Keskussairaalan uudisosan vihkiäistilaisuus

Sari Niinistö, hallituksen puheenjohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Arvoisat kutsuvieraat, tervetuloa keskussairaalan rakennusvaiheen 7 vihkiäistilaisuuteen.

Tänään voimme kokoontua juhlistamaan uusia tiloja ja vihkimään keskussairaalan RV7-uudisosan käyttöön. Vuodesta 2015 on kuljettu pitkä matka tähän hetkeen projektin kaikkine vaiheineen. Rakennusvaihe 7 on hanke, joka uudisti keskussairaalan keskusleikkausyksikön, heräämötoiminnan, synnytysten, vastasyntyneiden ja naistentautien yksikön, operatiiviset vuodeosastot ja välinehuollon tiloja asianmukaiselle tasolle. Hanke on ollut mittava sekä ajallisesti, taloudellisesti että toiminnallisesti. Minulla on ollut ilo olla tässä prosessissa päättäjänä mukana vuodesta 2017 alkaen.

Tulevaisuuden keskussairaalan kehittämisen tavoite on parantaa potilaskokemusta, toiminnan tuottavuutta sekä vaikuttavuutta.
Investointi oli välttämätön, koska 1976 valmistunut keskussairaala oli huonossa kunnossa. Päijät-Hämeen keskussairaala (PHKS) tunnetaan osaavana, dynaamisena, koulutus- sekä tutkimusmyönteisenä sairaalana. PHKS on monella mittarilla arvioiden suuri keskussairaala ja keskeinen osa laajan päivystyksen sairaaloiden verkkoa. PHKS on samanaikaisesti tunnettu tuottavuudestaan ja ulospäin suuntautuneisuudestaan. Ulospäin suuntautumista kuvaa kasvu ulkokuntamyynnissä ja vapaan hoitopaikan valinnan potilaiden lisääntyvä hakeutuminen sairaalaan. Keskussairaalan uudistaminen on tärkeää sekä alueen asukkaiden ja henkilöstön kannalta, mutta myös kilpailukykymme säilyttämiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi.

Mitä RV7 tarkoittaa palvelujen käyttäjälle ja henkilöstölle? Sosiaali- ja terveystoimen investoinneissa pitäisi aina olla vahva asiakaskeskeinen näkökulma. Asiakaskeskeisyys on RV7 kantava ajatus. Sairaala rakennuksena on kliininen, mutta se kätkee sisälleen valtavan määrän inhimillisiä tunteita. Sairaalatoiminnan tilat on suunniteltu siten, että ne vähentävät sekä potilaan että henkilöstön kuormitusta.
Sairaalassa synnytään ja kuollaan. Siellä itketään ja nauretaan. Siellä kuullaan sekä hyviä että huonoja uutisia. Siellä koetaan toipumisen ihmeitä, mutta myös kipua ja tuskaa. RV7 on suunniteltu siten, että käyttäjät ovat päässeet vaikuttamaan lopputulokseen. Tilat ovat sellaisia, että ne eivät hankaloita potilaan tai henkilöstön kokemuksia tai turvallisuutta. Sairaalan tilat tukevat kokonaisvaltaista hoivaa.

Muutama käytännön esimerkki RV7 mukanaan tuomista uudistuksista. Esimerkiksi kirurgian vuodeosastolla on nyt yhden hengen huoneet, joihin tarvittaessa mahtuvat myös omaiset. Jos aiemmin vastasyntynyt joutui teho-osastolle 1. kerrokseen, jäi äiti 6. kerrokseen. Nyt uuden rakennuksen myötä molemmat voivat olla samassa huoneessa.

Hoitotyön ja toiminnan organisoituminen on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Nykyiset tilat palvelevat asiakaskeskeistä, mutta digitalisaatiota hyödyntävää moniammatillista hoitotyötä huomattavasti paremmin kuin vanhat tilat. Uusien tilojen myötä tilojen, laitteiden ja henkilöresurssien joustavampi yhteiskäyttö lisääntyy, joka mm. vähentää potilassiirtoja ja parantaa potilaiden ohjausta ja liikkumista sairaalan sisällä. Potilaan näkökulmasta keskeinen hyöty siis on hoitoprosessin selkeytyminen, joustavuus ja inhimillisyys. Logistiikka on optimoitu, joten pitkät siirtymät yksiköiden välillä vähenevät. Tämä vaikuttaa tietysti potilaiden ohella myös henkilöstön toimintaan. Työaikaa jää enemmän oleelliseen, kun tilat ovat tarkoituksenmukaisemmat. Henkilöstön kannalta uudet tilat merkitsevät myös sitä, että kuormitusta voidaan jakaa tasaisemmin ja yhteistyön ja konsultaatioiden mahdollisuudet paranevat. Myös henkilöstön tehtäväjakoa voidaan uudistaa ja perus- ja erikoissairaanhoidon integraatiota toteuttaa helpommin.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia RV7 prosessiin osallistuneita toimijoita. Toteutus on edellyttänyt voimakasta sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä hankalissakin olosuhteissa. Joskus toimeenpanoa ovat hankaloittanut lupaprosessit, toisinaan pandemia. Keskussairaalan kehittäminen ei ole suinkaan ohi, vaan jatkuu suunnitelmien mukaisesti rakennusvaiheen 8 myötä. Yhden vaiheen, RV7, osalta lopputulos on nyt nähtävillämme ja on juhlan aika. Vielä kerran – tervetuloa.

Timo Louna, toimitusjohtaja, vs., Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Arvoisat juhlavieraat, mukava nähdä teidät näissä upeissa uusissa tiloissa!

Osaava henkilöstö ja asianmukaiset työskentelyolosuhteet ovat aina ratkaisseet onnistumisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaspalvelussa ja potilastyössä. Toimialamme on tällä hetkellä nopeassa muutoksessa. Muun muassa digitaaliset ja kotiin vietävät palvelut ovat yleistyneet ja mahdollistaneet uusia toimintamalleja. Kotisairaalakonsepti on ollut yksi merkittävä edistysaskel.

Kuitenkin pääosa vaativammasta sairaanhoidosta on tarkoituksenmukaista tuottaa jatkossakin keskitetyssä osaamiskeskuksessa, jota kutsutaan sairaalaksi. Tarvittavat tilat ja tekniikka ovat kalliita, jolloin ne pitää olla tehokkaassa käytössä, jotta yksittäisen toimenpiteen kustannukset saadaan pidettyä kohtuullisina. Päivittäinen kliininen työ ratkaisee menestyksen, mutta se on mahdollista ainoastaan nykyaikaisissa ja terveissä tiloissa. Sairaala on myös ammattilaisten muodostama tiedeyhteisö, jossa toiminta kehittyy työn ohessa ja yhteistyössä akateemisten yhteisöjen kanssa. Tarvitaan ihmisten vuorovaikutusta samalla alueella, viihtyisissä ja toimivissa tiloissa.
Sairaalan suunnittelu ja rakentaminen vaatii aikaa ja harkintaa. Alkuperäisen Päijät-Hämeen keskussairaalan suunnittelun aloittamisesta kesti yli kymmenen vuotta valmistumiseen. Tuohon aikaan muuten sattui ensimmäinen kohtaamiseni tämän sairaalan kanssa. Kolmosluokkalaisena koulupoikana olin hiihtämässä Salpakankaalta Lahteen ja hämmästelin mitä ihmettä rakennetaan metsään, keskelle ei-mitään…

Tänään vihittävän sairaalan uudistamisen rakennusvaihe 7:n valmistelu alkoi myös yli 10 vuotta sitten. Silloin nähtiin, että vuonna 1976 valmistuneen rakennuksen elinkaari jossain vaiheessa loppuu ja sairaala-alueen kokonaisvaltaisen uudistamisen suunnittelu on syytä käynnistää. Tehtiin ensimmäinen versio Master plan -suunnitelmasta, joka on useasti päivitetty, 2020-luvun loppuun saakka ulottuva vaiheittainen rakennusohjelma.

