Päättämättömyys kurittaa kukkaroa ja palvelujen laatua

Edellinen eduskunnassa hyväksytty sote–uudistus onkin jo 15 vuotta vanha. Niin sanottu Paras-laki oli alkusysäys sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen uudistamiselle, jota ei juuri ole kyseenalaistettu. Tarpeesta on ollut hyvinkin suuri yksimielisyys, mutta keinoista ja välineistä sitä ei olekaan aina löytynyt. Ministeri Virkkusen ”vahvat peruskunnat”, oppositiojohtaja Sipilän ”viisi aluetta” ja pääministeri Sipilän ”maakuntauudistus” kaikki kaatuivat loppusuoralla hieman eri syistä, mutta pääosin perustuslakivaliokunnan säestyksellä ja poliittisen erimielisyyden vallitessa. 

Olen itse päätynyt muutamia vuosia sitten lopputulemaan, että pääasia olisi, että kunhan jokin uudistus saataisiin aikaiseksi, ja sitä sitten lähdetään parantamaan. Päättämättömyydelläkin on hintansa, jonka maksavat veronmaksajat niin rahassa kuin palveluiden laatuna. Kansalliset ja kansainväliset arviot suomalaisesta sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmästä puhuvat omaa kieltään muutoksen tarpeesta.  

Heinolan kaupungin tilanne sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on valtakunnallisesti varsin hyvä. Peruspalvelut on pidetty omissa käsissä, niihin on panostettu taloudellisesti ja vastuullisiin tehtäviin on saatu osaavia ja motivoituneita osaajia, jotka ovat kehittäneet palveluita kuntalaisten parhaaksi. 2020-luvun haasteet alkavat näkyä jo meilläkin. Mahdollisuus pysyä uudistumisen kärjessä, saada kiristyvässä kilpailussa osaajia ja taloudellinen yhtälö vaikeutuvat vuosi vuodelta. Sosiaali- ja terveyspalvelut mielletään keskeiseksi osaksi kunnallista tehtävää, joka puhututtaa kuntalaisia ja päätöksentekijöitä. Heinolassa laadukkaat palvelut ovat myös osa pito- ja vetovoimaa. 

Jos eduskunta hyväksyy lakipaketin hyvinvointialueista, tarkoittaa se sitä, että Heinolan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon osaajat, palvelut ja rahoitusvastuu siirtyvät hyvinvointialueelle viimeistään 1.1.2023. Samoin siirtyvät ne työntekijät, jotka tekevät tukipalveluita, kuten siivousta, ruokahuoltoa, palkanmaksua ja niin edelleen. Tämän seurauksena kaupungin henkilöstölukumäärä ja budjetti puolittuisivat. Suurin muutos on kuitenkin henkinen, sillä Heinolalle laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskeinen osa identiteettiä. Niistä keskustellaan ja väitellään varmasti jatkossakin, mutta päätöksenteko karkaa kuntaa kauemmaksi, maakunnalliselle tasolle. Hyvinvointialueuudistuksen perusteluiden mukaan se kuitenkin tarjoaa parhaimmat mahdollisuudet kehittää tasa-arvoisia laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita 2020-luvun haasteiden keskellä. Epäilijöitäkin varmasti on. 

Maakunnallisesti uudistusta on Päijät-Hämeessä eri toimijoiden yhteistyönä lähdetty valmistelemaan ennakoivasti jo etukäteen, mutta varsinainen työ alkaa vasta lakien hyväksymisen jälkeen. Me pyrimme näiden sivujen kautta tiedottamaan muutoksen mahdollisesta etenemisestä ja vastaamaan mahdollisiin kysymyksiin, joita teillä voi uudistuksesta herätä.  

Jari Parkkonen
Heinolan kaupunginjohtaja  

Kuva: Heinolan kaupunki