Usein kysyttyä – hyvinvointialueen tuleva henkilöstö

Keräämme vastauksia hyvinvointialueen tulevan henkilöstön keskuudesta nousseisiin kysymyksiin.

Missä aikataulussa uudistus etenee? Milloin uudistus vaikuttaa käytännön arkeen?

Päijät-Hämeessä uudistus etenee kansallisen aikataulun mukaisesti. Lait hyväksyttiin kesäkuussa ja osa niistä astui voimaan 1.7.2021. Päijät-Hämeen hyvinvointialue on organisaationa jo olemassa ja sitä johtaa nyt väliaikainen valmistelutoimielin, lyhyemmin VATE.

VATE valmistelee hyvinvointialueen käynnistymistä, muun muassa hallinnon rakenteita ja henkilöstön siirtoja. Nyt on hetken aikaa sellainen tilanne, että on olemassa rinnakkain sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialue että siihen liittyvät nykyiset organisaatiot. Hyvinvointialueen vastuu palvelujen järjestäjänä alkaa 1.1.2023.

Mitä valmistelun aikana oikein tehdään?

Vapaaehtoisen valmistelun aikana aloitti kaksi valtion rahoittamaa hanketta, jotka polkaistiin käyntiin loppuvuodesta 2020. Sote-rakenneuudistuksen kehittämishanke valmistelee hyvinvointialueen hallinnon rakenteita, yhtenäisiä käytänteitä ja tukee muun muassa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen digitaalisten palvelujen kehittämistä. Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa kehitetään palveluita.

Keväällä 2021 perustettiin erilliset työryhmät valmistelemaan hyvinvointialuetta palvelutuotannon, yleishallinnon, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, talouden, ICT- ja digikysymysten ja viestinnän näkökulmista.

Lakien hyväksymisen jälkeen perustettiin hyvinvointialue ja sille väliaikainen virkamieshallinto VATE, joka valmistelee hyvinvointialueen ensimmäistä strategiaa ja toiminnan käynnistämistä siten, että 1.1.2023 henkilöstö voi jatkaa töitänsä ja saa palkkansa ja asukkaat palvelunsa tavalliseen tapaan. Strategialuonnos täytyy hioa sellaiseksi, että aluevaltuusto ehtii käsitellä sen ennen hyvinvointialueen järjestämisvastuun alkamista.

Lisäksi on huolehdittava monista käytännön asioista aina pankkitilien avauksesta ja kiinteistöjen kartoituksesta ICT-järjestelmien hankintaan.

Mitä uudistuksessa tapahtuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen työntekijöille?

Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö sekä koulukuraattorit ja -psykologit siirtyvät hyvinvointialueiden palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti 1.1.2023 alkaen.

Tämä siis tarkoittaa sitä, että siirtohetkellä voimassa oleva työsopimus ja sen ehdot säilyvät työntekijöillä.

Yhtenäistetäänkö henkilöstön palkat uudistuksen yhteydessä? Säilyykö lomaoikeus?

Kyllä. Palkkaharmonisaatio on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2023, jolloin on esimerkiksi tiedossa valtakunnallisten työehtosopimusten mahdollisesti mukanaan tuomat muutokset. Vuosien 2021–2022 aikana tehdään suunnitelma palkkaharmonisaation toteuttamisesta.

Lomaoikeuksien yms. säilyminen riippuu myös valtakunnallisista työehtosopimuksista, ja niistä tulee tietoa myöhemmin.

Millä tavoin ja millä aikataululla psykologien ja kuraattoreiden siirtymistä hyvinvointikuntayhtymään ja tarvittavien yhteistyörakenteiden luomista valmistellaan? Onko jotakin jo päätetty esim. organisaatiorakenteen suhteen?

Syyskuun 2021 aikana valmistuu suunnitelma siitä, kuinka kuraattorien ja koulupsykologien siirto valmistellaan. Hyvinvointialueen palvelutuotannon vastuuvalmistelija Mika Forsberg käy asiasta keskustelua oppilashuollon seudullisissa kokouksissa ja sivistystoimen johdon kokouksissa. Ensimmäisenä valmistelussa on työn alla selvitys nykytilanteesta alueen kunnissa. Tavoitteena on, että selvitys ja sen perusteella tehtävä toimenpidesuunnitelma ovat valmiina 31.12.2021 mennessä.

Suunnitteilla on myös erilliset infotilaisuudet oppilashuollon työntekijöille.

Mitä tapahtuu Lahden kaupungin varhaiskasvatuksen psykologityölle, mikä ei kuulu oppilashuoltoon?