Tähän vaiheeseen sattui toinen kerta, kun keskussairaalarakennus tuli vastaani. Olin aloittanut Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtajana alkuvuodesta 2015 ja tällä kertaa pääsin jo sairaalan ovesta sisään ja mukaan valmisteluun, jossa Master plan -suunnitelman keskeisimmän osan valmistelua vietiin eteenpäin. Alusta alkaen oli selvää, että nyt ratkaistaan isoja asioita. Varsin laajasti pitkin isoa tonttia levinneen rakennuskannan eri-ikäinen mosaiikki ei ollut helpoin lähtökohta sisälogistiikaltaan tehokkaan sairaalan muodostamiseksi. Vielä vuonna 2015 harkinnassa oli myös vaihtoehto, jossa sairaalan rakennuskanta olisi uudistettu yhdellä kertaa ja vielä toiselle rakennuspaikalle. Tämä olisi ollut toiminnallisesti paras ratkaisu ja rakennuskustannuksiltaan samaa suuruusluokkaa kuin pala palalta rakentaminen. Näin ei kuitenkaan tehty, sillä vuoden 1976 jälkeen nykyiselle alueelle oli jo tehty monia merkittäviä uudisrakennus- ja peruskorjausinvestointeja, joista oli taseessa vielä suuri menojäännös poistettavaksi. Niistä luopuminen olisi todennäköisesti tuottanut suuren alaskirjaustarpeen. Logistisesti parempi sijaintialuekin oli jo ehditty suurelta osin rakentaa muuhun käyttöön. Rahoituksen saaminen kerralla toteutettavaan rakentamiseen ei myöskään ollut mahdollista silloisissa olosuhteissa.

Alkuperäisen rakennuksen laaja peruskorjaus ei ollut järkevä vaihtoehto, sillä tilojen mitoitus ja talotekniikkajärjestelyt eivät mahdollistaneet hyvää työympäristöä ja tarvittavia joustavia tilaratkaisuja. Onneksi rakennuksen maanalainen runko oli käyttökelpoinen.
Jäljelle jäi minimivaihtoehto, jossa päivystävän sairaalan ydintoimintoja sijoitetaan päiväkirurgiarakennuksen viereen, mutta valitettavasti hieman etäälle päivystyskeskuksesta. Onneksi yhteyttä voitiin sujuvoittaa vähäisellä lisärakentamisella. Noin vuoden jatkuneen tiiviin valmistelun ja lukuisten keskustelutilaisuuksien jälkeen kuntayhtymän valtuusto päätti 23.5.2016 hyväksyä RV7-hankesuunnitelman ja suunnittelutyön käynnistämisen. Tämä valtuuston päätös oli ratkaiseva sairaalamme lähivuosikymmenien kannalta ja yksi tärkeimmistä Päijät-Hämeessä koskaan tehdyistä kunnallisista päätöksistä.

Muuten kävi hyvin, mutta alkuperäinen kokonaisuus oli jouduttu jakamaan kahtia ja niinpä loppuosasta tuli RV8, jonka toteutuksen valmistelu on nyt käynnissä. Suunnittelun edetessä RV7-hanketta käsiteltiin vielä moneen kertaan niin Sosiaali- ja terveysministeriössä poikkeusluvan saamiseksi kuin kuntayhtymässä lopullisen rakentamispäätöksen osalta. Lopulta vuonna 2018 kaikki oli valmista leikkaustoiminnan, vuodeosastojen, välinehuollon, synnytysten, naistentautien ja vastasyntyneen tehohoidon toiminnan uudistuksen konkreettiselle toteuttamiselle.

Samaan aikaan kun RV7-hanketta valmisteltiin päätöksentekoon vuoden 2016 keväällä, jännitettiin maamme julkisten sairaaloiden kohtaloa. Erikoissairaanhoitoa ja erityisesti päivystystä haluttiin keskittää harvempiin yksiköihin. Oli tiedossa, että laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalan status kirjataan lakiin 12 sairaalalle. Monenlaisten mediaspekulaatioiden jälkeen ratkaisu vihdoin julkistettiin 19.5.2016. Päijät-Hämeen sisältyminen joukkoon ei ollut itsestään selvää. Harjoitimme hienovaraista lobbausta, jossa viestimme paitsi sairaalan merkityksestä, myös siitä, että kuntayhtymällä on valmiit suunnitelmat ja toteutusvalmius sairaalan modernisoimiseksi. RV7-hankkeen edistäminen oli välttämätön edellytys sairaalan säilymiselle nykyisessä kokoluokassa ja palvelutasossa.
Sairaalan rakentaminen vaatii myös rahaa. RV7-hanke on Päijät-Hämeen terveydenhuollon historian suurin rakennushanke keskussairaalan alkuperäisen rakennuksen valmistumisen jälkeen. Yli 100 miljoonan euron investointi on mittava kaikki toimialat huomioiden. Hyvinvointialueuudistuksen takia rakennuksen vaikutus kuntien kuluihin jää vähäiseksi.

Uusien upeiden tilojen varustelu ja käyttöönotto on menossa ja pian pääsemme aloittamaan potilaiden ja asiakkaiden palvelun. Master plan-suunnitelman toteuttaminen jatkuu vielä lähivuodet, mutta kaikkein kriittisin osa on nyt valmistunut. Nyt on sopiva hetki kiittää vuosien hienosta työstä.

Kiitän kuntayhtymän luottamushenkilöitä ja omistajakuntien edustajia maakunnan tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeästä strategisesta päätöksestä toteuttaa RV7-hanke. Kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu sairaala on hieno saavutus 200 000 asukkaan väestöpohjalla. Hyvin toimiva ja laaja-alainen keskussairaala on elinvoimaisen maakunnan tunnusmerkki. Tärkeimmän eli palveluiden saatavuuden lisäksi Päijät-Hämeen keskussairaala on yksi tärkeimmistä vetovoimatekijöistä maakunnassamme. PHKS on työntekijämäärältään selvästi suurin yksittäinen toimipaikka ja osaamiskeskus. Pääosa kaikista sairaanhoidon erikoisaloista on meillä edustettuna. Laadukkaana ja tuottavana kuulumme keskussairaaloiden kärkijoukkoon Pohjoismaissa.

Sairaalamme on aina edustanut huipputasoa, vaikka taloudelliset voimavarat ovat olleet keskimääräistä niukemmat. Kiitän sairaalan henkilöstöä kärsivällisyydestä ja joustavuudesta. Olette hoitaneet työnne esimerkillisesti myös niissä osittain vanhentuneissa alkuperäisen sairaalan tiloissa, joissa on ollut vuosien varrella monenlaista tilaongelmaa. Vielä tärkeämpää on, että olette innostuneesti osallistuneet uuden suunnitteluun, tuoneet kokemuksenne ja ideanne yhteiseen pöytään. Nyt odotuksenne palkitaan ja toivotan työniloa uusissa tiloissa.
Rakennushankkeessa suuri kiitos kuuluu tietysti suunnittelijoille ja rakentajille. Olette tehneet huolellista ja laadukasta työtä sekä pysyneet aikataulussa ja kustannusarviossa. Vaativan erikoisrakentamisen RV7 jää historiaan myös rakennusprojektina, sillä harvoin kaikki sujuu näin hyvin. Olemme vastaanottaneet ihailevaa palautetta muiden vastaavien hankkeiden vastuuhenkilöiltä.

Suurin kiitos menee kuntayhtymän omille työntekijöille rakennuttajan edustajina, Johanna Aitamurron tiimille. Te olette uskoneet tähän hankkeeseen alusta alkaen ja tehneet valtavan ja pitkäjänteisen työn onnistumisen eteen. Olette laittaneet itsenne likoon ja selättäneet matkan varrelle sattuneet hankaluudet. Moni teistä on ollut ansiokkaasti mukana myös muissa sairaalan kehittämishankkeissa.

