Kaikkia ikäryhmiä koskevat kuntouttavat ja kehitystä tukevat palvelut

Ryhmäkuntoutukset

Neuropsykiatriset oireet näkyvät usein vahvasti ikäisryhmässä toiminnassa ja tällöin taitoja on tarkoituksenmukaista myös harjoitella em. tilanteissa.

Sosiaalisten taitojen ryhmässä voidaan harjoitella esim. vuorottelua, keskustelutaitoja ja toisen huomioonottamista sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla. Esimerkiksi Maltti-ryhmäkuntoutus (Paananen ym., 2012) on jäsennetty ohjelman tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen taitojen harjoitteluun. Tunteiden tunnistamista ja hallintaa (esim. aggressiot) voidaan harjoitella esimerkiksi Art -ryhmissä. Koululuokissa voidaan matalalla kynnyksellä hyödyntää tarjolla olevia tunnetaito-materiaaleja (esim. www.mll.fi).

Ryhmässä tapahtuva harjoittelu tarjoaa lapselle vertaistukea ja auttaa yleistämään taitojaan hänen arkiympäristöönsä. Ryhmätoiminta voi toteutua esim. koululla (ks. Maltti-ryhmät), jolloin lapsen on sujuvampaa tutussa ympäristössä siirtää oppimiaan taitoja ryhmästä välitunti- ja luokkatilanteisiin.

Lasten/nuorten ryhmien rinnalla usein järjestetään vanhemmille harvemmin kokoontuva vanhempien ryhmä, joka tarjoaa paitsi vertaistukea vanhemmuuteen myös psykoedukaatiota ja konkreettisia neuvoja kodin arkeen

Perustasolla ryhmäkuntoutusta suositellaan siis järjestettäväksi esim. koulun toimesta tai koulun ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä. Ryhmäkuntoutuksia järjestäviä tahoja ovat lisäksi mm. perheneuvola, lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria sekä yksityisen sektorin palveluntuottajat.

Neuropsykiatrinen valmennus

Valmennus (coaching) on käytännönläheinen ja ratkaisukeskeinen tukimuoto, jolla pyritään vahvistamaan neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivien lasten ja nuorten arjen hallintaa. Närhi ja Puustjärvi ovat julkaisseet ADHD-valmennusta koskevan Käypä Hoito -suosituksen (2011). Tieteellinen näyttö neuropsykiatrisen valmennuksen tehosta on toistaiseksi vielä varsin rajallista (esim. Prevatt and Yelland 2013; ks. myös Isomettä 2012).

Neuropsykologinen kuntoutus

Neuropsykologinen kuntoutus on koulutetun neuropsykologin toteuttamaa (ks. www.neuropsykologia.fi/neuropsykologia/kouluttautuminen neuropsykologiksi).

Kuntoutusta voidaan toteuttaa yksilökuntoutuksena tai ryhmässä. Neuropsykiatrisissa häiriöissä harkintaan pohjautuen kouluikäisillä/nuoruusikäisillä neuropsykologista kuntoutusta voidaan suositella esim.

  • opiskelustrategioiden omaksumiseen, toiminnanohjaamiseen ja tarkkaavuuden säätelyyn
  • liitännäisten oppimisvaikeuksien lieventämiseen/kompensointikeinojen harjoitteluun (esim. lukivaikeus)
  • autismin kirjon oireissa sosiaalisten taitojen tukeminen 

Neuropsykologisessa kuntoutuksessa paneudutaan aina myös itsetunnon ja minäkuvan kehityksen tukemiseen sekä lapsen lähiympäristön (perhe, koulu) ohjaukseen.

Suosituksen neuropsykologiseen kuntoutukseen voi tehdä neuropsykologi tai harkituissa tapauksissa esim. koulupsykologi, joka konsultoi kuntoutussuosituksesta yleensä neuropsykologia. Tällöin kuntoutuksen alkuun neuropsykologi yleensä syventää lapsen/nuoren tilannetta neuropsykologisessa tutkimuksessa.

Kuntoutus voidaan suositella järjestettäväksi ja kustannettavaksi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon tai Kelan toimesta, riippuen pulmien luonteesta ja vaikeusasteesta. Kela kustantaa neuropsykologista kuntoutusta vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena tai harkinnanvaraisena kuntoutuksena yli 16v täyttäneille (www.kela.fi).

Kuntoutusohjaus

Kuntoutusohjaus erikoissairaanhoidon toimesta tukee, neuvoo ja ohjaa lasta/nuorta ja hänen lähiyhteisöään neuropsykiatrisen pulmien huomioimisessa arjessa sekä tiedottaa perheen tarvitsemista palveluista ja tukitoimista.

