot ajoittuvat syys-joulukuulle. Työasemien migraatio toteutetaan siten, että siirtymäaikana henkilöstöllä on pääsy sekä hyvinvointialueen että siirtyvien organisaatioiden järjestelmiin. Tässä hyödynnetään etäkäyttöratkaisuja. Työasemien ja sähköpostien migraatiosta pidetään elokuussa 2022 tiedotustilaisuuksia henkilökunnalle. Alustavat suunnitelmat käydään läpi ja sovitetaan yhteen toimintojen kanssa ennen kesälomia.

Mitä tapahtuu puhelinnumeroille?

Palvelunumeroiden siirrosta neuvotellaan tällä hetkellä kuntien kanssa. Mahdollisuuksien mukaan palvelunumeroita siirretään hyvinvointialueelle, mutta kaikkien numeroiden osalta siirto ei välttämättä ole mahdollinen, jolloin otetaan korvaava numero käyttöön.

Mitä tapahtuu tietoverkoille?

Hyvinvointialueen tietoverkkojen runkona toimii Päijät-Hämeen hyvinvointialueen nykyinen verkko, joka ulotetaan siirtyviin toimipisteisiin. Hyvinvointialueen tietoverkkojen rakentaminen Heinolaan, Sysmään, Etevaan ja Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle on aloitettu, ja tämänhetkisen aikataulun mukaan verkot saadaan valmiiksi elokuun 2022 aikana.

Yhtenäistetäänkö henkilöstön palkat uudistuksen yhteydessä? Säilyykö lomaoikeus?

Kyllä. Palkkaharmonisaatio on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2023, jolloin on esimerkiksi tiedossa valtakunnallisten työehtosopimusten mahdollisesti mukanaan tuomat muutokset. Vuosien 2021–2022 aikana tehdään suunnitelma palkkaharmonisaation toteuttamisesta.

Lomaoikeus säilyy.

Nousevatko terveydenhuollon palkat samalle tasolle sosiaalihuollon kanssa uudistuksen myötä?

Palkat yhdenmukaistetaan hyvinvointialueella voimassa olevan palkkausjärjestelmän mukaisesti. Eli välttämättä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palkat eivät ole samat.

Muuttuuko palkanmaksupäivä?

Palkanmaksupäivä yhdenmukaistetaan hyvinvointialueella.

Kuka toimii jatkossa palkanlaskijana?

Provincia.

Onko edelleen mahdollista pitää palkattomia vapaita koulujen loma-aikoina?

Näistä asioista voi hyvinvointialueen palveluksessakin edelleen sopia esihenkilön kanssa.

Tehdäänkö paikallista sopimista?

Tarvittaessa neuvotellaan paikallisesti.

Uudistuksessa maakuntien palvelukseen siirtyvät eivät kuulemma ole enää KuEL:n piirissä eivätkä maksa KEVAan eläkkeitään. Mitä siis tapahtuu eläkerintamalla?

Hyvinvointialueet ovat KEVAn jäsenyhteisöjä. Hyvinvointialueen henkilöstön eläketurva määräytyy julkisten alojen eläkelain (JuEL) mukaan.

Miten kuntaan menee tieto asukkaiden palveluntarpeesta, jos kuntalaskutusta ei tehdä? Ettei käy niin, että kunta säästää esim. katujen kunnossapidosta tai suurentaa kouluissa ryhmäkokoja ja vähentää avustajia, kun haitat hoidetaan ja maksetaan muualla.

Tarkoitus on luoda edelleen vahvat yhteistyörakenteet kuntien ja hyvinvointialueen välille. Lainsäädännössä on oma hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskeva pykälä kunnille ja hyvinvointialueelle. Kuntien rooli on tärkeä monissa tällaisissa hyte-asioissa ja turvallisuusasioissa. Esityksen mukaan muodostetaan yhteinen neuvottelukunta, jossa kuntien ja hyvinvointialueen lisäksi on edustus Päijät-Hämeen liitosta ja järjestöistä.

