– Lasten ja nuorten huonovointisuus ja palveluiden tarve alueellamme on kasvanut. Nuorilla voi olla ahdistus- ja masennusoireita, ja joissakin perheissä on tulevaisuuden suhteen tiettyä näköalattomuutta, johon tarvitaan tukea ja apua, kertoo lapsiperhepalveluiden tulosaluejohtaja Eija Kallio.
Pikkulasten (0–5-vuotiaat) ja alakouluikäisten (6–12-vuotiaat) tiimeissä on nyt jonossa noin 150 lasta, ja jonotusaika palveluihin on kolme kuukautta. Nuorisoikäisten (13–17-vuotiaat perheineen) tiimissä jonossa on noin 200 nuorta, ja jonotusaika on tällä hetkellä kahdeksan kuukautta. Lisätyöntekijöiden avulla toteutuu palveluihin pääsy 3 kuukauden lakisääteisen hoitotakuuajan sisällä.
Kallio korostaa paitsi palveluiden jatkuvan kehittämisen myös niin sanotun yhdyspintatyön merkitystä: yhteistyön on oltava joustavaa eri ammattilaisten ja hoitoportaiden välillä.
– Opiskeluhuollon, kotipalveluiden, lähityön, perheohjauksen sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian ja sosiaalityön kanssa on tehtävä tiivistä yhteistyötä, jotta lapsi tai nuori ja hänen perheensä saa oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa juuri sen ammattiryhmän apua, mille on tarve.
Oman palveluvalikoiman tukena käytetään tarvittaessa ostopalveluja. Ostopalveluina hankitaan jo esimerkiksi psykologin tutkimuksia, ja lisäksi selvitetään esimerkiksi lyhytterapioiden tai perheasiainsovittelun hankkimista ostopalveluna.
Alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluissa tuetaan Päijät-Soten alueen lapsiperheitä vauvan odotusajasta täysi-ikäisyyden kynnykselle. Lokakuun 2020 alussa aloitettiin uudella palvelumallilla, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja moniammatillisesti yli tiimi- ja yksikkörajojen.