Tämä on historiallinen hetki. Nyt voimme olla varmoja, että Päijät-Hämeen keskussairaalassa työskentelevillä osaajilla on käytössään hyvät tilat kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Loppuvuoden aikana palveluskäyttöön tulevat tilat edustavat luonnollisesti uusinta näkemystä toimivasta sairaalasta ja ihmistyötä avustavasta tekniikasta. Rakennushankkeet jatkuvat siis vielä tulevina vuosina, mutta kokonaisuutena olemme voiton puolella.

Tänään on juhlan aika. Iloitkaamme saavutuksistamme uusissa tiloissa, Wanhassa Hyvässä Päijät-Hämeen keskussairaalan hengessä!

 

Johanna Aitamurto, toimitilajohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Arvoisat kutsuvieraat, olen syvästi kiitollinen voidessani jakaa tämän Päijät-Hämeen keskussairaalan uudisrakennuksen vihkiäistilaisuuden teidän kanssanne. Vuosien yhteinen työ on saatu valmiiksi. Minulla on ollut ilo olla mukana keskussairaalan kiinteistöä koskevassa kehittämisohjelmassa jo vuodesta 2012 ja sitä ennen kiinteistön muissa hankkeissa. Toiminnallinen tarve päästä kehittämään ja toteuttamaan niin lääketieteellistä kuin hoitotieteellistä toimintaa on ollut polttava. Vanha kiinteistö on tullut tiensä päähän ja meidän tehtävänä on uudistaa sitä ja luoda sen kautta mahdollisuudet nykyaikaiselle, modernille tutkimuksen ja hoidon toteutukselle. Ammattilaiset tarvitsevat hyvät ja omaa työtään tukevat tilat. Erikoisalojen visiot ja tieto erikoisosaamisen ja lääketieteen kehityksestä on tuottanut ensin toiminnanmuutoshankkeen. On tärkeää, että Päijät-Hämeessä säilyy erikoisosaamisen ja laajan päivystyksen sairaala. Sen puitteiden ja lääkintäteknologian täytyy päästä kehittymään eteenpäin.

Isoksi kasvutarinaksi voisin luonnehtia yhteistä taivaltamme Raamiarkkitehtien kanssa – erityiskiitos pääsuunnittelija Kaisa-Liisa Raiskinmäelle. Olen iloinen siitä, että moniammatilliset osaajatiimit suunnittelivat yhdessä Kaisa-Liisan kanssa selkeän ja työympäristöltään viihtyisän rakennuksen. Oma suunnittelussa mukana ollut henkilökunta on tiloissa vieraillessaan ja nyt niitä varustellessaan todennut, että he ovat aidosti voineet osallistua ja oikeasti vaikuttaa. Tämä on kiitos parhaimmasta päästä.

Vuonna 2016 uuden hyvinvointialueen osalta käytiin kiivasta keskustelua hallinnon keventämisen ja purkamisen tarpeesta. Samaan aikaan STM valmisteli sote-uudistusta ja julkaisi rakennusinvestointeja koskevan rajoittamislain. Rakennusvaihe 7 sai ministeriöstä myönteisen poikkeuslupapäätöksen marraskuussa 2016. Välittömästi päätöksen pohjalta aloitettiin hankkeeseen liittyvän purku-urakoinnin valmistelut ja keskussairaalan vanhoja kiinteistöosia purettiin yhteensä noin 4 300 m2. Tässä kohden on hyvä todeta, että hyvä lopputulos tarvitsee alustakseen kantavan ja puhtaan pohjan. Hyvän pohjan tälle rakennukselle antoi ensivaiheessa tehty hallinnollinen purku. Tähän tehtävään sitten keväällä 2019 tarttui konkreettisesti vs hyvinvointialueen johtaja Veli Penttilä.