Kuntoutusohjauksella koordinoidaan lapsen/nuoren saamia palveluja ja tuetaan kuntoutuksen etenemistä ja kuntoutuksellisten asioiden huomioimista lapsen/nuoren elinympäristössä.

Lastensuojelu

Lapsen lastensuojelun asiakkuus voi alkaa sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella, kun arvioinnin yhteydessä on selvitetty lastensuojelun tarve.

Perusteet lastensuojelun asiakkuuteen ovat aina yksilöllisiä: lastensuojelun asiakkuus tarvitaan, kun lapsen terveys tai kehitys vaarantuu joko lapsen oman toiminnan tai kasvuolosuhteiden takia JA peruspalvelujen kautta saatavat palvelut eivät riitä turvaamaan lapsen terveyttä ja kehitystä tai perhe ei halua ottaa vastaan välttämättömiä palveluja.

Lapsen lastensuojelun tuen tarve perustuu yleensä johonkin muuhun, neuropsykiatrisestahäiriöstä riippumattomaan seikkaan, joka on tärkeä tunnistaa lapsen hoidon ja kuntoutuksen aikana. Perhettä voivat kuormittaa lapsen häiriöiden lisäksi muut tekijät, joihin tarvitaan lastensuojelun tukitoimenpiteitä lapsen hoidon ja kuntoutuksen turvaamiseksi.

Tukitoimet esi- ja perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto muodostavat esi- ja perusopetuksessa kokonaisuuden. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tukimuotoja ovat esim. joustavat opetusjärjestelyt, eriyttäminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, kokoaikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin oppilaan että opetusryhmän vahvuudet ja oppimis – ja kehitystarpeet. 

Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä ohjaus- ja tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan varhaisessa vaiheessa osana koulun arkea. Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai saman- aikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti.

Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Oppilaalle annetaan erityistä tukea hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. Oppilaan tuen tarpeen arviointi ja tukitoimien suunnittelu toteutetaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja oppilashuollon ammattihenkilöstön kanssa. Oppilaan tilannetta seurataan ja suunnitelmat tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa.

Oppilaalla on oikeus saada sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko esiopetus- tai kouluyhteisöä koskevana yhteisöllisenä oppilashuoltona.

Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan, sekä tarpeen niin vaatiessa, huoltajan suostumukseen. Toisen asteen koulutuksessa opiskelijalla on mahdollisuus saada erityisopetusta ja opiskelijahuollon palveluita.

Sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennus tukee neuropsykiatrisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä elämäntilannetta ja selviytymistä arjessa kunkin elämänvaiheen ja tarpeen mukaan. Perheen ja nuorten kursseilla annetaan tietoa neuropsykiatrisiin oireisiin ja arjen hallintaan liittyvistä tekijöistä ja tukikeinoista.

Sopeutumisvalmennusta on sekä avo- että laitoskuntoutuksena.

Sopeutumisvalmennusta järjestävät eri vammaisjärjestöt ja yksityiset palveluntuottajat. Maksusitoumuksen sopeutumisvalmennuskursseille myöntää Kela vaativana lääkinnällisenä tai harkinnanvaraisena kuntoutuksena, kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto maksusitoumuksella tai vammaispalvelulainmukaisena harkinnanvaraisena palveluna.

Vammaispalvelut

Neuropsykiatrisesti oireileva lapsi voi saada palveluja sekä kehitysvammalain että vammaispalvelulain perusteella. Useimmissa tapauksissa palvelun saannin kriteerinä on kuitenkin vaikeavammaisuus, ts. oireet haittaavat vaikeasti lapsen/nuoren arkista suoriutumista. Lapselle/nuorelle tehdään palvelutarpeen arviointi sekä laaditaan palvelusuunnitelma, johon kirjataan tarvittava/myönnettävät palvelut.

Vammaisten palveluina tulisivat kysymykseen esim. tuettu/ohjattu/palveluasuminen, tukihenkilötoiminta, päiväaikainen toiminta (työ- tai päivätoiminta), tilapäishoito (perhehoito tai vast) sekä kehitysvammalain nojalla myös tutkimus ja kuntoutus sekä asiantuntijapalvelut. Ehdotonta rajausta (esim. kehitysvammadiagnoosi) ei ole vaan palveluita voidaan järjestää tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi esim. yleis- ja erityislakeja yhdistellen.

Vammaispalvelulain mukaisen sopeutumisvalmennuksena lapsen/nuoren perhe voi saada neuropsykiatrista ohjausta/valmennusta. Lisäksi kehitetään ryhmämuotoista ohjausta lapsen/nuoren toimintakyvyn/sosiaalisten valmiuksien tukemiseksi.