Säilyykö Orimattilan terveysaseman vuodeosastotoiminta? Jos ei, niin miksi?

Vuodeosastopalvelujen selvityksessä suunnitelmana on ollut keskittää perusterveydenhuollon sairaalatoiminta Jalmariin ja Heinolaan. Tämä vaatii RV 8:n rakentamisen, jolloin Jalmarista siirtyy kuntoutuksen osastot Keskussairaalankadulle.

Tuleeko työaikaan muutoksia, esim. ruokatauot?

Työaikamuodot ja työajat yhdenmukaistetaan hyvinvointialueella sen toiminnan alettua. Ruokatauot ym. suunnitellaan tarkoituksenmukaisiksi.

Minkä tahon kanssa voi sopia työnantajan osallistumisesta vuosille 2022–2023 sijoittuvan koulutuksen kustannuksiin?

Asiasta tulee sopia nykyisen työnantajan kanssa. Sovitut asiat ovat voimassa myös hyvinvointialueella.

Miten työhyvinvoinnista huolehditaan hyvinvointialueella?

Tulevat vuodet ovat henkilöstöjohtamisen kehittämisvuosia. Teemme parhaillaan henkilöstöstrategiaan toimenpidekokonaisuutta, joka sisältää henkilöstön jaksamista, työkykyä ja työhyvinvointia parantavia toimenpiteitä nykyisten toimenpiteiden lisäksi. Työhyvinvointiasiat ovat meille kaikille yhteisiä.

Miten kuntouttava työtoiminta järjestetään jatkossa? Kuka tai mikä taho tulee vastaamaan tästä kokonaisuudesta ja informoimaan hyvinvointialueelle siirtyviä henkilöitä? Onko hyvinvointialueella edelleen käytössä nimikkeet ”työvalmentaja”, ”työhönvalmentaja” ja ”yksilövalmentaja”, jotka työskentelevät pajoilla valmentautujien kanssa päivittäin?

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelua, jonka järjestäminen on hyvinvointialueiden vastuulla. Oman toiminnan ohella tarkoituksena on myös jatkossa hankkia kuntouttavan työtoiminnan palveluja palvelusetelillä.

Valmistelua on tehty yhteistyössä alueellisen työllisyysverkoston kanssa, ja hyvinvointialueen Työikäisten palvelut tekee valmisteluun liittyen vielä erilliset kuntakierrokset kevään aikana. Alkuvuoden valmistelun perusteella hyvinvointialueelle on siirtymässä henkilöitä Sysmästä ja Heinolasta kuntouttavan työtoiminnan palveluihin liittyen.

Hyvinvointialueelle siirrytään liikkeenluovutuksen periaatteilla ja nimikemuutokset tehdään tarvittaessa hyvinvointialueella. Kuntouttavan työtoiminnan nimikkeet ovat hyvinvointialueessa olleet työvalmentaja ja sosiaaliohjaaja.

Onko pelastuslaitos täysin itsenäinen erillinen toimija hyvinvointialueessa?

Se on lähtökohta tässä organisaation muodostamisessa, että pelastustoimi säilyy itsenäisenä toimialanaan, mutta osana hyvinvointialuetta. Budjetti, strategia ja hallinto ovat kuitenkin yhteiset.

Onko pelastuksen työntekijöiden työnantaja faktisesti pelastuslaitos vai hyvinvointialue?

Hyvinvointialue on kaikkien työntekijöiden työnantaja 1.1.2023 alkaen.

Pitävätkö alkutiedot paikkansa pelastuslaitoksen rajuista budjettileikkauksista siirryttäessä hyvinvointialueeseen?

Rahoitus tulee yleiskatteellisena, ja laskelmissa on käytetty erilaisia muuttujia. Laskelmat tarkentuvat vielä, ja aluevaltuusto viime kädessä päättää siitä, miten budjetti jaetaan.