Hyvä ja eteenpäin katsova yhteistyö urakan voittaneen Lujatalon kanssa on siivittänyt hanketta aivan alkumetreiltä saakka. Ilman teitä emme olisi nyt tässä. Erityisen hyvän yhteistyön, luottamuksellisuuden ja hengen luojina haluan Lujatalolta nostaa esiin Jari Laulajaisen ja Sami Sairasen – unohtamatta, että hyvän johdon tukena oli erittäin ammattitaitoinen ja vahva joukko lujatalolaisia, jotka ansaitsevat ison kiitoksen aikataulussa pysymisestä, sitoutumisesta, laadukkaasta työstä ja vahvasta urakkaohjannasta.

Olen kiitollinen siitä, että niin moni teistä on antaumuksella ja omia vaivojaan säästelemättä osallistunut ja mahdollistanut tämän hankkeen onnistumisen. Ohjausryhmän hallituksen jäsen edesmennyt Kari Sulonen oli meille erittäin tärkeä ja tarpeellinen yhteyshenkilö hallitukseen päin. Hänen kanssaan käydyt keskustelut, pohdinnat ja aktiivinen mukanaolo – kuten kuvassa näkyy – olivat erittäin antoisia. Me muistamme häntä edelleen kiitollisuudella.

Rakentamisen aika on ollut kolme vuotta. Näistä kolmesta vuodesta kaksi on ollut korona vuosia. Todella vaikeita aikoja niin yhteiskunnallisesti mutta myös meille. On suoranainen ihme, että RV7 on valmistunut aikataulussaan ja sen rakennuttajan kaikki erillishankinnat yhdessä hankintatoimen kanssa – vastasyntyneen tehohoidon keskoskehdot, leikkaussalien kattokeskukset ja muut varusteet, synnytysosaston synnytysammeet, heräämön potilasvalvontalaitteet, vuodeosastojen irtokalusteet ja välinehuollon laitteistot – ovat toteutuneet aikataulussaan. Hankintatoimen Elina Laisille ja sittemmin Nina Stockille sekä lääkintätekniikan Lasse Mäkiselle ja It-projektipäällikkö Sampo Syrjäläiselle iso kiitos yhteistyöstä ja positiivisesta otteesta asioiden hoitamisessa.

Rakennuttamispalveluiden vahva osaaminen on varmistanut RV7:n valmistumisen aikataulussa ja budjetissa pysymisen. Sanoisin, että Melkoinen teko tänä maailman aikana. Rakentamisen urakkamuodoksi valitsimme allianssin sijaan jaetun-urakka -muodon. Käytännössä valinta on ollut oikeastaan valtakunnallisen sairaalarakentamisen vastavirtaan uijien ilmentymä. Oma rakennuttajatiimi: Raimo Serkelä, Pasi Kauppinen, Lauri Lahti, Osmo Lantta ja Timo Nurmi ansaitsevat varauksettoman kiitoksen. Kyseessä on poikkeuksellinen tulos suomalaisessa sairaalarakentamisessa – Tulos, joka puhuu puolestaan: RV7:n urakan neliöhinnaksi on muodostunut noin 2 620e/neliö. Valittu urakkamuoto ja oma rakennuttajatiimi – josta voimme kaikki olla ylpeitä – on monin tavoin ansainnut palkkansa ja palkkionsa. Toivon todella, että jatkossa meillä on oma, ammattitaitoinen rakennuttajatiimi.

Rakennuttajatiimin ja käyttäjien välimaatossa on ammattikunta, jonka työ kohdistuu kauttaaltaan suoraan hankesuunnitteluvaiheesta aina käyttöönoton jälkeiseen aikaan. Suunnittelukoordinaattorit Arja Heikinheimo ja osin Pirjo Asikainen – ei valitettavasti ole kuvassa – ovat tehneet valtavan työn. Erityisesti suunnittelukoordinaattori Arja Heikinheimo on kantanut poikkeuksellisen suurta vastuuta ja huolehtinut RV7:n asioiden valmistumisista, Vahti-huonekorttien teosta käyttäjien kanssa, toimittajayhteistyöstä ja käyttäjien muuttoon liittyvistä valmisteluista. Arjan vahva ammattitaito, sitoutuminen ja jatkuva valmius asioiden hoitamiseen on poikkeuksellisen hienoa ja tuloksekasta.
RV7 kestää valtakunnallisen vertailun. Vierailijoiden palaute on ollut todella positiivista: toiminnalliset prosessit ovat mietittyjä, tilat vaikuttavat valoisilta, viihtyisiltä ja pehmeä – lähes puuterinen – värimaailma on viehättänyt.

