Mikä on sote- ja pelastustoimen uudistus?

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä pelastustoimen uudistuksessa palveluja ja niiden järjestämistä kehitetään vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin.

Hyvinvointialueiden myötä mietitään uudelleen sekä tapa järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi että tapa auttaa ihmisiä palveluissa niin hyvin kuin mahdollista. Niinpä uudistuksessa puhutaankin kahdesta eri osasta: palveluiden rakenteiden uudistuksesta ja uudenlaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittämisestä.

Tällä hetkellä kunnat ja erikokoiset kuntayhtymät järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustehtävät. Vuoden 2023 alusta alkaen 21 hyvinvointialuetta sekä Helsingin kaupunki järjestävät palvelut.

Kunnat vastaavat edelleen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Myös päivähoito, opetus, liikunta ja kulttuuri pysyvät jatkossakin kunnilla. Koulukuraattorit ja -psykologit puolestaan siirtyvät hyvinvointialueille.

Uudistuksen tavoitteena on rakentaa jokaiseen maakuntaan sosiaali- ja terveyskeskus eli sote-keskus, joka palvelee kaikkia maakunnan asukkaita tasapuolisesti.

Sote-keskuksessa ihmisiä palvelevat eri alojen ammattilaiset, esimerkiksi lääkärit, terapeutit ja hoitajat. Ammattilaiset tekevät työtä yhteistyössä asiakaslähtöisesti eli asiakkaan tarpeet pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin.

Miksi uudistus tehdään?

Nykyisin eri paikoissa asuvat ihmiset eivät saa yhdenvertaisesti palveluja. Hoitoon ja palveluihin pääsyä joutuu odottamaan ja palvelupolku voi olla katkonainen eli asiakas ei aina saa tarvitsemaansa apua tai ohjausta palveluissa eteenpäin.

Suomen väestö myös ikääntyy nopeasti ja tarvitsee aiempaa enemmän palveluita. Syntyvyyden lasku vähentää työikäisten määrää ja verotuloja. Sote-uudistus tarvitaan, jotta voidaan hillitä kustannusten kasvua ja varmistaa toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut myös tuleville sukupolville.

Milloin?

Uudistuksessa on monta isoa kokonaisuutta, joita valmistellaan rinnakkain eri ministeriöissä. Uudistus toteutetaan vaiheittain. Lainsäädäntötyön valmistelu alkoi syksyllä 2019. Alueelliset, muutosta valmistelevat hankkeet pääsivät aloittamaan työnsä syksyllä 2020.

Eduskunta hyväksyi hallituksen sote-lainsäädännön uudistuksesta 23.6.2021. Voimaanpanolain mukaan hyvinvointialueet syntyivät 1.7.2021, mutta niiden vastuu palveluiden järjestämisestä alkaa vasta 1.1.2023.

Heinäkuusta 2021 maaliskuuhun 2022 hyvinvointialueen valmistelua johtaa väliaikainen valmistelutoimielin, VATE.

Tammikuussa 2022 järjestetään vaalit, joilla valitaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle aluevaltuusto. Sen toimikausi alkaa 1.3.2022.

Lue lisää valtakunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta: soteuudistus.fi

Lue lisää vuoden 2022 aluevaaleista: Aluevaalit – Vaalit

Miten uudistusta valmistellaan Päijät-Hämeessä?

Päijät-Hämeen sote- ja pelastustoimen uudistusta on valmisteltu syksystä 2020 alkaen kahdessa eri hankkeessa: Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa ja rakenneuudistushankkeessa. Hankkeita hallinnoi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä ja ne rahoitetaan valtionavustuksella.

Lue lisää:

Tulevaisuuden sote-keskus -hanke

Rakenneuudistushanke

Heinäkuusta 2021 maaliskuuhun 2022 hyvinvointialueen valmistelua johtaa väliaikainen valmistelutoimielin, VATE. 

Mikä muuttuu Päijät-Hämeessä?

Päijät-Hämeessä muutos ei tule olemaan niin suuri kuin monissa muissa maakunnissa, sillä täällä suuri kuntayhtymä on järjestänyt sosiaali- ja terveyspalveluja jo vuodesta 2017 alkaen. Myös pelastustoimi on ollut täällä maakunnallinen jo vuodesta 2004.

Tällä hetkellä Päijät-Hämeen kunnista Heinola ja Sysmä järjestävät perusterveydenhuoltonsa erillään yhtymästä. Sote-uudistuksen myötä niin hyvinvointiyhtymän kuin Heinolan ja Sysmänkin järjestämät sote-palvelut tulevat hyvinvointialueen järjestettäviksi. Lisäksi kaikkien kuntien koulukuraattorit ja -psykologit siirtyvät hyvinvointialueen työntekijöiksi.

Sen sijaan hyvinvointiyhtymään tällä hetkellä kuuluvat Myrskylä ja Pukkila eivät kuulu Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen, vaan niiden palvelut järjestää Itä-Uudenmaan hyvinvointialue.

Uudistuksen myötä myös Päijät-Hämeen pelastuslaitos liittyy hyvinvointialueeseen.

Käytännössä uudistus vaikuttaa esimerkiksi siihen, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen työntekijöistä tulee hyvinvointialueen työntekijöitä. Uudistuksessa on tärkeää myös löytää uusia tapoja hyödyntää digitalisaatiota, joten asiakkaille uudistus näkyy esimerkiksi uusina digiasioinnin kanavina.