Mitä hyvää tästä uudistuksesta on pelastuslaitoksen henkilöstölle?

Ainakin se, että uusi työnantaja on seudun suurin työnantaja, mikä tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi osaamisen kehittämiseen.

Pysyvätkö palomiehet ambulansseissa vai korvataanko heidät ensihoitajilla?

Ensihoidon järjestämisvastuu on hyvinvointialueella, ja palveluita tuottavat Päijät-Hämeen pelastuslaitos ja hyvinvointialue. Kun sekä pelastuslaitoksen että hyvinvointialueen toiminnot siirtyvät uudelle hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta, palvelujen tuotantoon liittyviä kysymyksiä on hyvä pohtia silloin yhdessä.

Kuka tai ketkä tuottavat ensihoidon palvelut jatkossa ja millainen rooli yksityisillä toimijoilla tulee oleman ensihoidossa?

Hyvinvointialue, johon kuuluu sekä pelastustoimi että sosiaali- ja terveydenhuolto, vastaa ensihoidon järjestämisestä. Omaa tuotantoa täydennetään yksityisellä palvelutuotannolla.

Missä vaiheessa ensihoidon järjestämiseen liittyvät kysymykset ratkaistaan? Tuleeko pelastuslaitos tuottamaan jatkossa ensihoitoa?

Palvelutuotannon rakennetta tullaan valmistelemaan vuoden 2022 aikana. Hyvinvointialue, johon kuuluu sekä pelastustoimi että sosiaali- ja terveydenhuolto, vastaa ensihoidon järjestämisestä.

Millaiset ovat pelastustoimen henkilöstön, esimerkiksi palomiesten, urapolkumahdollisuudet hyvinvointialueella?

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella on olemassa oleva urapolkusuunnitelma, jota hyödynnetään myös uudella hyvinvointialueella. Lisäksi on huomioitava, että hyvinvointialueella on suuri määrä erilaisia tehtäviä, joita on mahdollista hyödyntää urapolkuja pohdittaessa.

Millä tavoin ja millä aikataululla psykologien ja kuraattoreiden siirtymistä hyvinvointialueelle ja tarvittavien yhteistyörakenteiden luomista valmistellaan? Onko jotakin jo päätetty esim. organisaatiorakenteen suhteen?

Syyskuun 2021 aikana valmistuu suunnitelma siitä, kuinka kuraattorien ja koulupsykologien siirto valmistellaan. Hyvinvointialueen palvelutuotannon vastuuvalmistelija Mika Forsberg käy asiasta keskustelua oppilashuollon seudullisissa kokouksissa ja sivistystoimen johdon kokouksissa. Ensimmäisenä valmistelussa on työn alla selvitys nykytilanteesta alueen kunnissa. Tavoitteena on, että selvitys ja sen perusteella tehtävä toimenpidesuunnitelma ovat valmiina 31.12.2021 mennessä.

Suunnitteilla on myös erilliset infotilaisuudet oppilashuollon työntekijöille.

Onko varhaiskasvatuksen psykologityö tarkoitus järjestää yhtenäisesti koko hyvinvointialueella? Jos ko. palvelu järjestetään lahtelaisille jatkossakin Lahden kaupungin toimesta, niin miten toimitaan muiden hyvinvointialueen kuntien osalta? Järjestääkö palvelun Lahden ympäristökunnissa kunta vai hyvinvointialue?

Varhaiskasvatuksen psykologityön järjestämisestä vastaavat kunnat, kuten on ollut nytkin. Kunnat järjestävät palvelua päättämässään laajuudessa.

[Edelliseen kysymys-vastaus-pariin viitaten:] Milloin järjestelystä tiedotetaan niitä työntekijöitä, joita muutos koskee? Pienemmissä kunnissa psykologin työnkuva voi olla laaja, ja siihen liittyy jatkossa sekä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvia tehtäviä että kunnan järjestämisvastuulle jääviä tehtäviä (kuten varhaiskasvatuksen psykologityö).

