Päijät-Sote - Etusivulle Päijät-Sote - Etusivulle
Ajanvaraus ja tietoja koronarokotuksesta (ajanvaraus vaatii vahvan tunnistautumisen esim. pankkitunnuksilla)

Alle kouluikäisten tutkimukset, hoito ja kuntoutus

Alle kouluikäisellä iso osa neuropsykiatrista kuntoutusta toteutuu vanhemman ja muiden lapsen arjessa mukana olevien aikuisten kautta.

Alle kouluikäiset

Alle kouluikäisellä iso osa neuropsykiatrista kuntoutusta toteutuu vanhemman ja muiden lapsen arjessa mukana olevien aikuisten kautta. Tärkeää on vuorovaikutuksessa tapahtuva tunne-elämän, oman toiminnan ja käyttäytymisen säätelyn harjoittelu. Vanhempien ja muiden aikuisten on tärkeä saada tarvittaessa tukea itselleen, jotta he kykenisivät toteuttamaan riittävällä tavalla kuntoutuksen tavoitteita arjessa.

Kontaktin ja vuorovaikutuksen ja/tai kielellisen kehityksen pulmissa kuntoutukselle hyvän pohjan luo vanhemman ja lapsen välinen riittävän kohtaava ja emotionaalisesti ja kielellisesti soinnutettu vuorovaikutus. Tarvittaessa kuntoutus voi lähteä vuorovaikutuksen ja kohtaamisen tukemisesta, syventämisestä ja rikastuttamisesta.

Rinnalla kulkevat yksilökuntoutukset sekä kodin ja päiväkodin toteuttaman ympäristön muokkaamisen, käyttäytymishoidon ja muiden erityisten menetelmien kokonaisuus. Yksilökuntoutusten onnistumista edesauttaa se, että koti ja päivähoito toimivat kuntoutussuunnitelman mukaan samaan suuntaan.

Jos lapsella on vauva/leikki-iässä poikkeavaa, ikätasolle epätyypillistä käyttäytymistä, uhmakkuutta, kontaktihäiriön piirteitä, tarkkaavaisuuden pulmaa, pulmia sosiaalisissa suhteissa tai leikissä jatai poikkeavaa reagointia ympäristöstä/kehosta tuleviin aistimuksiin, lapsi tulee ohjata neuvolasta tarkempiin selvittelyihin ja tuen piiriin.

Hoitopolun rakenne

Toimenpiteet

Tukitoimet
Kotona, neuvolassa ja päivähoidossa tehdyt havainnot

Vauva- ja taaperoiässä: esim. motorinen hyper- tai hypoaktiivisuus, oireita syömisessä, nukkumisessa, aistisäätelyssä, kontaktissa, vuorovaikutuksessa, kommunikaatiossa

Leikki-ikäisellä on pulmia arjessa esim. arkitoiminnoissa, vuorovaikutustilanteissa, kaverisuhteissa, leikkitaidoissa, omatoimisuudessa, siirtymä- ja ryhmätilanteissa, itsesäätelyssä. Aistisäätelyn ongelmia.

Oireet heikentävät lapsen toimintakykyä.
Neuvola:

Asetusten mukaiset terveystarkastukset

Päivähoito ja varhaiskasvatus:

Havainnoista keskustellaan vanhempien kanssa ja suunnitellaan tukitoimet.Kirjaukset varhaiskasvatussuunnitelmaan ja esiopetusikäisillä lapsen oppimissuunnitelmaan tai tuen pedagogisiin asiakirjoihin. Ohjaus tai yhteydenotto esim. neuvolaan tai erityistyöntekijöihin tutkimusten ja tukitoimien tarpeen arvioimiseksi.

Perheneuvolassa voidaan arvioida ja tutkia lasta, vanhemmuutta ja perhettä.Perheneuvolaan voi hakeutua ilman lähetettä.

 Kuntouttavat tukitoimet lapsen arjessa kotona ja päivähoidossa aloitetaan välittömästi, kun tarvetta tuelle havaitaan.

