Kimuranttien ongelmien ehkäisy vaatii yhteistyön tiivistämistä

Mielenterveyden ongelmat, päihteiden käyttö, ongelmallinen digi- ja rahapelaaminen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivalta voivat esiintyä ihmisen arjessa yhtä aikaa tai peräkkäisinä. Niille yhteisiä ominaisuuksia ovat ylisukupolvisuus, häpeä, korkea kynnys hakea apua ja toimintakyvyn heikkeneminen. Ilmiöillä on myös yhteisiä suoja- ja riskitekijöitä.  

Mielenterveyden ongelmat, päihteiden käyttö, ongelmallinen digi- ja rahapelaaminen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivalta voivat esiintyä ihmisen arjessa yhtä aikaa tai peräkkäisinä. Niille yhteisiä ominaisuuksia ovat ylisukupolvisuus, häpeä, korkea kynnys hakea apua ja toimintakyvyn heikkeneminen. Ilmiöillä on myös yhteisiä suoja- ja riskitekijöitä.  

Nämä neljäksi tuuleksi nimetyt ilmiöt ovat eri tavoin tuttuja isolle osalle päijäthämäläisiä. Seuraamme niiden vaikutuksia jotkut etäältä, jotkut läheltä ja jotkut peilistä. Mietimme, kuinka voisimme ratkaista seurauksia, joita neljä tuulta aiheuttavat. Jokainen ilmiöistä on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti kallis, mutta ennen kaikkea ehkäistävissä oikein ajoitetuin, kohdennetuin ja integroiduin toimin.  

Kuuluuko asiakkaan ääni?

Päijät-Hämeessä on joukko asianomistajia, ihmisiä, joilla on yhteiset tavoitteet, yhteiset asiakkaat ja yksi yhteinen kysymys ylitse muiden: Kuuluuko asiakkaan ääni? Joukko kokoontuu yhteisellä foorumilla, joka kanavoi asiakkaiden kokemuksia neljään tuuleen liittyvistä tuen tarpeista ammattilaisten ja asiantuntijoiden kuuluviin.  

Tällä hetkellä asiakkaan äänellä on merkitystä erityisesti Tulevaisuuden sote-keskuksen suunnittelussa. Miten päihteitä käyttävä tai mielenterveysongelmia poteva asiakas kohdataan sote-keskuksen palveluissa? Miten hän saa tarvitsemansa avun perustasolta ja riittävän aikaisessa vaiheessa? Kuinka monialaisen tuen tarve tunnistetaan? Kuinka palveluja sovitetaan yhteen asiakkaan näkökulmasta? 

Yksittäiset palvelut eivät ole irrallisia, vaan monimuotoinen toimijoiden joukko muodostaa toisiinsa vaikuttavan kokonaisuuden. Kokonaisuuden toimivuuteen asiakkaan näkökulmasta vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi ihmisen lähipiirin, vertaistoiminnan, järjestöjen, yhdistysten ja kuntien välinen yhteistyö.  

Ihmisten elämä tapahtuu maailmassa eikä sotessa, joten koko Päijät-Häme on toipujalle potentiaalinen elpymisympäristö tai jo pulmien ennaltaehkäisijä. Tulevaisuuden sote-keskuksessa tavoitteena on taata mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyvistä ongelmista huolimatta jokaiselle hyvä asiakaskokemus ja asianmukainen terveydenhoito, sosiaalihuolto, kuntoutus sekä muut perustason palvelut. Ja se, että palveluissa on lupa puhua. 

Tavoitteena luoda sirpaleista kokonaisuus, joka parhaiten auttaa asiakasta

Menneenä keväänä keskustelimme Kuuluuko asiakkaan ääni -foorumilla siitä, miten arvioimme Päijät-Hämeen alueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytilaa. Saatavuutta ja saavutettavuutta sekä sitä, minkälaisiin ja -tasoisiin tarpeisiin ja millä keinoin näitä palveluja alueellamme tuotetaan.  

Varmasti kukaan meistä ei voi sivuuttaa asiakkaiden ja omaisten näkemystä palvelujen sirpaleisuudesta tai kokemusta, että hätään on vaikeaa saada vastausta. Tämän syynä ei ole yhdenkään yksittäisen toimijan palvelut, vaan ehkäpä osittain positiivinen ongelma: toimijoita ja toimintamuotoja on monia ja navigointi tarvetta vastaavan avun luo voi olla asiakkaalle liian vaikeaa. Foorumissa työskentelymme tavoitteena olikin myös tiivistää sidosryhmäyhteistyötä. Tämä tavoite täyttyi.  

Keskityimme siihen, mitä kukin omassa toiminnassaan voisi tehdä toisen tahon hyväksi, jotta apua tarvitseva saisi tarvitsemansa tuen ja hoidon oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Emme puhuneet rahasta, ajasta tai muutoin riittämättömistä resursseista, emmekä ajaneet ammattilaisina edustamamme tahon intressejä. Sen sijaan pohdimme keinoja ja tekoja, joilla voimme itse vaikuttaa nykytilaan: kuinka luomme kokonaisuuden, joka auttaisi asiakasta. Tämä viestii ammattilaisten arvopohjasta, jossa asiakkaan ääni kuullaan.  

Palvelupolkujen kuvaamisessa muistamme asiakkaan, ammattilaisen – ja läheisen

Työ asiakkaan äänen vahvistamiseksi jatkuu. Seuraavaksi käynnistämme palvelupolkujen kuvaamisen neljän tuulen mallin mukaisesti. Mielenterveyspolku ja päihteitä käyttävän polku sekä päivitykset turvallisuuden edistämisen (lähisuhdeväkivalta) ja rahapelaamisen ehkäisemisen (toiminnalliset riippuvuudet) polkuihin tehdään yhdessä. Työtä tehdään asiakkaiden, kuntien, kolmannen sektorin ja Päijät-Soten ammattilaisten kanssa. Palvelupolut kuvataan sekä asiakkaan että ammattilaisen näkökulmista. Emme unohda piirtää näiden vierelle myös läheisen polkua, sillä neljä tuulta koskettaa tavallisesti myös rinnalla kulkevaa.  

Neljä tuulta –toimintamalli on asiakkaan oikeus, ammattilaisen keino ja päättäjän valinta.  Ehkäisevä työ kuuluu kaikille. Meidän täytyy tietää, mitä, missä, milloin, miten ja kenen pitää tehdä. Ja vaikka olisimme omasta mielestämme myöhässä, voimme silti olla läsnä.  

Kirjoittajat: Päijät-Hämeen ehkäisevän työn seutukoordinaattori Susanna Leimio,  Päijät-Hämeen Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen palvelumuotoilija Eili Ikonen ja asiantuntijasairaanhoitaja Salla Huuska  

Lue lisää 

Neljä tuulta, integroiva malli ehkäisevään työhön, 2019 

Ehkäisevän työn toimintakertomus 2017-2021