Sosiaali- ja potilasasiamies: usein kysytyt kysymykset

Sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon työntekijä tai työntekijät toimivat työssään mielestäni virheellisesti. Miten voin antaa asiasta palautetta? Miten voin selvittää asiaa?

Vastaus: Asian selvittely kannattaa aloittaa antamalla palaute suoraan työntekijälle ja/tai hänen esimiehelleen. Palautteen voi antaa esimerkiksi puhelimessa tai sähköpostilla. Monilla kunnilla ja kuntayhtymillä on verkkosivullaan palautekanavia ja -lomakkeita, joiden avulla palautetta on myös mahdollista antaa.

Miten voin tehdä muistutuksen?
Vastaus: Muistutus tehdään pääsääntöisesti aina kirjallisesti. Muistutuksen voi tehdä vapaamuotoisesti tai valmiille lomakkeelle, joita kunnat/kuntayhtymät ovat luoneet helpottaakseen muistutuksen laatimista. Lomakkeet löytyvät kuntien/kuntayhtymien verkkosivuilta sekä sosiaaliasiamiehen verkkosivuilta.

Jos teet muistutuksen vapaamuotoisesti, muista merkitä muistutukseen ainakin oma nimesi, yhteystietosi, se mitä yksikköä/työntekijää muistutus koskee, mitä tapahtui ja milloin sekä mihin olet tyytymätön. Muistutus toimitetaan kunnan tai kuntayhtymän kirjaamoon. Sosiaali- tai potilasasiamies neuvoo ja avustaa muistutuksen laatimisessa, muttei voi tehdä sitä asiakkaan puolesta.

Mikä on kantelu ja mihin se tehdään?
Vastaus: (Hallinto)kantelu perustuu hallintolakiin. Kantelu tehdään valvontaviranomaiselle. Sosiaali- ja terveydenhuollon kanteluja voi tehdä aluehallintovirastoon, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Lisäksi jossain tilanteissa kantelun voi tehdä Valviralle (esimerkiksi terveydenhuollon kuolemantapaukset). Kantelun voi tehdä samasta asiasta vain yhdelle viranomaiselle. Kantelun vastaanottanut viranomainen voi siirtää kantelun käsiteltäväksi muistutuksena, jos katsoo sen asianmukaiseksi. Asiakas saa valita itse, mille valvontaviranomaiselle haluaa kantelun tehdä (pois lukien Valviran erityistilanteet).

Mitä tietoja minusta kirjataan sosiaalihuollon asiakastietoihin?
Vastaus: Sosiaalihuollon ammattihenkilöt sekä muu asiakastyöhön osallistuva henkilöstö ovat velvollisia kirjaamaan sosiaalihuollon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot. Kirjaaminen edellyttää työntekijöiltä ammatillista harkintaa siitä, mitkä tiedot kussakin tapauksessa ovat olennaisia ja riittäviä.

Tietojen kirjaamisvelvoite alkaa, kun sosiaalihuollon viranomainen on saanut tiedon henkilön mahdollisesta sosiaalihuollon tarpeesta tai, kun yksityinen palveluntuottaja alkaa toteuttaa sosiaalipalvelua sopimuksen perusteella. Kirjaukset on tehtävä viipymättä sen jälkeen, kun asiakkaan asiaa on käsitelty.

Miten voin tarkistaa sosiaalihuollon/terveydenhuollon palveluissa minusta tai huollettavanani olevasta lapsesta kirjatut asiakas-/potilastiedot?
Vastaus: Lähtökohtaisesti sinulla on oikeus tarkastaa omat tietosi ja huollettavan lapsesi tiedot. Sinulla on oikeus tietää, onko sinusta ylipäätään tallennettu rekisterinpitäjän (=kunta/kuntayhtymä) rekisteriin sinua koskevia tietoja. Sinulla on oikeus saada kopio sinusta käsiteltävistä tiedoista, lisäksi sinulla on oikeus saada tietoa mm. siitä, mistä tiedot on hankittu ja mihin niitä käytetään.

Tietoja voi pyytää EU:n tietosuoja-asetuksen tai julkisuuslain nojalla. Ko. Asetuksen ja lain välillä on hieman eroa esimerkiksi siinä, kuinka nopeasti tietojen saantia koskeva pyyntö on käsiteltävä.