Varhaiskasvatuksen psykologityön järjestämisestä on käyty linjauskeskustelu osana opiskeluhuollon valmistelua. Hyvinvointialue järjestää sille laissa määrätyt tehtävät, eikä kunta voi niitä jatkossa hoitaa. Opiskeluhuollon valmistelussa käydään vielä läpi kuntien ja hyvinvointialueen työnjakoon liittyviä yksityiskohtia, ja tarkennuksista käydään tarvittaessa kuntakohtaisia keskusteluja.

Mikä kirjausjärjestelmä otetaan hyvinvointialueella käyttöön (Aura vai jokin muu)? Aletaanko kuraattori- ja psykologipalveluista laskuttaa kuntia, eli tuleeko suoritteet jälleen käyttöön?

Kuntia ei laskuteta koulukuraattori- ja koulupsykologityöstä hyvinvointialueella, kuten ei myöskään sote-palveluista.

Kirjaamisen käytäntöjä ml. järjestelmäratkaisut ja toiminnan organisointia pohditaan osana valmistelua huomioiden myös lainsäädäntö ja kansalliset määritykset esim. Kantaan-kirjaamisen osalta.

Voiko Harjun terveys jatkaa ennallaan sote-uudistuksen myötä? Ulkoistetaanko lisää palveluja?

Harjun terveys on hyväksytyn lainsäädännön mukaan mahdollinen. Tulevaisuudessa hyvinvointialuetta johtava aluevaltuusto päättää palvelujen järjestämisen tavoista.

Voiko Harjun terveyden toimialue laajentua? Entä onko läntisen alueen eli Hollolan suun terveydenhuolto siirtymässä Harjun terveydelle?

Hankintaan sisältyy optio sopimuksen alueellisesta laajentamisesta. Laajentaminen voi koskea yksittäistä kuntaa tai isompaa aluetta. Laajentamisesta tehdään erillinen päätös. Hollolan alueen suun terveydenhuolto ei ole siirtymässä Harjun terveydelle.

Huhujen mukaan Akuutti24 siirtyisi Mehiläiselle, pitääkö tämä paikkansa?

Huhu on täysin perätön.

Voidaanko henkilöstöä siirtää eri kaupunkeihin, esim. Heinolasta Sysmään?

Lähtökohtaisesti henkilöstön on tarkoitus pysyä edelleen siellä, missä heidän asiakkaansakin ovat. Hyvinvointialue on kuitenkin yksi työnantaja, ja joskus on tarpeen siirtyä omasta toimipaikasta sinne, missä henkilöstöä sillä hetkellä kaivataan.

Siirtyykö tukipalveluiden henkilöstöä esim. Heinolasta hyvinvointialueelle?

Pääperiaatteena on se, että jos tekee yli puolet työajastaan sosiaali- ja terveyspalveluihin, henkilö siirtyy muutoksessa.

Liittyykö Heinolan perusterveydenhuolto jo hyvinvointialueelle vai vasta hyvinvointialueelle?

Heinola siirtyy hyvinvointialueelle 1.1.2023.

Liitetäänkö Heinolan perusterveydenhuolto osaksi Harjun terveyttä vai onko se jatkossa hyvinvointialueen omaa toimintaa?

Heinolan perusterveydenhuolto liitetään Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen.

Eikö Heinola voi palkata uusia työntekijöitä terveyspalveluihin ennen yhdistymistä?

Kyllä voi ja on pyritty palkkaamaankin.

Siirtyvätkö sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuslaitoksen kiinteistöt hyvinvointialueen omistukseen Heinolassa?

Eivät pääsääntöisesti siirry. Sote-kiinteistöjen osalta hyvinvointialue jatkaa vuokralaisena. Pela-kiinteistöjen osalta hyvinvointialue pyrkii tiettyjen kiinteistöjen osalta hankkimaan ne omistukseensa. Hyvinvointialue käy Heinolan kaupungin kanssa neuvotteluja Heinolan pelastusaseman ja Sepänniemen öljyntorjuntavaraston ostamisesta.