Varhaiskasvatuksen psykologityöhön ei ole tulossa muutoksia.

Mikä kirjausjärjestelmä otetaan hyvinvointialueella käyttöön (Aura vai jokin muu?)? Aletaanko kuraattori- ja psykologipalveluista laskuttaa kuntia eli tuleeko suoritteet jälleen käyttöön?

Kuntia ei laskuteta koulukuraattori- ja koulupsykologityöstä hyvinvointialueella, kuten ei myöskään sote-palveluista.

Kirjaamisen käytäntöjä ml. järjestelmäratkaisut ja toiminnan organisointia pohditaan osana valmistelua huomioiden myös lainsäädäntö ja kansalliset määritykset esim. Kantaan-kirjaamisen osalta.

Voiko Harjun terveys jatkaa ennallaan sote-uudistuksen myötä? Ulkoistetaanko lisää palveluja?

Harjun terveys on hyväksytyn lainsäädännön mukaan mahdollinen. Tulevaisuudessa hyvinvointialuetta johtava aluevaltuusto päättää palvelujen järjestämisen tavoista.

Tuleeko työaikaan muutoksia, esim. ruokatauot?

Työaikamuodot ja työajat yhdenmukaistetaan hyvinvointialueella sen toiminnan alettua. Ruokatauot ym. suunnitellaan tarkoituksenmukaisiksi.

Voidaanko henkilöstöä siirtää eri kaupunkeihin, esim. Heinolasta Sysmään?

Lähtökohtaisesti henkilöstön on tarkoitus pysyä edelleen siellä, missä heidän asiakkaansakin ovat. Hyvinvointialue on kuitenkin yksi työnantaja, ja joskus on tarpeen siirtyä omasta toimipaikasta sinne, missä henkilöstöä sillä hetkellä kaivataan.

Miten henkilöstö otetaan mukaan valmisteluun?

Yksi keskeisistä väylistä on ollut saada henkilöstöjärjestöjen edustajat mukaan kaikkiin uudistusta valmisteleviin työryhmiin. Henkilöstön kuuleminen ja yhdessä tekeminen on tärkeää ja sitä toteutetaan erilaisin keinoin: esimerkiksi kunnista hyvinvointialueen palvelukseen siirtyvien koulukuraattorien ja -psykologien siirron valmistelua on tehty erilaisten opiskeluhuollon verkostojen kanssa ja heille järjestetään erillisiä henkilöstöinfoja.

Lisäksi pyrkimys on vastata henkilöstön kysymyksiin mahdollisimman laajasti sitä mukaa kun asiat selviävät, ja kysymyksiä kerätään esimerkiksi tämän lomakkeen kautta.

Sote-uudistukseen liittyvää palvelujen kehittämistä on tehty ja tehdään jatkossakin tiiviisti yhdessä henkilöstön kanssa.

Liitetäänkö Heinolan perusterveydenhuolto osaksi Harjun Terveyttä vai onko se jatkossa yhtymän omaa toimintaa?

Heinolan perusterveydenhuolto liitetään Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen,

Mitä hyvää tästä uudistuksesta on pelastuslaitoksen henkilöstölle?

Ainakin se, että uusi työnantaja on seudun suurin työnantaja, mikä tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi osaamisen kehittämiseen.

Siirtyykö tukipalveluiden henkilöstöä esim. Heinolasta hyvinvointialueelle?

Pääperiaatteena on se, että jos tekee yli puolet työajastaan sosiaali- ja terveyspalveluihin, henkilö siirtyy muutoksessa.

Onko edelleen mahdollista pitää palkattomia vapaita koulujen loma-aikoina?

Näistä asioista voi hyvinvointialueen palveluksessakin edelleen sopia esihenkilön kanssa.

Tarjotaanko niille, jotka nyt tekevät työtä Uudenmaan puolella, uutta korvaavaa työtä Päijät-Hämeen puolelta (kun Pukkila ja Myrskylä siirtyvät toiseen alueeseen)?

Lähtökohtaisesti Pukkilan ja Myrskylän sote-palvelujen työntekijät siirtyvät Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen.

Miten yhteistoimintaorganisaatio ja työsuojeluorganisaatio järjestetään hyvinvointialueella?

Hyvinvointialueelle järjestetään omat yhteistoiminta- ja työsuojeluorganisaatiot.

Eikö Heinola voi palkata uusia työntekijöitä terveyspalveluihin ennen yhdistymistä?

Kyllä voi ja on pyritty palkkaamaankin.

Häviääkö kenenkään työpaikka?

