Yhteistyö, vuoropuhelu ja ihmisyys kantavina teemoina hyvinvointialueen seminaarissa

Reilun kahden tunnin mittainen tilaisuus piti sisällään useita mielenkiintoisia puheenvuoroja.

Tervetulosanat esitti hyvinvointialuehallituksen puheenjohtaja Sari Niinistö. Hän muistutti tervehdyksessään, että kaiken kehittämisen lähtökohtana tulee olla ihmisten tarpeet.

 

Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi kansliapäällikkö Juha Majanen valtiovarainministeriöstä. Rennosti esiintynyt Majanen kehui sitä, miten pitkällä Päijät-Hämeessä jo ollaan hyvinvointialueen valmistelussa. Hän kuitenkin totesi myös, että keskustelu uudistuksesta ja hyvinvointialueiden rakennusvaiheista on ollut toistaiseksi liian vähäistä.

– Pitäisi puhua siitä, millä saisimme heti alusta lähtien hyvinvointialueiden toiminnan oikeille jengoille – niin, että hyvinvointialueet tuottavat hyvinvointia ja ihminen on keskiössä.

Majasen mukaan julkisen talouden kasvu pitäisi saada pysyvästi pohjoismaiselle tasolle, 1–2 prosenttiin.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon onnistumisella on vaikutusta julkisen talouden kasvuun. Voinee ajatella, että ennaltaehkäisevillä toimilla on merkitystä julkisen talouden kustannusvaikuttavuuteen.

”Mennyt auttaa ymmärtämään nykyistä ja tulevaa”

Hyvinvointialueen toimitusjohtajan Marina Erholan tunteikas puhe loi katsetta niin historiaan, nykypäivään kuin tulevaankin. Erhola nosti esiin merkittäviä virstanpylväitä alueen kehityshistoriasta, esimerkiksi sairaanhoitopiirin perustamisen vuonna 1986 sekä vuosien 2007 ja 2017 suuret harppaukset: Sen, kun Päijät-Hämeessä aloitti vuoden 2007 alussa toimintansa Suomen ensimmäinen integroitu organisaatio ja kun kymmenen vuotta myöhemmin Päijät-Hämeen hyvinvointialue perustettiin. Viimeisin rohkea päätös palvelujen uudistamisessa ja tavassa tuottaa palveluja on ollut yhteisyritys Harjun terveyden perustaminen yhdessä Mehiläisen kanssa.

– Mennyt auttaa ymmärtämään nykyistä ja tulevaa. Jotta voi tietää, minne on menossa, täytyy tietää, mistä on tulossa.

Erholan mukaan rohkean edelläkävijän asema ei ole aina ollut helppo, eikä tule olemaankaan. Jos virheaskelia tulee, pitää palata takaisin polulle ja tarkistaa uudelleen suunta, hän sanoi.

Johtava asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä kertoi puolestaan omassa puheenvuorossaan näkemyksensä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen profiilista. Aro totesi, että Päijät-Häme on monella mittarilla keskitasoa hyvinvointialueiden vertailussa.

Paneelikeskustelussa pohdintaa muutoksista ja haasteista

Tilaisuuden virallisen ohjelman lopussa käytiin paneelikeskustelu, jonka aiheena oli: Miten järjestämme parhaat palvelut päijäthämäläisille? Keskusteluun osallistuivat pääluottamusmies Linda Sydänmäki Päijät-Hämeen hyvinvointialueesta, hyvinvointialueen hallintojohtaja ja hyvinvointialueen vastuuvalmistelija Veli Penttilä, hyvinvointialueen palvelutuotannon vastuuvalmistelija Mika Forsberg, pelastusjohtaja Jari Hyvärinen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta, sivistystoimenjohtaja Tiina Granqvist Lahden kaupungilta ja Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen.

Jari Parkkonen arveli, että tuleva muutos on ennen kaikkea viestinnällinen haaste, sillä muutosta pitää pystyä avaamaan selväsanaisesti alueen asukkaille. Linda Sydänmäki puolestaan huomautti, että henkilöstö pitäisi ottaa valmistelun kaikissa vaiheissa huomioon ja kuulla työntekijöitä aidosti.

Keskustelussa pohdittiin, mikä muuttuu ja toisaalta ei muutu, kun hyvinvointialue ottaa järjestämisvastuun alueen sote- ja pelastustoimen palveluista vuoden 2023 alussa.

– Siinä, mikä muuttuu, on kaksi keskeistä teemaa: järjestämisvastuu ja rahoituksen osalta tapahtuva muutos. Mielenkiintoista on, mikä ei muutu. Meidän pitää hyvin ponnekkaasti jatkaa alueellista kehittämistyötä yhteistyöllä, siihen meillä on hyvät lähtökohdat. Toinen asia, joka helposti unohtuu, on henkilöstö, joka siirtyy liikkeenluovutuksessa hyvinvointialueelle. Henkilöstö on meidän kaikkein tärkein pääomamme muutoksessa, Mika Forsberg totesi.

Pelastusjohtaja Jari Hyvärinen arvioi, että esimerkiksi varautumiseen liittyviä asioita olisi mahdollista hoitaa sujuvalla yhteistyöllä entistä tehokkaammin. Mahdollisiksi haasteiksi hän nosti henkilöstön saatavuuden tulevaisuudessa. Sote-puolella työntekijäpula on nähtävillä jo nyt.

Suomen historian isoin muutos

Paneelissa käytiin vilkasta keskustelua myös mm. järjestöyhteistyöstä ja tammikuun 2022 aluevaaleista. Järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön osalta todettiin, että vuoropuhelu ja asioihin perehtyminen ovat isossa roolissa nyt ja jatkossa. Järjestöjen merkitystä korostettiin puheenvuoroissa.

– Olen käyttänyt sellaista vertausta, että jos yhteisö on ruumis ja kunnat tuovat luut, niin järjestöt laittavat veren kiertämään, Jari Parkkonen vertasi.

Keskustelua käytiin myös siitä, millainen on hyvä aluevaltuutettu. Kiteytetysti voinee sanoa, että hyvällä aluevaltuutetulla on sote-pela-sydän, jossa on mukana myös sivistys. Myös halu tehdä yhteistyötä nostettiin esille.

Paneelin jälkeen tilaisuuden päätöspuheenvuoron käytti hyvinvointialueen valmistelun poliittisen seurantaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Mika Kari. Hän kuvasi uudistuksen olevan Suomen historian isoin ja siten erittäin merkittävä meille kaikille.

– Puheenvuorot voisi tiivistää yhteiseen kokoavaan lauseeseen: Päijät-Hämeen hyvinvointiuudistus tehdään ihmistä varten. Yhtenä keskeisenä tavoitteena olemme (poliittisessa seurantaryhmässä) katsoneet yhdessä, että uudella aluevaltuustolla pitää olla vahva valtuusto. Tavoitteena on luoda sellaiset rakenteet, että valta ja vastuu on päättäjillä – sitä ei voi ulkoistaa.