RV7:n tilasuunnittelussa on ollut mukana asiakasraati – alueen asukkaista koostunut ryhmä. Asiakasraadin toive oli, että pääovesta tultaessa edessä ei olisi suuri halli vaan ihmisen kokoinen, helposti hahmotettava kokonaisuus. Tämä luo turvaa potilaalle joka sairaalaan tullessaan on hämmentynyt ja huolissaan. Tämän arkkitehtimme Kaisa-Liisa toteutti hienosti. Asiakasraati kehitti hankkeellemme myös hyvä teeman: vehreä, vihreä, viljava ja vesistöinen Päijät-Häme.

Kiitollisuudella nostan esiin vielä päijäthämäläiset taiteilijat, kädentaidon ammattilaiset: sitoutuneisuutenne ja idearikkautenne ansiosta uudet tilat heräävät henkiin aivan uudella, koskettavalla tavalla. Terhi Kaakinen viehättävillä puuveistoksillaan, Eevakaisa Jauhiainen ja Anni Henriksson puuvärikynillä taiteilluilla parantavilla rohdoskasveillaan ja Helena Vaari ompelukoneella ommelluin luontokuvin ovat omilla tekniikoillaan tuoneet taidetta sairaalaan potilaiden ja henkilökunnan iloksi.

Tämän hankkeen aikana on ollut paljon erilaisia kohtaamisia, tapahtumia, aikataulutuksia, tavoiteasetantaa, useita satoja kokoontumisia ja suunnittelu- ja toteutuskeskusteluja, arviointihetkiä, tiivistä taloudellista seurantaa, ja pitkiä hankintavalmisteluja sekä paljon erilaisia neuvotteluja. Haluan kiittää kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat olleet tässä mukana.

Haluan kiittää tämän hankkeen kymmenen vuoden ajalta myös omia lähiesimiehiäni ja työparejani: Martti Taljaa, Markku Luostarista, Jarkko Lehtosta, Maria Virkkiä, Juhani Sandia, Tuomo Niemistä ja Jukka Santalaa. Teidän tuella ja teidän kanssanne olen saanut tehdä tällaista ainutlaatuista työtä huippu porukassa. Lisäksi haluan kiittää samalta ajalta nopeista, joustavista päätöksenteoista ja asioihin paneutumisesta hyvinvointialueen johtajia Timo Lounaa, Eetu Salusta ja Marina Erholaa. Kaikkiaan hankkeen paras tuki on johto, joka luottaa tekijöihin ja on valmis nopeaan sekä sujuvaan päätöksentekoon.

Aiemmin hyvä toiminnanmuutoshanke muuttui rakennushankkeeksi. Nyt rakentaminen RV7:ssa on tullut valmiiksi. Nyt on toimintojen vuoro jälleen. Kiitos!

Sami Sairanen, rakennuspäällikkö, Lujatalo Oy

Arvoisa juhlayleisö, on kunnia-asia päästä tuomaan rakentajan tervehdys hienon projektin vihkiäistilaisuuteen. Se, että olemme nyt viettämässä tätä upeaa juhlaa valmiissa tiloissa, on vaatinut isoja voimanponnistuksia niin monilta eri tahoilta.

Jo laskentavaiheesta lähtien kaikkea tekemistä on kuvannut tilaajan ammattitaito. Meille urakoitsijoille oli ennen tarjouksen jättöä varattu mahdollisuus tutustua kohteeseen opastettuina, ja viimeistään näillä kierroksilla havaitsimme että me olemme tekemisessä sairaalarakentamisen todellisten ammattilaisten kanssa. Luottamus kasvoi ja pystyimme tarjoamaan kohteen tiukalla markkinahinnalla.

