Keskussairaalan uudisosa vihittiin käyttöön

Päijät-Hämeen keskussairaalan uudisosa vihittiin käyttöön tänään 21. syyskuuta kutsuvierastilaisuudessa. Kesällä päätökseen tullut rakennusvaihe 7 oli keskussairaalan historian mittavin uudisrakennushanke.

Yhtymän hallituksen puheenjohtaja Sari Niinistö toivotti kutsuvieraat tervetulleiksi ja kertoi tervehdyssanoissaan asiakaskeskeisyyden toimineen koko hankeen ajan kantavana ajatuksena.

– Nykyiset tilat palvelevat asiakaskeskeistä mutta digitalisaatiota hyödyntävää moniammatillista hoitotyötä huomattavasti paremmin kuin vanhat tilat. Uusien tilojen myötä tilojen, laitteiden ja henkilöresurssien joustavampi yhteiskäyttö lisääntyy. Potilaan näkökulmasta keskeinen hyöty on hoitoprosessin selkeytyminen, joustavuus ja inhimillisyys. Vetovoimaisuus näkyy myös lisääntyvissä määrin potilaiden hakeutumisena ulkopaikkakunnilta sairaalaamme vapaan hoitopaikan valinnan myötä, kertoi Niinistö.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari kehui videotervehdyksessään Päijät-Hämeen keskussairaalan olevan maakuntamme sydän ja samalla osaamisen keskittymä, jonka vuosikymmenten aikana luodusta osaamisesta on syytä olla ylpeä. Skinnari kertoi olevansa luottavainen Päijät-Hämeen laadukkaan ja monialaisen osaamisen jatkumisesta, ja korosti myös, että nyt poikkeuksellisina aikoina henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeämpää kuin koskaan.

Päijät-Soten vs. toimitusjohtaja Timo Louna kertoi tervehdyksessään, että jo vuonna 2016 oli selvää, että päätös uudenaikaisen sairaalan rakentamisesta olisi yksi tärkeimmistä Päijät-Hämeessä koskaan tehdyistä kunnallisista päätöksistä.

– Samaan aikaan jännitettiin maamme julkisten sairaaloiden kohtaloa. Erikoissairaanhoitoa ja erityisesti päivystystä haluttiin keskittää harvempiin yksiköihin. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalan status kirjattiin lakiin 12 sairaalalle. Päijät-Hämeen sisältyminen näiden joukkoon ei ollut itsestään selvää. RV7-hankkeen edistäminen oli välttämätön edellytys sairaalan säilymiselle nykyisessä kokoluokassa ja palvelutasossa.

Louna painotti osaavan henkilökunnan ja asianmukaisten työskentelyolosuhteiden merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaspalvelussa ja potilastyössä, ja kiitti sairaalan henkilöstöä kärsivällisyydestä ja joustavuudesta rakennusprosessin aikana.

– Pääosa vaativammasta sairaanhoidosta on tarkoituksenmukaista tuottaa jatkossakin keskitetyssä osaamiskeskuksessa, keskussairaalassa. Tarvittavat tilat ja tekniikka ovat kalliita, joten niiden pitää olla tehokkaassa käytössä, Louna kiteytti.

Tilaisuudessa puhuivat myös toimitilajohtaja Johanna Aitamurto ja Lujatalo Oy:n rakennuspäällikkö Sami Sairanen, ja kauniista musiikkiesityksistä vastasivat Hannu Lehtonen ja Seppo Hovi sekä Kaarisillan kuoro.

Seuraavan rakennusvaiheen (RV8) on suunniteltu alkavan ensi vuoden keväällä purku-urakalla. Rakennukseen suunnitellaan uudet tilat sisätautien, neurologian, keuhkosairauksien, nuorisopsykiatrian ja ortopedisen sekä neurologisen kuntoutuksen osastoille. Lisäksi rakennukseen tulee tilat lastentautien kokonaisuudelle ja kuvantamiselle sekä Lahden kaupungin sairaalakoululle.