Tee tietopyyntö rekisterinpitäjälle. Yksilöi, mitä tietoja haluat tarkistaa ja miltä ajalta haluat tiedot. Useimmilla kunnilla ja organisaatioilla on tietopyyntöä varten oma lomake, jota voit hyödyntää. Rekisterinpitäjän on vastattava sinulle lain tai asetuksen edellyttämässä ajassa (tietosuoja-asetus 1-3kk, julkisuuslaki 2-4vk) ellei tietoja ole erityisen paljon tai niiden käsittely muuten vaatii enemmän aikaa. Kertaluonteinen tietojen pyytäminen on lähtökohtaisesti maksutonta, mutta maksu voidaan periä, mikäli pyyntö on perusteeton tai kohtuuton. Mikäli rekisterinpitäjä kieltäytyy antamasta tietoja, on sen perusteltava kieltäytymisen syy.

Miten voin pyytää mielestäni virheellisten asiakastietojen oikaisemista tai puutteellisten tietojen täydentämistä?

Vastaus: Voit pyytää rekisterinpitäjältä (=kunta/kuntayhtymä) virheellisten tai epätarkkojen tietojesi oikaisemista tai puutteellisten tietojen täydentämistä. Tee asiasta rekisterinpitäjälle kirjallinen pyyntö, jossa kerrot sanatarkasti, miten pyydät tietojasi oikaistavan. Kerro myös perustelut ehdottamillesi muutoksille. Useimmilla kunnilla ja organisaatioilla on tietopyyntöä varten oma lomake, jota voit käyttää apuna.

Rekisterinpitäjän on vastattava sinulle kuukauden kuluessa. Jos rekisterinpitäjä tarvitsee lisäaikaa pyyntösi käsittelyyn, tulee rekisterinpitäjän ilmoittaa siitä kuukauden kuluessa ja käsitellä asia loppuun kolmen kuukauden kuluessa tietopyynnön tekemisestä. Tietopyynnön käsittely on lähtökohtaisesti ilmainen, mutta asiasta voidaan periä maksu, mikäli pyyntö on perusteeton tai kohtuuton. Mikäli rekisterinpitäjä kieltäytyy muuttamasta tai poistamasta tietoja, on sen perusteltava kieltäytymisen syy.

Millaisissa asioissa sosiaaliasiamies voi auttaa?
Vastaus: Ota yhteyttä sosiaaliasiamieheen, jos tarvitset tietoja ja neuvontaa yksityisten ja julkisten sosiaalipalvelujen asiakkaiden asemasta ja oikeuksista. Voit kysyä sosiaaliasiamieheltä pientä tai isompaa asiaa, yhteydenottosi on aina tervetullut ja tärkeä.

Sosiaaliasiamies on puolueeton taho. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on neuvoa, mitä asiakas voi tehdä tilanteessa, jossa hän kokee saaneensa sosiaalihuollon palveluissa huonoa kohtelua, palveluissa on epäkohtia tai palvelujen laatu on huonoa. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on tiedottaa ja neuvoa sosiaalihuollon asiakkaan oikeusturvakeinojen käytöstä. Tarvittaessa sosiaaliasiamies myös auttaa muistutuksen laatimisessa.

Sosiaaliasiamiehen tehtävänä ei ole valvoa sosiaalihuollon palvelujen toimivuutta eikä sosiaaliasiamies tutki sitä, ovatko sosiaalihuollon tai varhaiskasvatuksen palvelut järjestetty lainsäädännön mukaisesti tai toimivatko yksittäiset työntekijät lakien edellyttämällä tavalla. Sosiaaliasiamiehellä ei myöskään ole valtaa muuttaa sosiaalipalveluista annettuja päätöksiä, palveluyksiköiden tai yksittäisten työntekijöiden toimintatapoja, tai määrätä työntekijöille seuraamuksia.

