Poliittinen seurantaryhmä pohti tulevia päätöksenteon rakenteita

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valmistelua seuraa tiiviisti alueen kuntien valtuutetuista koottu seurantaryhmä.

Marraskuun alun kokouksessa keskustelun aiheena olivat erityisesti tietohallinnon järjestelmien tulevat muutokset ja niiden kustannukset sekä hyvinvointialueen tuleva johtamisjärjestelmä ja organisaatiorakenne.

Järjestelmien muutokset tehtävä vaiheittain

Hyvinvointialuevalmistelun ICT ja digi -työryhmän puheenjohtaja Teemu Mäkelä esitteli, millaiseen tärkeysjärjestykseen erilaisten järjestelmien vaatimat muutostyöt on asetettu uudistusta valmistelevassa työryhmässä. Hyvinvointialueen rakentaminen vaatii laajoja uudistuksia esimerkiksi talouden järjestelmiin sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmiin. Hyvinvointialueet hakevat parhaillaan rahoitusta muutoksiin valtiolta.

Hyvinvointialueen syntymisen myötä kaikkiin Päijät-Hämeen kuntiin saadaan esimerkiksi yksi, yhteinen terveydenhuollon ja yksi sosiaalihuollon potilas- ja asiakastietojärjestelmä. Näitä kahta ei kuitenkaan voi yhdistää, sillä lainsäädäntö velvoittaa pitämään sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tiedot erillään.

Miten päätökset tehdään hyvinvointialueella?

Päijät-Soten konserni- ja yhteyspäällikkö Timo Louna esitteli hyvinvointialueen johtamisjärjestelmän valmistelun tilanteen.

Hyvinvointialueen ylin toimielin on aluevaltuusto, joka valitsee aluehallituksen. Laki määrittelee lisäksi, että hyvinvointialueelle muodostetaan nuoriso-, vammais- ja vanhusneuvostot. Hyvinvointialueen omassa johtamisjärjestelmässä kuvataan se, miten päätöksenteko rakentuu käytännössä.

Seurantaryhmän kommenteissa painottui erityisesti demokratian varmistaminen: alueen asukkaiden vaaleissa valitsemalla aluevaltuustolla täytyy tosiasiallisesti olla päätösvalta.

– Valmistelua tehdään nyt väliaikaisen virkamieshallinnon aikana, mutta lopullisestihan tämän asian päättää tammikuun vaaleissa valittava aluevaltuusto, painotti hyvinvointialueen vastuuvalmistelija Veli Penttilä.