Ei häviä.

Miten hyödynnetään kokemukset edellisestä ”fuusiosta” kun muodostettiin PHHYKY?

Lähtökohta on nyt erilainen verrattuna edelliseen fuusioon. Valmisteluaikaa on hiukan enemmän ja nyt on lainsäädäntö, joka tukee uudistusta. Kokemus on opettanut ainakin viestinnän merkityksen ja tietojärjestelmien toimivuuden tärkeyden johtamisen ja hallinnon apuna. Tärkeää on muistaa myös se, että täysin valmista ei varmasti ole 2023 alussa, vaan asioita pitää edelleen parantaa. Muutos ja kehitys on jatkuvaa. Myös poliittisten päätöksentekijöiden on alusta alkaen tärkeää hahmottaa, millainen uusi hallinto ja järjestelmä on.

Onko pelastuslaitos täysin itsenäinen erillinen toimija hyvinvointialueessa?

Se on lähtökohta tässä organisaation muodostamisessa, että pelastustoimi säilyy itsenäisenä toimialanaan, mutta osana hyvinvointialuetta. Budjetti, strategia ja hallinto ovat kuitenkin yhteiset.

Pitävätkö alkutiedot paikkansa pelastuslaitoksen rajuista budjettileikkauksista siirryttäessä hyvinvointialueeseen?

Rahoitus tulee yleiskatteellisena, ja laskelmissa on käytetty erilaisia muuttujia. Laskelmat tarkentuvat vielä, ja aluevaltuusto viime kädessä päättää siitä, miten budjetti jaetaan.

Onko pelastuksen työntekijöiden työnantaja faktisesti pelastuslaitos vai hyvinvointialue?

Hyvinvointialue on kaikkien työntekijöiden työnantaja 1.1.2023 alkaen.

Millainen muutosturva on työntekijöillä hyvinvointialueelle siirryttäessä?

Tässä liikkeenluovutuksessa ei ole erikseen sovittua irtisanomissuojaa.

Alkaako tästä organisaatiouudistus? 

Nyt tehdään ihan uusi organisaatio. Kuitenkin pohjalla on hyvin vankka organisaatiorakenne, jota tarkastellaan uuden organisaation hallintosäännön luomisessa.

Toiveissa on, että massiivisia organisaatiouudistuksia ei tarvittaisi, vaan voisimme keskittyä väestön palvelujen kehittämiseen.

Mitä tämä tarkoittaa Sysmässä kun ollaan Terveystalon työntekijöitä?

Sysmässä hyvinvointialueen palvelukseen siirtyvät soten perustason viranomaistoimintaan liittyvät henkilöt, lähinnä sosiaalipalvelujen viranomaisia. Tämä koskee tämän hetken tietojen mukaan seitsemää henkilöä. Terveystalon henkilöstön jää työnantajansa palvelukseen.

Liittyykö Heinolan perusterveydenhuolto jo hyvinvointiyhtymään vai vasta hyvinvointialueelle?

Heinola siirtyy hyvinvointialueelle 1.1.2023.

Miten asiakkaat otettu konkreettisesti mukaan sote-palveluiden kehittämiseen?

Kehittämistyössä on esimerkiksi ollut asiakasraatien tapaamisia sekä kokemusasiantuntijoille järjestettyjä työpajoja. Kuuluuko asiakkaan ääni -verkostossa on mukana eri tahojen asiakkaita ja vertaistoimintavetoisia organisaatioita. Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen tiimissä työskentelee myös kehittäjä-asiakas. Kehitämme osallisuutta lisäksi rakenteellisella tasolla, eli osallistumme osallisuuden toimintamallien kehittämiseen. /Eili

Miten perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä kehitetään asiakaslähtöisemmäksi?

Esimerkiksi siten, että asiakkaan soittaessa päivystysapuun ja hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen todetaan asiakkaan asian hoituvan parhaiten asiakkaan omassa sote-keskuksessa ja tiimissä, ohjataan asiakkaan tieto potilasjärjestelmän kautta asiakkaan sote-keskukseen ja tiimiin. Siitä päästään sujuvuuteen ja oikeaan hoitopaikkaan.

Jatkossa palvelupolkuja ja hoitoketjuja sujuvoitetaan siten, että asiakkaalle muodostuu sujuvampi kokonaisuus perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisellä polulla. Hoito-ja palveluprosessien on tarkoitus päätyä  aina takaisin perusterveydenhuoltoon.

Lisää kysymyksiä?

Lisää ksymyksiä voi laittaa tästä linkistä.