Lisäksi suunnitelmien valmius sekä nopea ja suoraselkäinen päätöksen teko, vaikka työmaalle jalkautuen nopealla varoitusajalla, entisestään lisäsi luottamusta itse rakentamisen aikana.

Käyttäjän rooli onnistuneessa sairaalahankkeessa on merkittävä. On sovitettava käyttäjäien monet toiveet ja omat hankinnat tiiviin rakentamisen aikatauluun. Oli merkille pantavaa, kuinka sitoutuneesti ja sitkeästi käyttäjien asioita sovitettiin aikatauluihin jo siinä vaiheessa, kun vasta ensimmäisiä kaivinkoneita oltiin tuomassa työmaalle. Vaikka kyseessä oli puhdas kilpailu-urakka, oli yhteisen tekemisen meininki kuin yhteistoiminnallisessa urakassa.

Haluankin tässä eritoten nostaa tilaajan sekä käyttäjä porukan tiimistä muutaman henkilön ja kiittää upeasta yhteistyöstä

– Johanna Aitomurto sekä Arja Heikinheimo tiimeineen
– Raimo Serkelä sekä Osmo Lantta tiimeineen
– kaikkia suunnittelijoita, ja muita projektiin osallistuneita.

Talotekniikka on nykypäivänä merkittävä osa kohteen kokonaisuutta, ja voidaankin sanoa, että talotekniikka on rakennuksen keuhkot ja sydän, jos tällaiset vertauskuvat täällä sairaala ympäristössä sallitaan. Työmaan toteutusvaiheessa on ensiarvoisen tärkeää, että asennukset sujuvat ja työt etenee. Tässä muutama asia hahmottamaan miten isosta projektista on kyse.

• Kaapeleita asennettiin noin 480 km, minkä voi suhteuttaa esim. matkaan Lahdesta linnuntietä Tukholmaan
• Putkistoja asennettiin noin 90 km, eli Lahdesta Helsinkiin

Voin vilpittömästi sanoa, että talotekniikkan toteutus oli onnistunut suoritus. Kohteella pitää olla aina päätoteuttaja, ja tällä kertaa se vastuu annettiin Lujatalolle. Päätoteuttajan roolissa laadimme ja koordinoimme toteutusaikataulun, varmistimme työturvallisen toteutuksen sekä laadun hallinnan toteutusvaiheessa.

Voin ylpeänä sanoa, että lähes kaikessa sovitussa onnistuttiin ja aikataulussa pysyttiin hankkeen loppuun saakka. Hanke luovutettiin päivälleen oikea-aikaisesti alkuperäisen tavoitteen mukaisesti.

Aina jää parannettavaa, ja meillä suurin haaste olivat runkovaiheessa sattuneet tapaturmat. Niistäkin otettiin opiksi, ja se näkyi työmaakierroksilla poikkeuksellisen siistinä työmaana. Onneksemme kukaan ei loukkaantunut vakavasti. Teimme työmaan aikana yli 1600 turvallisuushavaintoa, ja kohteen keskimääräinen turvallisuustaso mitattuna oli yli 98%

Sitten vielä muutama luku projektista, joka minusta kuvaa työmaan kokoa, ja sitä miten iso porukka vaaditaan että tämän kokoiseen hankkeeseen

• Perehdytettyjä 1827 henkilöä
• 369 eri toimijaa (suunnittelu, rakennuttaja, urakoitsijat ja työmaalla käyneitä tavarantoimittajia)
• 28 eri kansalaisuutta
• Lujatalolla max. 12 toimihenkilöä ja 13 omaa työntekijää

Haluankin tässä kiittää työmaan veturia Jari Laulajaista ja meidän upeaa työmaaporukkaa erittäin mallikkaasta suorituksesta. On etuoikeus saada tehdä työtä teidän kanssa.