Lähisuhteiden turvallisuus

Lähisuhteisiin heijastuun monenlaista kuormitusta, kuten arjen väsymistä lapsiperheessä tai työelämässä, taloudellisia haasteita ja sairastumista. Jos kuormitus on suurta tai jatkuu pitkään, riski väkivaltaiselle käytökselle kasvaa. Päihteidenkäyttö, ongelmapelaaminen ja mielenterveyden pulmat lisäävät väkivallan riskiä. Kysymys on myös ylisukupolvisesta ilmiöstä. Pelko, ahdistus, kipu ja väkivalta eivät kuulu turvallisiin lähisuhteisiin.  

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan parisuhde- ja perheväkivallan lisäksi myös muussa sukulaisuus- tai tuttavuussuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa. Lähisuhdeväkivalta voi olla paitsi fyysistä tai henkistä, mutta myös kasvatuksellista, kemiallista, kunniaan liittyvää, seksuaalista, taloudellista, digitaalista tai uskonnollista. Lisäksi lähisuhdeväkivallaksi luetaan kaltoinkohtelu ja laiminlyönti, vainoaminen ja nettiväkivalta. Lähisuhdeväkivalta on Suomessa keskimäärin yhtä yleistä kuin muissa länsimaissa. (Lue lisää: Väkivalta ja sen monet muodot lähisuhteissa.)  

Lapsuusajan haitalliset kokemukset (ACE-tekijät) vahingoittavat lapsen kehitystä ja ovat tutkimusten mukaan suurin yksittäinen aikuisiän hyvinvointia ja terveyttä ennustava tekijä. ACE-tekijöitä ovat lapsen laiminlyönti, väkivallan kokeminen tai näkeminen, mielenterveyshäiriöt perheessä, vanhempien ero, ero vanhemmasta tai seksuaalisen väkivallan kokeminen. Lue lisää tästä. 

Lähisuhdeväkivaltaan on mahdollista puuttua ajoissa. On tärkeää tuntea lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja tunnistaa sen monet muodot. Turvallista perhe-elämää tuetaan ottamalla huoli puheeksi ja puuttumalla varhaisessa vaiheessa.