Tulevaa hyvinvointialueen nuorisovaltuustoa valmistellaan nuorten kanssa

Nuoret haluavat tulla kuulluksi nuoruusikäisiä koskevissa asioissa ja vaikuttaa palveluihin, jotka heitä koskevat. Tällä hetkellä tuntuu, että ikään kuin aikuiset päättäisivät, missä asioissa nuoria kuullaan ja missä ei. Se tuntuu epäoikeudenmukaiselta, ja siihen halutaan muutos. Täytyy muistaa, että nuoria koskevat myös kaikki kuntalaisia koskevat asiat.

Päijäthämäläiset nuoret ovat mukana valmistelemassa hyvinvointialueelle perustettavaa nuorisovaltuustoa. Kuntien nuorisovaltuustojen edustajia on osallistunut valmisteluun liittyviin tapaamisiin meillä Päijät-Hämeessä sekä valtakunnallisesti MAHKU21-huippukokouksessa marraskuussa 2021. Yhdessä on mietitty, mitkä asiat ovat nuorille tärkeitä, millaisia tapoja on vaikuttaa ja millaisia asioita on tärkeää huomioida, kun halutaan perustaa oikeasti toimiva nuorisovaltuusto.

Olimme viimeksi koolla nuorisovaltuuston perustamista valmistelevien Mika Forsbergin ja Eija Kallion johdolla tammikuun lopulla. Yhdessä muutaman nuoren kanssa valmistellussa työpajassa oli mukana yhdeksän kunnan edustajia. Kuntien nuorisovaltuutettuja osallistui kahdeksasta kunnasta, ja toive siitä, että nuoret olisivat äänessä valtaosan työpajasta, toteutui. Maaliskuussa jatketaan.

Läpinäkyvää, monipuolista vaikuttamista ja onnistunutta viestintää

Nuoria on todella monenlaisia. Eri taustoista tulevia ja erilaisia mielipiteitä omaavia. Jokainen nuori on yhtä arvokas ja tärkeä – yhtä tärkeä kuin kuka tahansa kuntalainen tai palvelujen käyttäjä. Se, että nuoret ovat nuoria, ei anna oikeutta pitää heitä alempiarvoisina tai vähäpätöisempinä. Samalla tavalla nuorilla on mielipiteitä kuin muillakin.

Nuoret haluavat vaikuttaa asioihin monilla eri tavoilla niin valmisteluvaiheessa kuin päätöksien teon hetkillä – tasa-arvoisina muiden vaikuttamistoimielinten rinnalla. Vaikuttaminen ei ole vain kuulluksi tulemista tai aloitteiden tekemistä. Aito keskustelu nuoria koskevista asioista vaatii paljon pohjatyötä ja onnistunutta viestintää. Nuorisovaltuuston toiminnan on oltava mahdollisimman läpinäkyvää nuorille ja luottamushenkilöille sekä virkamiehille. Muun muassa sosiaalista mediaa on osattava hyödyntää viestinnässä ja vaikuttamistyössä.

Konkreettisesti nuoret haluavat vaikuttaa esimerkiksi koulupsykologipalveluiden saatavuuteen ja opiskeluhuollon palveluiden käyttämisen normalisointiin. Tärkeitä edistettäviä asioita ovat erilaiset matalan kynnyksen toimintamahdollisuudet kaikenikäisille nuorille. Kuntien nuorisovaltuutetut haluavat järjestää tapahtumia nuorille, tehdä kyselyjä nuorten näkökulmien kartoittamiseksi ja tietoon perustuvia toimintaehdotuksia hyvinvoinnin parantamiseksi. Aloitteilla ja hyvällä viestinnällä asioille saadaan näkyvyyttä ja tässä nuoret toivovat yhteistyötä myös paikallisten medioiden kanssa.

Toimintaa ohjaamaan asiantunteva ja osaava aikuinen, joka kaikin tavoin tukee nuorten vaikuttamista

Tuleva hyvinvointialueen nuorisovaltuusto tullee koostumaan kuntien nuorisovaltuustojen nimeämistä nuorista. Etäisyydet eri kuntien välillä ovat nuorten näkökulmasta suuret: kunnat ovat erilaisia ja eri kokoisia ja joukkoliikenteen puute aiheuttaa haasteita. Tämä täytyy huomioida. Kaikilla on oltava mahdollisuudet osallistua. Toimintaa ohjaavan aikuisen merkitys nuorten vaikuttamisen mahdollistajana ja tukena nousikin vahvasti keskusteluun työpajassa. Vaikuttamisen näkökulmasta aikuiselta odotetaan vaikuttamisen paikkojen monipuolista tunnistamista ja asioiden puhumista ymmärrettävästi. Nuorilla täytyy olla mahdollisuus osallistua keskusteluun ennen kuin jonkin asian päätösehdotus on muotoiltu ja tehdä kyselyjä, toimenpide-ehdotuksia ja aloitteita vaikuttamisen kannalta oikeaan aikaan. Työpajassa nuoret toivat esiin, että olisi tärkeää kuulla vierailijoita ja saada kontakteja aluevaltuuston edustajiin. Lisäksi on paljon teknisiä asioita kokousten rytmittämisestä, hybridikokousten mahdollistamisesta ja kokoustiloista tarjoiluihin.

On mukava tulla, jos on mukava olla

Erittäin tärkeäksi nuorisovaltuustoa ohjaavan aikuisen osaamisalueeksi nimettiin ryhmäytystaidot. Omien ja toisten vahvuuksien tunnistaminen ja tuttuudesta syntyvä rento ilmapiiri hitsaavat yhteen. Kokouksissa on helppo olla, kun ryhmädynamiikka toimii. Ryhmäyttäminen on huomioitava myös budjetissa.

Kokouspaikan saavutettavuus, kokouspalkkiot, matkakorvaukset ja kokouseväät nousivat esille työpajan keskusteluissa mielekkään kokoustamisen edellytyksinä. Ystävällisyys toisia kohtaan ja tilaisuuden rentous puhuttivat kuitenkin niitäkin enemmän. Kun nuorisovaltuustossa on hyvä, avoin ilmapiiri, jokainen osallistuja tykkää olla mukana. Aito keskustelu on keskustelua, jossa jokainen uskaltaa ja saa tuoda omat mielipiteensä esiin, eikä kukaan tuomitse toista tämän mielipiteiden takia. Aidon keskustelun myötä löydetään yhteisiä näkökulmia ja saadaan asioita eteenpäin. Sitä toivotaan niin tulevaan hyvinvointialueen nuorisovaltuustoon kuin kaikkiin muihinkin vaikuttamistoimielimiin.

Maakunnallisen nuorisovaltuuston valmistelu oikeasti vaikuttaa siihen, millaisia mahdollisuuksia nuoret siinä näkevät seuraavina vuosina. Nuorten valmistelema toimintasääntö, osaava ohjaava aikuinen, tunnustettu asema vaikuttamistoimielimenä, onnistunut viestintä ja rento, hyvä ilmapiiri ryhmässä varmistavat sen, että kokouksiin ja toimintaan osallistutaan aktiivisesti joka kunnasta ja jokainen voi antaa parhaan panoksensa yhteiseen tekemiseen.

Saimi Vesterinen

nuorisovaltuutettu, Asikkalan kunta

Anne-Marie Haavisto

asiantuntija, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso