Arvosta, Pysähdy, Uskalla Auttaa – näe lähisuhdeväkivalta arjessa!

Lisäksi lähisuhdeväkivallaksi luetaan kaltoinkohtelu ja laiminlyönti, vainoaminen ja nettiväkivalta. Lähisuhdeväkivalta on Suomessa keskimäärin yhtä yleistä kuin muissa länsimaissa. (Lue lisää: Väkivalta ja sen monet muodot lähisuhteissa.)

Lasten ja nuorten kokema väkivalta yhä yleisempää

Lapset ja nuoret kertovat seksuaalisen ahdistelun, seksuaaliväkivallan ja vanhempiensa heihin kohdistaman psyykkisen ja fyysisen väkivallan olevan yhä yleisempää. Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua kertoo kokeneensa joka kolmas tai useampi yläkoulun 8. ja 9. vuoden, ammattioppilaitoksen 1. ja 2. vuoden ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista. Lukemat ovat korkeampia kuin koko maassa, ja ne ovat kasvaneet edellisestä mittauskerrasta (2019).

Koti ei ole kaikille turvapaikka. Päijäthämäläisten lasten ja nuorten mukaan he kokevat kotona sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Väkivalta on 1–3 % yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Eniten fyysistä väkivaltaa kertovat kokevansa alakouluikäiset lapset. Eniten henkistä väkivaltaa sen sijaan kertovat kokevansa yläkoulu- ja lukioikäiset nuoret. (Taulukko 1.) Tukea perheessä kokemaansa väkivaltaan koulun aikuisilta kertoo saaneensa 62,2 % yläkoulun 8. ja 9. luokkalaisista ja 40,6 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (Kouluterveyskysely 2019).

Taulukko 1. Lasten ja nuorten kokema lähisuhdeväkivalta Päijät-Hämeessä (suluissa koko maa) (Kouluterveyskysely 2021).

Lapsuusajan haitalliset kokemukset heijastuvat aikuisiän hyvinvointiin ja moniin terveysongelmiin

Lapsen laiminlyönti, väkivallan kokeminen tai näkeminen, mielenterveyshäiriöt perheessä, vanhempien ero, ero vanhemmasta tai seksuaalisen väkivallan kokeminen ovat lapsuusajan haitallisia kokemuksia (adverse childhood experiences eli ACE). Ne ovat sellaisia tapahtumia, jotka vaikuttavat vahingollisesti lapsen kehitykseen (mm. Poijula 2018, 112). Perheiden sisäiset haavoittavat kokemukset ovat erityisen vahingollisia silloin, kun lapsi ei saa turvaa vanhemmastaan. ACE-tekijät ovat tutkimusten mukaan suurin yksittäinen aikuisiän hyvinvointia ja terveyttä ennustava tekijä.

Lupasimme ehkäistä lähisuhdeväkivaltaa

Viime vuonna meillä Päijät-Hämeessä tehtiin ehkäisevän työn toimintasuunnitelma vuosille 2021–2025. Sen pohjana on työhön osallistuneiden ymmärrys laajasta määrästä monipuolista tietoa, jota rikastettiin korona-aikaisella kokemustiedolla ja asukkaiden huoliin eläytymällä. Jo korona-aikaa edeltänyt huoli ihmisten yksinäisyydestä ja osattomuudesta sekä väkivaltakokemusten määrä ja niiden merkitys riskitekijänä ja pahoinvoinnin mittarina kiinnittivät huomion.

Teimme palvelulupauksia. Me ehkäisemme syrjäytymistä. Yhteisöjen puhumisen kulttuuri avautuu, kun ammattilaiset kokevat luontevaksi puhua myös lähisuhdeturvallisuudesta. Meillä saa puhua. Kun lähisuhdeväkivalta otetaan puheeksi, siitä on helpompi keskustella. Avoin puhuminen poistaa häpeää. Tiedämme, että lähisuhdeväkivallasta kerrotaan usein vain, jos siitä kysytään suoraan. Haluamme, että ammattilaiset osaavat lisätä ihmisten tunne- ja turvataitoja ja että heillä on mahdollisuuksia auttaa myös, kun väkivallan kokemuksia ilmenee. Vahvistamme minäpystyvyyttä eli ihmisen uskoa selviytymiseensä tulevaisuudessa. Lähisuhdeväkivalta satuttaa erityisen paljon. Joku läheinen vahingoittaa. Me tiedämme, että lähisuhteissa on monenlaista kuormittumista: arjen väsymistä lapsiperheessä tai työelämässä, taloudellisia haasteita, sairastumista. Myös päihteidenkäyttö, ongelmapelaaminen ja mielenterveyden pulmat lisäävät väkivallan riskiä. Kysymys on myös ylisukupolvisesta ilmiöstä. On tärkeää, että me huomioimme läheiset.

Meillä ehkäisevä työ kuuluu kaikille

Lähisuhdeväkivalta on mahdollista tunnistaa ajoissa. Tutustu lähisuhdeväkivaltaan ilmiönä ja tunnista sen monet muodot. Tue turvallista perhe-elämää ottamalla huoli puheeksi ja puuttumalla varhaisessa vaiheessa. Huolehdi omasta osaamisestasi, käy koulutuksissa, tutustu käytössä oleviin työkaluihin ja menetelmiin sekä tunne paikalliset palvelut. Älä jää yksin, vaan puhu kollegoidesi kanssa.

Meillä ehkäisevä työ kuuluu kaikille. Tutustu työhömme ja tekemiimme lupauksiin katsomalla seminaaritallenne Ehkäisevä työ kuuluu kaikille -webinaari 20.4.2022. Jokainen palvelulupaus on avattu ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden äänellä.

Susanna Leimio, ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM

Anne-Marie Haavisto, ehkäisevän työn asiantuntija, sosionomi YAMK, AmO

Lahdessa järjestetään lähisuhdeturvallisuuden teemaviikko 9.–15.5.2022. Tarkoituksena on rohkaista puhumaan lähisuhdeväkivallasta ja kannustaa hakemaan siihen apua mahdollisimman varhain. Teemaviikon tapahtumia järjestetään pääkirjastolla. Lue lisää: Lähisuhdeturvallisuuden teemaviikko 9.–15.5.2022: Väkivalta ei kuulu turvallisiin ihmissuhteisiin