Keskustellaan arjen sujumisesta kotona, elämäntilanteesta ja vanhempien tuen tarpeesta.
Ensivaiheen arviointi ja tukitoimet
 Neuvolalla ja päivähoidolla mahdollisuus konsultoida perusterveydenhuollon erityistyöntekijöitä kuten  psykologia, puheterapeuttia, toimintaterapeuttia tai fysioterapeuttia.

Erityislastentarhanopettaja (elto) tukee päivähoitoa lapsen kuntoutuksen suunnittelussa. Esiopetusikäisen kohdalla kolmiportaisen tuen hyödyntäminen: Yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki.
Moniammatillinen arvioiniti ja suunnittelu
 Lasten kuntoutustyöryhmässä, neuvolatiimissä tai esiopetuksen monialaisessa asiantuntijaryhmässä tehdään suunnitelma (kuntoutussuunnitelma) tarvittavista tutkimuksista ja kuntoutuksesta perustasolla sekä vanhempien tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta. Järjestetään moniammatillinen verkostopalaveri lapsen asioissa esim. päiväkodissa. Sosiaalitoimessa tehdään yhteydenoton perusteella yhdessä lapsen ja perheen kanssa palvelutarpeen arviointi sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista (esim. lapsiperheiden kotipalvelu,

ehkäisevä perhetyö, vertaistukiryhmät, tukiperhe, tukihenkilö).

Perheneuvolassa voidaan arvioida ja tutkia lasta, vanhemmuutta ja perhettä. Perheneuvolaan voi hakeutua ilman lähetettä. Tarvittaessa perheneuvolaa voi myös konsultoida (ma-to klo 11-12, puh. 03 818 3700).
Perustason tutkimukset
Lääkäri ja terveydenhoitaja:

Somaattinen tutkimus ja neurologinen status. Tarpeen mukaan erityistyöntekijöiden (psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti) tutkimus/arviointi, sekä ohjausta ja tukea kotiin sekä päivähoitoon.

Perheneuvolassa voidaan tehdä psykologin tutkimuksia, vanhemmuuden arviointia ja perhetutkimuksia.
Erikoissairaanhoidon konsultointi
Lastenpsykiatria:

Konsultaatio-, terapia-, kuntoutustiimin

  • psykologin puhelinaika to klo 12-13
  • kuntoutusohjaajan puhelinaika terapia-asioissa ma klo 12-13
  • puhelut toimistosihteerin kautta (puh: 03 819 2825)

Pikkulapsitiimi (0-3 -vuotiaat ja raskaana olevat) ti klo 10-11 toimistosihteerin kautta

Lasten ja nuorten neurologia:

Mahdollisuus konsultoida puhelimitse (sihteerin kautta, puh. 044 719 5711).
Erikoissairaanhoidon lähetteet
 Lääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon hoidonporrastuksen mukaisesti joko lastenpsykiatrialle tai lasten ja nuorten neurologialle.
Erikoissairaanhoidon tehtävät
 Tutkimusten täydentäminen ja erotusdiagnostiikka, vaikea-asteisten häiriöiden diagnostiikka, sekä kuntoutuksen suunnittelu ja hoidon porrastuksen mukainen seuranta, lääkehoidon aloitus, verkostoyhteistyö. Kuntoutusohjaus, ryhmät, lääkehoito, tukikäynnit, terapiat erikoissairaanhoitoa tarvitseville lapsille, verkostopalaverit tutkimuksen aikana/jälkeen
Jatkohoito perustasolla
 Kuntoutussuunnitelman mukaiset tukitoimet kotona ja päivähoidossa. Verkostopalaveri siirtovaiheessa erikoissairaanhoidosta perustasolle.
Tiedonsiirto lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun
 Tarvittavan kolmiportaisen tuen tiedonsiirto yhteistyössä huoltajan ja erityistyöntekijöiden kanssa tuen järjestämiseksi esiopetukseen ja kouluun.

 

Vinkkejä tukitoimien suunnitteluun

Aikuisen malli ja läheltä ohjaaminen tärkeää!
Huomaa hyvä lapsessa ja vahvista onnistumisia!

Päivittäiset toimet

  • päivärytmi ja arjen jäsentäminen sekä ennakoitavuus (päiväjärjestys kuvien avulla) Toimiva arki visuaalisin keinoin -opas — (Osmo -hanke, Tampere) ja www.papunet.fi
  • ajan hallinta: kalenteri, päivä- ja viikko-ohjelmat ja Papunet materiaalia Tarkkaavuuden ylläpito ja aktiivisuus
  • ympäristön muokkaaminen: häiriötekijöiden vähentäminen ja ennakoiminen
  • lapsen auttaminen sietämään häiriötekijöitä (esim. vireydensäätelyn apuvälineet kuten kuulosuojaimet)
  • motorisen levottomuuden ja yliaktiivisuuden huomioiminen: sallittu liikkuminen, apuvälineet paikallaan
  • pysymiseen ja rauhoittumiseen (dynair, painotuotteet, näpeltelylelut jne.)
  • aktiivisuuden purkaminen sallitusti (jumppatuokiot ym.), rauhoittumiskeinot (esim. ”rauhoittumispesä”)

Oman toiminnan ohjaaminen ja itsesäätely

  • välitön palaute käyttäytymisestä sekä toivotun toiminnan vahvistaminen välittömällä positiivisella palautteella, negatiivisen huomiottajättö aina kuin mahdollista
  • visuaalinen tuki (kuvat, pikapiirtäminen ym.)
  • ohjeiden paloittelu, lyhentäminen ja kääntäminen positiivisiksi käskyiksi esim. ”kävele” ei ”älä juokse”
  • tunteiden purkaminen sallitulla tavalla

Sosiaaliset ja leikkitaidot

  • aikuisen tuki, mallintaminen ja ohjaus vastavuoroisuuteen
  • toisen lapsen kanssa ensin kaksin ja/tai pienessä ryhmässä harjoittelu
  • kuvallinen ohjaus leikin valinnasta ja kulusta (leikinvalinta-taulut, leikkikartat)
  • leikin aloittaminen, jatkaminen ja loppuun saattaminen aikuisen tuella
  • leikin laajentaminen ja rikastaminen
  • kuvalliset ohjeet sosiaalisista säännöistä
  • vuorovaikutusleikit (THL lastensuojelun käsikirja) pienillä lapsilla
  • esikoulua lähestyvillä lautapelit (oman vuoron odottaminen ym.)
  • tunnekuvien ja -korttien hyödyntäminen tunteiden sanoittamisen opettelussa
  • kuvien käyttö ja pikapiirtäminen sosiaalisissa tilanteissa, esim. ristiriitatilanteiden jälkeen, vaihtoehtoiset toimintatavat kuvina

  • Kirjallisuutta

    • Kummi 13. Konsultaatiomalli päiväkoteihin - jäsentynyttä tukea levottomille lapsille
      Peitso, S. & Närhi, V. (2015). Niilo Mäki Instituutti, Eura
    • Sosiaaliset kuvatarinat
      Heikura-Pulkkinen & Kujanpää (2006). Haukkarannan koulu, Jyväskylä
    • Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tunteminen
      Aro, T. & Laakso, M-L (toim.) 2013. Niilo Mäki Instituutti
    • Varhis - Opas pienten lasten varhaiskuntoutukseen
      Avellan, A. & Lepistö, T. (2008). Lastenlinnan sairaala, Helsinki

Alakouluikäisten tutkimukset, hoito ja kuntoutus

Hoidon painopiste muuttuu vähitellen aikuisten kautta tapahtuvasta ohjauksesta lapsen valmiuksien vahvistamiseen.

Lue lisää

Nuorisoikäisten (13-17 -vuotiaat) tutkimukset, hoito ja kuntoutus

Puberteetin käynnistyminen asettaa nuoren suurten kehityksellisten haasteiden äärelle.

Lue lisää

Tutkimukset, hoito ja kuntoutus

Tältä sivulta löydät tietoja eri ikäryhmien tutkimuksen, toimenpiteiden ja tukitoimien järjestämisestä.

Lue lisää

Päijät-Soten lasten ja nuorten neuropsykiatrinen hoitoketju

Lasten ja nuorten neuropsykiatrisen hoitoketjun lähtökohtana oli selkeä tarve neuropsykiatristen häiriöiden varhaisesta tunnistamisesta.

Lue lisää