Sosiaaliasiamies palvelee myös varhaiskasvatuspalvelujen sekä koulu- ja oppilashuollon kuraattoripalvelujen käyttäjiä palvelujen laatuun ja asiakkaiden oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Sosiaaliasiamiehen yhtenä lakisääteisenä tehtävänä on laatia vuosittain selvitysraportti sosiaalihuollon palvelujen käyttäjien aseman ja oikeuksien kehittymisestä toiminta-alueella. Sosiaaliasiamiehelle tulevat yhteydenotot ovat tämän selvitysraportin aineistoa (anonyymisti).

Millaisissa asioissa sosiaaliasiamieheen tyypillisesti otetaan yhteyttä?
Vastaus: Sosiaaliasiamieheen otetaan yhteyttä esimerkiksi silloin, kun:

• Asiakkaan saaman sosiaalipalvelun laatu on huonoa ja asiakas tarvitsee tietoa siitä, miten asiaa voi lähteä selvittämään
• Asiakasta on kohdeltu huonosti työntekijän toimesta ja asiakas haluaa tuoda asian esiin ja selvitettäväksi
• Asiakas haluaa tehdä valituksen (eli muistutuksen tai kantelun) sosiaalihuollon palvelussa havaitsemastaan epäkohdasta, huonosta palvelun laadusta tai saamastaan huonosta kohtelusta
• Asiakas on hakenut sosiaalihuollon palvelua, mutta hakemus on hylätty ja asiakas on tyytymätön saamaansa päätökseen sekä päätöksen perusteluihin. Asiakas tarvitsee päätöksen muutoksenhakuneuvontaa.
• Asiakas tarvitsee tietoa oikeuksistaan sosiaalipalvelujen käyttäjänä
• Asiakas haluaa hakea oikaisua sosiaalipalveluissa kirjattuihin asiakastietoihin ja tarvitsee tietoa siitä, miten asiassa tulisi toimia

Mikä taho valvoo sosiaalihuollon palvelutoimintaa?
Vastaus: Sosiaalihuollon yksityisiä ja julkisia palveluja valvovia viranomaistahoja ovat aluehallintovirasto ja Valvira sekä Suomen ylimmät laillisuusvalvojat: eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri.

Sosiaalihuollon palvelujen ns. jälkikäteinen valvonta käynnistyy asiakkaiden tekemien kantelujen tai ilmoitusten perusteella (katso lisätietoja kohdasta Mikä on kantelu ja miten se tehdään?). Valvontaviranomainen voi käynnistää valvontatoimenpiteet myös oma-aloitteisesti esimerkiksi julkisuudessa esiin tulleiden tietojen perusteella.

Myös sosiaalihuollon toimintayksiköillä on lain mukainen velvollisuus omavalvontaan. Toimintayksiköiden on laadittava omavalvontasuunnitelma ja pidettävä se julkisesti nähtävänä (esim. verkkosivuilta tai yksikön ilmoitustaululla). Suunnitelmassa kuvaan se, miten yksikössä varmistetaan palvelun laadukas ja asiakasturvallinen toteutus.

Missä tilanteessa minulle annetaan päätös sosiaalipalvelusta?
Vastaus: Haettaessa julkisia sosiaalipalveluja, on asiakkaalla aina oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Päätös voidaan antaa suullisesti vain silloin, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Suullinen päätös on annettava viipymättä kuitenkin myös kirjallisena.

Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi:

1) päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta
2) asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu
3) päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asiakas on oikeutettu, velvoitettu tai miten asia on muutoin ratkaistu
4) sen työntekijän nimi ja yhteystiedot, jolta asiakas voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä

Asiakkaan oikeus saada kirjallinen päätös haetusta sosiaalipalvelusta on tärkeä asiakkaan oikeusturvan tae. Asiakkaalla on oikeus hakea sosiaalipalvelusta annettuun päätökseen muutosta, jos hän on tyytymätön päätökseen. Asiakkaalle tulee antaa päätöksen liitteenä oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus, josta ilmenee missä ajassa ja mille taholle muutoksenhakuvaatimus osoitetaan sekä muut muutoksenhakua koskevat ohjeet.

Voinko ottaa oman tukihenkilön mukaan sosiaalipalvelun työntekijätapaamiseen?
Vastaus: Asiakkaalla on hallintolakiin pohjautuva oikeus käyttää apunaan asiamiestä tai avustajaa, kun hän asioi sosiaalihuollon viranomaispalveluissa. Asiakkaan on kuitenkin tultava myös itse henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Yleensä tällaisissa tilanteissa on kyse henkilökohtaisesta asiasta, joka vaatii asiakkaan itsensä läsnäoloa ja osallistumista asian selvittämiseen.

Asiamiehen ja avustajan roolit poikkeavat toisistaan. Asiamies toimii asiakkaan puolesta ja avustaja toimii asiakkaan rinnalla. Avustajan roolin voi ajatella olevan asiakkaan `tukihenkilönä` toimiminen asiakkaan apuna.

Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan asiakasta (päämiestään). Valtakirja on viranomaisen määräyksestä yksilöitävä, jos toimivallasta tai toimivallan laajuudesta on epäselvyyttä. Asianajajan ja julkisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos viranomainen niin määrää. Sosiaaliasiamies ei toimi hallintolain tarkoittamana asiakkaan asiamiehenä sosiaalipalveluissa. Asiamiehen hankkiminen ja mahdolliset kustannukset ovat asiakkaan vastuulla.

Jos viranomainen sosiaalihuollossa katsoo, että asiakkaan asiamies tai avustaja on tehtäväänsä sopimaton, viranomainen voi hän kieltää tätä esiintymästä asiassa siinä viranomaisessa. Kiellosta on ilmoitettava asiakkaalle ja varattava tälle tilaisuus uuden asiamiehen tai avustajan hankkimiseen.

Asiamiestä ja avustajaa sitoo vaitiolovelvollisuus, eikä hän saa luvattomasti ilmaista asiakkaan tai viranomaisen hänelle asian hoitamista varten uskomaa luottamuksellista tietoa.

Mitä tarkoittaa sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus?
Vastaus: Asiakkaan näkemys tai mielipide on aina palvelujen tarvetta arvioitaessa ja palveluja järjestettäessä pyrittävä selvittämään. Myös lapsen mielipide on selvitettävä lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden, kun kyseessä on lasta koskeva asia. Pääsääntö on aina asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien kunnioittaminen. Näistä voidaan poiketa vain laissa erikseen säädetyillä rajoitustoimenpiteillä. Sosiaalihuoltoa koskevia rajoittamistoimenpiteitä on vain lastensuojelulaissa, kehitysvammalaissa ja päihdehuoltolaissa. Esimerkiksi muistisairaita vanhuksia koskevaa itsemääräämisoikeutta rajoittavaa lainsäädäntöä ei ole. Huomioithan, että sosiaalihuollon ulkopuolella on erikseen erilaista itsemääräämisoikeuteen puuttuvaa lainsäädäntöä, esimerkiksi terveydenhuollossa ja holhoustoimessa.

Onko minulla oikeus valita / vaihtaa asumispalvelupaikkaa?
Vastaus: Ratkaistaessa sosiaalihuollon palvelua koskevaa hakemusta (esimerkiksi tehostetun palveluasumisen hakemusta) on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan etu. Lisäksi palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omien palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 8 §.) Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että julkisia sosiaalipalveluja tulisi järjestää sillä tavoin kuin asiakas itse niitä haluaa. Julkisten sosiaalipalvelujen osalta viranomainen päättää viime kädessä siitä, millä tavoin palveluja ja tukitoimia järjestetään. Asiakkaalle ei siis synny lain mukaista oikeutta saada julkisia sosiaalipalveluja haluamallaan tavalla eikä asiakkaalla siten ole oikeutta valita esimerkiksi tiettyä asumispalveluyksikköä.

Asiakkaalla on kuitenkin oikeus saada sosiaalihuollon palvelujen järjestämisestä kirjallinen päätös, josta ilmenee perustelut päätökselle. Asiakkaalla on myös oikeus hakea tarvittaessa päätökseen muutosta (katso lisätietoja kohdasta Missä tilanteessa minulle annetaan päätös sosiaalipalvelusta?).

Voinko vaihtaa sosiaalipalveluiden työntekijää?
Vastaus: Lakiin ei ole kirjattu erillistä oikeutta sosiaalihuollon työntekijän vaihtamiseen. Jos haluat vaihtaa työntekijääsi, niin mieti ensin, mitkä ovat pulmakohdat nykyisen työntekijän kanssa ja mitä voisit itse tehdä niiden ratkaisemiseksi. Pyri keskustelemaan pulmakohdista työntekijän ja/tai hänen esimiehensä kanssa. Keskustelun avulla yhteinen ymmärrys asioista voi parantua ja pystyt jatkamaan yhteistyötä työntekijän kanssa. Jos tilannetta ei pystytä selvittämään keskustelun avulla, kysy mahdollisuudesta työntekijän vaihtoon. Viime kädessä asian ratkaisee kyseinen sosiaalipalveluyksikkö. Asiasta voi olla tällöin yhteydessä esimerkiksi yksikön esimieheen.

Mitä sosiaalipalveluja on olemassa?
Vastaus: Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 §:n mukaan kunnallisina sosiaalipalveluina järjestetään:

• sosiaalityö
• sosiaaliohjaus
• sosiaalinen kuntoutus
• perhetyö
• kotipalvelu
• kotihoito
• asumispalvelu
• laitospalvelu
• liikkumista tukevat palvelut
• päihdetyö
• mielenterveystyö
• kasvatus- ja perheneuvonta
• lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta
• omaistaan ja läheistään hoitavan henkilön vapaa
• lastensuojelu
• kehitysvammaisten erityishuolto
• vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet (esim. henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelu, päivätoiminta ja kodin muutostyöt)
• täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki
• kuntouttava työtoiminta
• omaishoidon tuki
• perhehoito
• adoptioneuvonta
• perheasioiden sovittelu
• lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen vahvistamiseen ja ratkaisemiseen liittyvät tehtävät sekä päätösten täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun kuuluvat toimenpiteet ja lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian tuomioistuinsovitteluun kuuluvat asiantuntijapalvelut
• isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvien tehtävät
• opiskeluhuollon järjestäminen (kuraattoripalvelu)

Mitä oikeuksia alaikäisellä lapsella on sosiaalihuollon asiakkaana?
Vastaus: Lasten asema ja oikeudet on pyritty turvaamaan monissa eri sosiaalihuollon toimintaa määrittävissä laeissa. Lapsen edun huomioiminen sosiaalipalvelujen tarpeen arvioinnissa ja palvelujen toteuttamisessa on keskeinen periaate sosiaalihuollossa (esim. sosiaalihuoltolaki 4 §, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 10 § ja lastensuojelulaki 4 §). Lapsen edun arvioinnissa on aina yksilökohtaisesta harkinnasta ja siinä tulee huomioitavaksi mm. lapsen ikä, kehitystaso, elämäntilanne ja perhesuhteet.

Sosiaalihuollon tarvetta arvioitaessa, lasta ja nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä sekä sosiaalihuoltoa toteutettaessa lapsen ja nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lapselle on turvattava hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla mahdollisuus saada tietoa häntä koskevassa asiassa ja esittää siitä mielipiteensä ja toivomuksensa. Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti sekä siten, että tästä ei aiheudu tarpeettomasti haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheisten ihmisten välisille suhteille. Lapsen mielipiteen selvittämisen tapa ja pääasiallinen sisältö on kirjattava lasta koskeviin asiakasasiakirjoihin. Mielipiteen selvittämisen yhteydessä lapselle ei saa antaa sellaisia tietoja, jotka vaarantaisivat hänen kehitystään tai ovat vastoin lapsen muuta erittäin tärkeää yksityistä etua. (sosiaalihuoltolaki 32 § ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 10 §)

Mitä tarkoittaa lapsen itsenäinen puhevalta?
Vastaus: 15 vuotta täyttäneellä lapsella ja hänen huoltajallaan (tai muulla laillisella edustajallaan) on oikeus erikseen käyttää puhevaltaa asiassa, joka koskee alaikäisen henkilöä taikka henkilökohtaista etua tai oikeutta (hallintolaki 14 § 3 momentti).

12 vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus käyttää huoltajan (tai muun laillisen edustajan) ohella erikseen puhevaltaansa itseään koskevassa lastensuojeluasiassa (lastensuojelulaki 21 §). Puhevallalla tarkoitetaan henkilön oikeutta tehdä etuutta tai palvelua koskeva hakemus, oikeutta tulla kuulluksi ennen päätöksentekoa ja oikeutta hakea itsenäisesti muutosta häntä itseään koskevaan päätökseen. 12 vuotta täyttänyt lapsi voi siten esimerkiksi valittaa itseään koskevista lastensuojelun päätöksistä tai hakea lastensuojelun avohuollon tukitoimia.

Onko alaikäisellä lapsella oikeus kieltää itseään koskevat tiedot huoltajaltaan?
Vastaus: Alaikäinen lapsi voi kieltää sosiaalihuollon asiakastietojen antamisen huoltajalleen (tai muulle lailliselle edustajalleen) painavasta syystä ikänsä, kehitystasonsa ja asian laadun perusteella (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11 § 3 momentti). Kielto-oikeudelle ei ole säädetty laissa ikärajaa. Jos lapsi kieltää tietojensa luovuttamisen huoltajalleen, tulee työntekijän yksilökohtaista harkintaa käyttäen arvioida, onko kiellon perusteena laissa mainittu painava syy. Lisäksi työntekijän on otettava harkinnassa huomioon lapsen ikä, kehitystaso sekä asian laatu ja arvioitava, mikä on lapsen etu kyseisessä tilanteessa.

Mikäli alaikäinen asiakas kieltää tietojen luovutuksen, on kielto ja sen perusteeksi esitetty painava syy kirjattava sosiaalihuollon asiakastietoihin. Jos alaikäisen kielto-oikeus evätään siksi, ettei alaikäinen asiakas ole esittänyt laissa tarkoitettua painavaa syytä kiellolle, tai siksi, että tietojen antamatta jättämisen katsotaan olevan selvästi vastoin alaikäisen asiakkaan omaa etua, on asiakastietoihin kirjattava myös ratkaisun perustelut. (laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 12 §)

Missä ajassa minulla on oikeus saada hakemaani sosiaalipalvelua?
Vastaus: Sosiaalihuoltolaissa ja sosiaalihuollon erityislaeissa on paljon erilaisia määräaikoja eikä niitä kaikkia ole mahdollista avata tässä. Alla on esitetty yleisimmät määräajat:

• Kiireellisen tuen tarve on arvioitava välittömästi (sosiaalihuoltolaki 36 § ja erityislait). Kiireellisiä toimenpiteitä koskeva asia on käsiteltävä ja päätös tehtävä viipymättä siten, ettei asiakkaan oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä. (sosiaalihuoltolaki 45 §) Kiireellisyyden arvioi sosiaalihuollon ammattilainen.
• Sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista on tehtävä päätös ilman aiheetonta viivytystä. Päätös on myös toimeenpantava (= palvelu käynnistettävä) ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään 3 kuukaudessa asian vireilletulosta. Aika voi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä peruste. (sosiaalihuoltolaki 45 §)
• Vammaispalvelulain mukaisista palveluista on tehtävä päätös kolmen kuukauden kuluessa asian vireilletulosta ellei asian selvittämiseen erityisestä syystä mene enemmän aikaa (vammaispalvelulaki 3a §)
• Vanhuspalvelulain mukaisista palveluista on tehtävä päätös viipymättä ja palvelu on saatava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. (vanhuspalvelulaki 18 §)
• Kiireellinen toimeentulotukipäätös on tehtävä samana tai seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa tapauksessa toimeentulotukipäätös on tehtävä seitsemässä arkipäivässä hakemuksen saapumisesta. Mikäli tarvittavia tietoja puuttuu, alkaa seitsemän arkipäivän laskeminen tarvittavien lisätietojen saapumisesta. (toimeentulotukilaki 14b §, 14c §)

Millaisissa asioissa potilasasiamies voi auttaa?
Vastaus: Ota yhteyttä potilasasiamieheen, jos tarvitset tietoja ja neuvontaa terveydenhuollon potilaan asemasta ja oikeuksista. Potilasasiamies vastaa aina hänelle nimetyn yksikön potilasasiamiestoiminnasta. Jos sinulla on hoitokontakteja useisiin yksiköihin, tarkista, kuka toimii potilasasiamiehenä siinä yksikössä, jota asiasi koskee. Jos et löydä tietoa, soita ja yritetään selvittää asiaa yhdessä. Voit kysyä potilasasiamieheltä pientä tai isompaa asiaa, yhteydenottosi on aina tervetullut ja tärkeä.

Potilasasiamies on puolueeton taho. Potilasasiamiehen tehtävänä on neuvoa, mitä asiakas voi tehdä tilanteessa, jossa hän kokee saaneensa terveydenhuollossa huonoa kohtelua, palveluissa on epäkohtia tai palvelujen laatu on huonoa. Potilasasiamiehen tehtävänä on tiedottaa ja neuvoa terveydenhuollon potilaita oikeusturvakeinojen käytöstä. Tarvittaessa potilasasiamies myös auttaa muistutuksen tai hallintokantelun laatimisessa.
Potilasasiamiehen tehtävänä ei ole valvoa terveydenhuollon palvelujen toimivuutta eikä potilasasiamies tutki sitä, ovatko terveydenhuollon palvelut järjestetty lainsäädännön mukaisesti tai toimivatko yksittäiset työntekijät lakien edellyttämällä tavalla. Potilasasiamiehellä ei myöskään ole valtaa muuttaa potilaan hoitoa, lääkitystä tai asiakirjoja, palveluyksiköiden tai yksittäisten työntekijöiden toimintatapoja, tai määrätä työntekijöille seuraamuksia.

Millaisissa asioissa potilasasiamieheen tyypillisesti otetaan yhteyttä?
Vastaus: Potilasasiamieheen otetaan yhteyttä esimerkiksi silloin, kun:

• Potilaan saaman terveydenhuollon laatu on huonoa ja potilas tarvitsee tietoa siitä, miten asiaa voi lähteä selvittämään
• Asiakasta on kohdeltu huonosti työntekijän toimesta ja asiakas haluaa tuoda asian esiin ja selvitettäväksi
• Asiakas haluaa tehdä valituksen (eli muistutuksen tai kantelun) terveydenhuollossa havaitsemastaan epäkohdasta, huonosta palvelun laadusta tai saamastaan huonosta kohtelusta
• Potilaalla ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä on erimielisyyttä esimerkiksi toteutettavasta hoidosta tai lääkityksestä ja potilas haluaa tietää omasta itsemääräämisoikeudestaan ja muista oikeuksista.
• Asiakas haluaa hakea oikaisua terveydenhuollossa kirjattuihin asiakastietoihin ja tarvitsee tietoa siitä, miten asiassa tulisi toimia

Mitä voin tehdä, jos epäilen hoitovirhettä terveydenhuollossa?
Vastaus: Asia kannattaa ensin ottaa puheeksi hoitaneen yksikön kanssa. Terveydenhuollon yksikön täytyy myös itse arvioida toimintaansa aktiivisesti ja ottaa käsittelyyn sattuneita virheitä tai läheltä-piti-tilanteita. Jos yhteydenotto hoitaneeseen yksikköön ei auta, voit harkita potilasvahinkoilmoituksen tekoa Potilasvakuutuskeskukseen. Potilasvakuutuskeskus on ulkopuolinen taho, joka tutkii potilasvahinkoepäilyn. Laissa on säädetty useita kriteerejä potilasvahingolle, joka voidaan korvata. Kriteereihin ja muihin tietoihin kannattaa ensin perehtyä Potilasvakuutuskeskuksen sivulla: www.pvk.fi. Potilasvakuutuslainsäädäntö on monimutkaista eikä tämän vuoksi potilasasiamies tai Potilasvakuutuskeskus voi pelkän suullisen kuvailun perusteella arvioida, onko kyseessä korvattava potilasvahinko. Potilasvahinkoilmoituksen tutkiminen on yksityiskohtaista työtä, johon tarvitaan paljon taustatietoja.

En saanut terveydenhuollosta sellaista hoitoa tai lääkereseptiä, jonka olisin mielestäni tarvinnut. Mitä voin tehdä?
Vastaus: Terveydenhuollon ammattilainen tekee arvion asiakkaan tarvitsemasta hoidosta. Terveydenhuollon palvelut ovat lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltuja, ne ovat ennaltaehkäisyä, sairauden toteamiseksi tarvittavia tutkimuksia sekä taudinmääritystä, hoitoa ja kuntoutusta. Valikoimaan ei kuitenkaan kuulu sellaisia palveluja tai hoitoa, jotka esimerkiksi voisivat olla kohtuuttoman suuri riski potilaan hengelle tai terveydelle tai vaikuttavuus on vähäinen ja kustannukset ovat kohtuuttomat saavutettavaan hyötyyn nähden. Joskus potilas ja terveydenhuollon ammattilainen voivat olla eri mieltä, mikä on tarpeellista tai perusteltua hoitoa. Potilaslaki kuitenkin velvoittaa antamaan potilaalle tietoa muun muassa potilaan terveydentilasta ja hoitovaihtoehdoista ja kohtelemaan potilasta hyvin. Selvityksen antaminen potilaalle pitää tehdä siten, että potilas sen riittävästi ymmärtää.

Potilas ei siis voi itse määritellä, mitä hoitoa tai lääkitystä saa, mutta asiasta on voitava keskustella hoitavan ammattilaisen kanssa. Kuitenkin sellaisesta lääkityksestä tai hoitotoimenpiteistä, joita terveydenhuollon ammattihenkilö tarjoaa, mutta asiakas ei halua, on oikeus kieltäytyä. Poikkeuksena ovat tahdosta riippumattomat toimenpiteet (mielenterveyslaki, päihdehuoltolaki ja tartuntatautilaki).

Voinko vaihtaa terveydenhuollon työntekijää?
Vastaus: Terveydenhuoltolain mukaan henkilöllä on mahdollisuus valita häntä hoitava terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö toimintayksikön toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen rajoissa. Eli työntekijän vaihtamista voi pyytää, mutta vaihto voidaan tehdä vain, jos se on tarkoituksenmukaista yksikön toiminnan rajoissa. Esimerkiksi jotain tiettyä erityisosaajaa ei välttämättä ole yksikössä kuin yksi, jolloin vaihto ei luonnollisesti ole mahdollinen. Mahdollisuuksien mukaan potilas pyritään ohjaamaan ammattihenkilölle, joka häntä on aiemminkin hoitanut.

Onko minulla oikeus valita / vaihtaa (sairaan)hoitopaikkaa?
Vastaus: Terveydenhuoltolain mukaisesti henkilöllä on oikeus valita terveyskeskus, jossa asioi. Terveyskeskus voi sijaita kotikunnassa tai muussa kunnassa. Terveyskeskusta voi vaihtaa kerran vuodessa ja vaihto on ilmoitettava kirjallisena vanhaan ja uuteen hoitopaikkaan. Myös erikoissairaanhoidon yksikön saa tietyissä rajoissa valita. Tähän vaikuttaa muun muassa se, onko kyseessä perusterveydenhuollon erikoissairaanhoito vai erityisvastuualueen erikoissairaanhoito. Valinta tehdään yhdessä lähettävän lääkärin kanssa.

Missä ajassa minun on oikeus päästä hoitoon?
Vastaus: Hoitoon pääsyajat määritellään terveydenhuoltolaissa. Terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön on saatava yhteys samana arkipäivänä virka-aikana. Yhteydenotosta ammattilaisen on tehtävä hoidon tarpeen arvio kolmessa arkipäivässä. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa on aloitettava hoidon tarpeen arviointi kolmessa viikossa siitä, kun lähete on saapunut. Hoito on saatava kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa. Suun terveydenhuollossa ja perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidossa aikaa voidaan kuitenkin tietyin ehdoin jatkaa toisella kolmella kuukaudella. Kolmen viikon määräaika hoidon tarpeen arviolle koskee myös erva-tasoista erikoissairaanhoitoa ja hoito tulee siellä saada viimeistään kuudessa kuukaudessa. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa erikoislääkärin tutkimuksiin tai muihin tutkimuksiin on päästävä kuudessa viikossa ja alle 23-vuotiaan hoito on aloitettava kolmessa kuukaudessa.

Mistä asiasta olisit kaivannut tietoa, mutta sitä ei löytynyt tältä sivulta?

Kirjoita kysymyksesi tänne. Voit antaa myös muuta palautetta tällä sivulla esitetyistä kysymyksistä ja niihin annetuista vastauksista.