Viisi valiokuntaa lausunut sote-laiesta

Ympäristöterveydenhuolto voisi olla myös hyvinvointialueen järjestämä, lisärahoitus tarpeen alueille, joilla yliopistosairaala, yksityisen ja julkisen yhteistyö tarpeen.

Valiokunnat ovat perustuslakivaliokuntaa ja lakivaliokuntaa lukuun ottamatta antaneet sote-lakiesitystä koskevat lausuntonsa. Päijät-Hämeen kannalta mielenkiintoista on esimerkiksi se, että hallintovaliokunnan lausunnon mukaan sote-palvelujärjestelmiin jo integroituja ympäristöterveyden toimintoja ei tarvitsisi purkaa, vaan hyvinvointialue voisi toimia järjestäjänä, jos alueen kunnat sitä toivovat.

Päijät-Hämeessä ympäristöterveys on tällä hetkellä Lahtea lukuun ottamatta hyvinvointiyhtymän järjestämä, ja hallituksen lakiehdotuksessa esitettiin, että sen järjestäminen siirtyisi kunnille.

Toinen merkittävä huomio lausunnoista on se, että kunta voisi sovittaessa toimia hyvinvointialueen palveluiden tuottajana.

Kaikki lausunnot saatuaan sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee asiasta päätösehdotuksen. Eduskunnan täysistunto päättää ehdotuksen ja sen perusteluiden pohjalta siitä, toteutuuko sote-uudistus. Voimaanpanolain on tarkoitus astua voimaan 1.7.2021, mikä vaatii eduskunnan käsittelyn ehtimistä kesäkuun loppuun mennessä.

Talousvaliokunta ohjaisi lisää rahoitusta alueille, joilla on yliopistosairaala

Talousvaliokunta toteaa lausunnossaan myös yhtyvänsä kuulemiensa asiantuntijoiden huoleen siitä, että ehdotettu rahoitusmalli ei ota huomioon esimerkiksi yliopistosairaaloiden opetus- ja tutkimustoiminnasta aiheutuvia korkeampia kustannuksia tai sitä, että jotkin toimenpiteet ja joidenkin sairauksien hoito on valtakunnallisesti keskitetty tiettyihin sairaanhoidon yksiköihin.

Päijät-Hämeen kannalta lausunto tarkoittaa rahoituksen painottumista muille alueille, ellei valtion rahoitus kasva.

Hallintovaliokunta nostaa esiin sen, että hyvinvointialueilla olisi mahdollisuus lakisääteisten tehtäviensä lisäksi myös niitä tukevia tehtäviä ja harjoittaa lakisääteisten tehtävien toteuttamista tukevaa vähäriskistä liiketoimintaa. Päijät-Hämeessä tämä nostaa kysymyksen esimerkiksi henkilöstö- ja taloushallinnon palveluita tarjoavan Provincian tulevaisuudesta kuntien ja hyvinvointialueen kanssa. Linjaus mahdollistaisi myös näiden palveluiden tuottamisen osana hyvinvointialueen toimintaa.

Hallintovaliokunta korosti myös, että pelastustoimi on säädettävässä lainsäädännössä erillinen ja asemaltaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon rinnasteinen, tasavertainen toimiala hyvinvointialueella.

Yksityisen ja julkisen yhteistyö tulee tarpeen palveluiden tuottamisessa

Talousvaliokunta totesi, että samalla kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu voi olla perusteltua pitää pääosin julkisella sektorilla, on myönteistä, että lakiesityksessä hyvinvointialueella on mahdollisuus hankkia palveluita eri tuottajilta.

Tämä vahvistaa Harjun terveyden asemaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ja hälventää epävarmuuden sen olemassaolon oikeutuksesta.

Valtiovarainvaliokunta pitää perusteltuna sairaanhoitopiirien näkemystä julkisomisteisten hyvinvointialueiden yhteisten yritysten, kuten tekonivelsairaala Coxan, rinnastamisesta omaan tuotantoon.

Tämä tarkoittaa sitä, että Päijät-Hämeen hyvinvointialueellakin olisi mahdollisuus käyttää julkisomisteisia yhtiöitä esimerkiksi kapasiteetin varmistamiseen myös poikkeusoloissa. Julkisomisteisia yhtiöitä voidaan käyttää hyväksi myös silloin, kun kyseessä on joku pienemmän volyymin toiminto, jolloin on tehokkainta yhdistää useamman hyvinvointialueen tarpeet.

Ehdotetun sääntelyn keskeinen tavoite on, että julkisen tuotannon turvin pystytään palvelut takaamaan myös poikkeustilanteissa. Hyvinvointialueille ei kuitenkaan säädetä velvoitetta ylläpitää ylikapasiteettia. Näin ollen myös julkinen palveluntuottaja kohtaa samat rajallisen resurssin (esimerkiksi ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus) aiheuttamat ongelmat, kuin yksityinenkin toimija: palvelun tosiasialliseen tuottamiseen tarvitaan samat elementit (henkilöstö, infrastruktuuri) siitä riippumatta mikä palveluntuottajan juridinen muoto on.

Uudistuksesta huolimatta tarve kilpailla työntekijöistä säilyy.

Sivistysvaliokunta puolestaan nosti lausunnossaan esiin edellytyksen turvata hyvinvointialueen nuorisovaltuustolle puhe- ja läsnäolo-oikeus keskeisiin päätöksentekoelimiin. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi nuorten edustusta hyvinvointialueen hallituksessa.

19.5. mennessä annetut lausunnot: