Päijät-Sote pyrkii varmistamaan palveluiden ja hoidon saatavuutta kaikin käytettävissä olevin keinoin. Tästä huolimatta odotusajat varsinkin leikkauksiin ovat olleet syksyllä pitenemään päin. Päijät-Häme ei kuitenkaan poikkea jonotilanteen suhteen muusta maasta: pula sote-ammattilaisista on valtakunnallinen ja hidastaa hoitoon pääsyä kaikissa sairaanhoitopiireissä. Myös korona rasittaa toimintaa edelleen, samoin henkilöstön sairauspoissaoloja on epidemian takia tavanomaista enemmän. Näistä syistä jonojen purussakaan ei ole mahdollista turvautua entisessä määrin naapurialueisiin.
Päijät-Sotessa toteutetaan henkilöstöohjelmaa, jolla vaikutetaan nykyisten työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin sekä varmistetaan usein eri keinoin uusien työntekijöiden saatavuutta. Sairaalassa on organisoitu ja organisoidaan uudelleen päiväaikaista toimintaa, jotta toiminta olisi mahdollisimman tehokasta. Hyötyjä on tuonut myös vasta käyttöön otettu uusi sairaalarakennus – vaikka muutto uusiin tiloihin hetkellisesti hidastikin toimintaa. Päijät-Soten oma henkilöstö tekee jonojen purkua lisätöinä, ja lisäksi yhtymä ostaa yksityisiltä ja julkisilta palveluntuottajilta palvelua mahdollisuuksien mukaan. Myös potilaiden ohjautumista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on tehostettu.
Sote-keskuksissa hoitoon pääsee yhä varsin hyvin, pääosin tavoiteajassa. Erikoissairaanhoidossa ensimmäiselle poliklinikkakäynnille pääsy on hieman parantunut syksyn aikana. Operatiivisella tulosalueella, jonne kirurgiakin kuuluu, odotusajan mediaani hoitoon on tällä hetkellä 73 vuorokautta. Hoitotakuun puitteissa eli 6 kuukauden sisällä hoitoon pääsee valtaosa eli 80 prosenttia potilaista. Yli kuusi kuukautta odottaneita potilaita on 916, joista 890 on kirurgian erikoisalan potilaita.
Kuntoutuksessa palvelutarpeen arvioinnit järjestyvät pääosin ajallaan. Palvelun alkaminen voi viivästyä esimerkiksi lasten puhe- ja toimintaterapiassa sekä lasten neuropsykologisessa kuntoutuksessa, koska henkilöstöä ei ole saatu rekrytoitua riittävästi eikä ostopalveluja ole saatavilla.
Ikääntyneiden asiakasohjauksessa on saatu lyhennettyä odotusaikaa palvelutarpeen arviointiin, joskin aika on edelleen tavoitetta hiukan pidempi. Taustalla ovat koronaan liittyvät palveluviiveet sekä eläköitymisestä johtuva henkilöstön vaihtuvuus. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen jonossa on 21 asiakasta ja jonotusaika on 9 vuorokautta, mikä tarkoittaa, että palveluun pääsy toteutuu määräajassa.
Perhe- ja sosiaalipalveluissa palvelutarve on kasvussa etenkin työikäisten sosiaalipalveluissa, jossa huoli-ilmoitukset ovat lisääntyneet edelleen vuonna 2022. Taustalla vaikuttavat päijäthämäläisten heikko sosioekonominen asema ja koronaepidemian heijastukset. Yksilöiden ja perheiden ongelmat ovat yhä monimutkaisempia, ja alueella tehdään valtakunnallisesti vertaillen edelleen paljon lastensuojeluilmoituksia. Myös lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut vuoden 2022 aikana.
Palvelutakuun toteutumisessa on merkittäviä haasteita lastensuojelun palvelutarpeen arviointien teossa. Hoitoon pääsyssä on viivettä psykiatrialla ja nuorisopsykiatrialla sekä alaikäisten psykoterapiapalveluissa. Myös alaikäisten perustason yksikköön on jonotilanne haasteellinen vuoden 2022 aikana lisätyistä resursseista huolimatta.