Arki sakkaa, jos unet lakkaa

Turvallinen perhe-elämä ei synny sattumalta

Turvallisuus ei tule meille ulkoapäin, vaan sitä luomme jokainen itse lähisuhteissamme ja yhteisöissämme.
Jokaisella meistä on tehtävämme ja vastuumme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä.
Turvallisuus syntyy siitä, miten huomioimme ja arvostamme toisiamme lähisuhteissa sekä ratkaisemme erimielisyyksiä.
Turvallisuus ja turvallisuuden tunne ovat terveyden, mielenterveyden, hyvinvoinnin ja elämässä jaksamisen perusta.
Jokainen meistä haluaa olla turvassa tärkeimmässä paikassa, omassa kodissa. Jokainen meistä haluaa myös tuntea olevansa perheessään erityinen, rakastettu ja kunnioitettu.

Myös lapset ja erityisesti imeväisikäiset, jotka ovat täysin muiden antaman huolenpidon ja hoivan varassa, aistivat kodin ilmapiiriä tarkasti ja kärsivät kireästä ja arvaamattomasta kodin ilmapiiristä. Vanhemman pelko vaikuttaa myös vauvaan.
Vauva ei ymmärrä sanoja mutta vauva kuulee, aistii ja ymmärtää puheen sävyjä, sanojen emotionaalista viestiä. Lempeä puhe rauhoittaa, kujertelu ilahduttaa, leikki kutsuu riemuun.
Vihainen, kova ja terävä puhe pelottaa, säikäyttää ja ihmetyttää vauvaa.
Kovat äänet, tavaroiden paiskominen ja heittely herättää muissa samassa tilassa olevissa pelkoa ja turvattomuuden tunnetta.
Kaikissa ihmissuhteissa on välillä haasteita ja erimielisyyksiä. Vauva-aika haastaa monia vanhempia, univaje ja hoitovastuu voi joskus tuntua raskaalta taakalta. Jos kotona joutuu pelkäämään, kyse on muusta kuin tavanomaisesta riitelystä. Kyseessä on silloin lähisuhdeväkivalta, johon apua kannattaa hakea heti.

Pyri aloittamaan päivä samaan aikaan joka päivä.
Herättyään vauva jaksaa olla virkeä ja seurallinen noin 1-2 tuntia. Kun vauva tuntuu väsähtävän, tarjoa hänelle tilaisuus lepoon heti.
Rauhoittumista ja nukahtamista voit tukea vähentämällä näkö- ja kuuloärsykkeitä vauvan ympäriltä.
Rauhoita vuorovaikutus hyvissä ajoin ennen unia. Juttele vauvalle rauhallisemmalla äänellä.
Ulkoile päivittäinen. Ulkona moni vauva nukkuu sikeämmin ja pidempiä päiväunia.
Seurustele ja leiki vauvasi kanssa heräämisen ja ruokailun jälkeen.
Rauhoita yöt nukkumiselle, vältä kirkkaita valoja, leikkejä tai aktiivista seurustelua.
Yölliset syötöt ja vaipanvaihtotilanteet voit tehdä hämärässä ja rauhallisesti.
Pienen vauvan kohdalla on tärkeintä, että vauva nukkuu riittävästi ja turvallisesti.
Jos vauva on nukahtaessa itkuinen, toimi rauhallisesti ja toistuvasti samalla tavalla. Näin rauhoittelutapasi muuttuvat vähitellen tutuiksi.

Pyri tukemaan lapsen omaa säätelyjärjestelmää, jonka varassa hän pystyy vaipumaan herättyään takaisin uneen.
Harjoittele säännöllisesti ja lempeästi vauvan tahtiin uusia nukahtamistapoja. Muista, että vauva on edelleen riippuvainen vanhempien tuesta nukahtamistilanteissa.
Ota tavaksi iltarutiinit, esim. iltalaulu, unilelu, sylittely.
Vie vauva hereillä sänkyyn. Tue vauvaa itsenäiseen nukahtamiseen.
Harjoittele nukahtamista vähitellen ilman imetystä tai maitopulloa.
Opettele tunnistamaan yöllä aktiivinen uni ja vauvasi eri tarpeet esim. nälkä, unisykliin liittyvät heräilyt.
Mene vauvan luo ennen kuin tapaileva itku muuttuu paniikki-itkuksi.
Tyynnyttele vauvaa tasaisella äänellä esim. suhinalla, kosketa vauvaa rauhallisesti silittämällä selkää tai peppua, tarvittaessa ota hänet syliin rauhoittumaan.

Luo säännöllinen vuorokausirytmi.
Huolehdi aktiivisesta vuorovaikutuksesta ja läheisyydestä päiväsaikaan.
Vähennä virikkeitä riittävän varhain ennen nukkumaanmenoa.
Luo positiiviset ja säännölliset iltarutiinit, joissa on selkeät pelisäännöt.
Pidä nukkumapaikka hämäränä ja hiljaisena.
Anna vauvalle tuttu unilelu tai uniriepu.
Reagoi vauvan käyttäytymiseen johdonmukaisesti ja rauhallisesti.
Tee vain asteittaisia muutoksia vauvasi uni-valverytmiin.
Tue vauvaasi nukahtamaan itsekseen.
Älä itketä vauvaa yöllä. Lohduta ja ole lähellä, mutta pyri pitämään hoito rauhallisena.
Yösyöttämisen voi tässä iässä vähitellen lopettaa, vauva ei tarvitse sitä enää kasvunsa tueksi.