Mitä tämä tarkoittaa Sysmässä, kun ollaan Terveystalon työntekijöitä?

Sysmässä hyvinvointialueen palvelukseen siirtyvät soten perustason viranomaistoimintaan liittyvät henkilöt, lähinnä sosiaalipalvelujen viranomaisia. Tämä koskee tämän hetken tietojen mukaan seitsemää henkilöä. Terveystalon henkilöstön jää työnantajansa palvelukseen.

Tarjotaanko niille, jotka nyt tekevät työtä Uudenmaan puolella, uutta korvaavaa työtä Päijät-Hämeen puolelta (kun Pukkila ja Myrskylä siirtyvät toiseen alueeseen)?

Lähtökohtaisesti Pukkilan ja Myrskylän sote-palvelujen työntekijät siirtyvät Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen.

Jos työssäkäyntialue on laaja, onko hyvinvointialueen työntekijöillä ”firman auto” käytettävissään vai pitääkö käyttää omaa autoa?

Hyvinvointialueella on käytössä autoja, joita erityisesti ne työntekijät, jotka työnsä puolesta ovat joutuneet liikkumaan paljon alueella, ovat voineet käyttää. Sama periaate tulee varmasti jatkumaan hyvinvointialueella. Osa on myös käyttänyt omaa autoa.

Miten yhteistoimintaorganisaatio ja työsuojeluorganisaatio järjestetään hyvinvointialueella?

Hyvinvointialueelle järjestetään omat yhteistoiminta- ja työsuojeluorganisaatiot.

Kuka huolehtii organisaation turvallisuudesta? Perustetaanko uusi turvallisuuspäällikön ja/tai päätoimisen työsuojelupäällikön virka?

Siitä, millainen työsuojeluorganisaatio hyvinvointialueelle rakennetaan, sovitaan yhdessä myöhemmin.

Järjestetäänkö uudet työsuojeluvaalit, kun hyvinvointialue aloittaa toimintansa? Jos, niin milloin ne järjestetään?

Tästä sovitaan yhdessä myöhemmin.

Miten asiakkaat otettu konkreettisesti mukaan sote-palveluiden kehittämiseen?

Kehittämistyössä on esimerkiksi ollut asiakasraatien tapaamisia sekä kokemusasiantuntijoille järjestettyjä työpajoja. Kuuluuko asiakkaan ääni -verkostossa on mukana eri tahojen asiakkaita ja vertaistoimintavetoisia organisaatioita. Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen tiimissä työskentelee myös kehittäjä-asiakas. Kehitämme osallisuutta lisäksi rakenteellisella tasolla, eli osallistumme osallisuuden toimintamallien kehittämiseen.

Miten perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä kehitetään asiakaslähtöisemmäksi?

Esimerkiksi siten, että asiakkaan soittaessa päivystysapuun ja hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen todetaan asiakkaan asian hoituvan parhaiten asiakkaan omassa sote-keskuksessa ja tiimissä, ohjataan asiakkaan tieto potilasjärjestelmän kautta asiakkaan sote-keskukseen ja tiimiin. Siitä päästään sujuvuuteen ja oikeaan hoitopaikkaan.

Jatkossa palvelupolkuja ja hoitoketjuja sujuvoitetaan siten, että asiakkaalle muodostuu sujuvampi kokonaisuus perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisellä polulla. Hoito-ja palveluprosessien on tarkoitus päätyä  aina takaisin perusterveydenhuoltoon.

Mikä tulee olemaan yliopistollinen sairaalamme jatkossa?

Jatkossa erva-alueiden tilalle tulevat yhteistyöalueet. Meidän osaltamme ei ole tapahtumassa muutosta, eli jatkamme HUS:n yhteistyöalueella.

Lisää kysymyksiä?

Lisää kysymyksiä voi laittaa tästä linkistä.