Koko väestön 14 vuorokauden ilmaantuvuusluku on noussut 145:een ja rokottamattoman väestön ilmaantuvuusluku 401:een. Eniten tartuntoja todetaan nyt 30–39-vuotiailla rokottamattomilla. Tästä ryhmästä noin yksi sadasta on sairastunut viimeisen kahden viikon aikana varmistettuun koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Lisäksi on huomattava määrä tartuntoja, joita ei ole varmennettu testillä.
Sairaalahoitoon joutuneiden määrä on kaksinkertaistunut viime viikon tilanteeseen verrattuna. Tehohoidossa on yksi potilas, ja yksi tehohoitoa vaatinut potilas siirrettiin yliopistosairaalaan. Tapausmäärien nousun myötä sairaalahoidon tarve lisääntyy seuraavien viikkojen aikana. Vaikka rokotettujen määrä on noussut, on alueemme rokotuskattavuus vielä kaukana 80 prosentin tavoitteesta.
– Arvioimme, että tällä viikolla todetaan ennätysmäärä varmennettuja tartuntoja. Lisäksi testaamattomia sairastuneita lienee enemmän kuin koskaan aikaisemmin epidemian aikana, kertoo johtajaylilääkäri Tuomo Nieminen.
Alueellinen koronayhteistyöryhmä kokoontuu maanantaina 4.10. arvioimaan epidemiatilannetta ja alueellisia toimenpiteitä.
Tärkein keino koronaepidemian hallintaan ovat rokotukset. Epidemiatilanteen heikentymisen vuoksi on entistä tärkeämpää, että jo kertaalleen rokotetut lyhentävät kakkosrokotuksen antoväliä vähintään 6 viikkoon ensimmäisestä. Korkeimmassa sairastumisriskissä olevat kokonaan rokottamattomat henkilöt voivat pienentää riskiään hakeutumalla rokotukseen mahdollisimman pian.
Koronatapausten määrää voidaan tehokkaimmin nopeasti laskea vähentämällä lähikontakteja ja noudattamalla yleisiä terveysturvallisuuskäytäntöjä. Kahdesti rokotetut, alle 12-vuotiaat sekä ne, jotka ovat sairastaneet koronan ja saaneet yhden rokotuksen, voivat sairastaa lieväoireisena kotona. Muiden on edelleen mentävä koronavirustestiin heti lievienkin oireiden ilmettyä. Tartuntojen leviämisen kannalta on hyvin tärkeätä, että lieväoireiset eivät tapaa oman perhekuntansa ulkopuolisia.