Etevan palvelut

Etevan tarjoamat palvelut voivat kohdentua asiakkaaseen, hänen perheellensä tai muille asiakkaan lähiverkostoille. Palvelua toteuttavat Etevan asiantuntijat ja/tai kehitysvammapsykiatrian yksiköt. Etevan palveluista löytyy valmiita tuotekokonaisuuksia, mutta niistä voidaan myös koota yksilöllisesti asiakkaalle ja hänen ympäristölleen sopiva kokonaisuus.

Lahden kehitysvammapsykiatrisessa yksikössä jaksot toteutetaan nelipaikkaisessa lasten ja nuorten talossa. Jaksot voivat olla noin kuuden viikon pituisia intensiivijaksoja, pidempikestoisia kuntoutusjaksoja tai liikkuvia kehitysvammapsykiatrian palveluja. Jaksot toteutetaan aina monialaisina lähiohjaajien ja muiden asiantuntijoiden yhteistyönä.

Jaksojen lisäksi terapeuttien, psykologin ja ohjaajien palveluja voidaan toteuttaa myös asiakkaan kotona ja muissa ympäristöissä. Tämäntyyppiset palvelut ovat luonteeltaan ohjaavia sekä palvelutuotteesta riippuen yleensä monialaisia ja useamman kuukauden mittaisia prosesseja. Palvelu suunnitellaan aina asiakkaan ja perheen/lähi-ihmisten tarpeiden mukaan.

Lähetteen ohjaaminen Etevaan:

Palvelupyyntö ohjataan Etevaan, kun neuropsykiatriset/käytösoireet merkittävästi lisääntyvät lapsella/nuorella, jolla on jo todettu älyllinen kehitysvamma tai muu neuropsykiatrinen vaikea-asteinen ongelma.

Järjestöt ja yhdistykset

Vammaisjärjestöt ja paikalliset yhdistykset edistävät oman toimialueen piiriin kuuluvien jäseniensä yhdenvertaisuutta ja toimivat jäseniensä edunvalvojina.

Järjestöt/yhdistykset järjestävät mm vertaistukiryhmiä ja erilaisia tapahtumia jäsenistölleen. Ne julkaiset oman aihepiiriinsä ja diagnoosiryhmäänsä kuuluvaa materiaalia, tiedotteita ja järjestävät koulutusta. Ne järjestävät sopeutumisvalmennusta sekä erilaista leiri- ja loma/vapaa-ajan toimintaa.

Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut

Uuden sosiaalihuoltolain lähtökohtana on, että lapsen ja perheen tuen ja palvelujen tarpeeseen vastataan ehkäisevillä palveluilla, jolloin lastensuojelun asiakkuutta ei tarvita.

Kunnat järjestävät sosiaalihuollon palveluista ohjausta ja neuvontaa. Kunnan on järjestettävä sosiaalipalveluja mm. jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen, asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen, taloudellisen tuen tarpeeseen, lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi sekä muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvään tuen tarpeeseen sekä tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukemiseksi.

Edellä mainittu tarvemäärittely ohjaa asiakaslähtöiseen työskentelyyn ja antaa eri osapuolille konkreettisen lähtökohdan palvelujen tarpeen arvioimiselle. Sosiaalihuollossa asia tulee vireille hakemuksesta tai yhteydenotosta. Sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi aloitetaan palvelutarpeen arviointi, jonka perusteella voidaan todeta yhden tai useamman sosiaalihuollon palvelun tarve tai että asiakkaalla ei ole sosiaalihuollon tarvetta. Palvelutarpeen arvioinnista tehdään yhteenveto asiakkaan tilanteesta ja sosiaalipalvelujen sekä erityisen tuen tarpeesta. Sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja ovat mm. lapsiperheiden kotipalvelu, tukihenkilö- ja tukiperhepalvelut, perhetyö ja kasvatus- ja perheneuvonta.

Perhetyö

Perhetyötä annetaan sosiaalihuoltolain mukaisen määritellyn, erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren terveyden ja kehityksen turvaamiseksi. Perhetyö liittyy

  • vanhemmuuden tukemiseen
  • lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen
  • kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan
  • perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa
  • perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen
  • sosiaalisten verkostojen laajentamiseen
  • syrjäytymisen ehkäisyyn

Lapsiperheiden kotipalvelu

Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua, jota on mahdollisuus saada palvelutarpeen arvioinnin perusteella vanhemmuuden tukemiseen ja arjessa jaksamiseen.

Lapsiperheiden kotipalvelua voi saada määräaikaisena tai tilapäisenä, kertaluontoisena palveluna. Kotipalvelun maksut määräytyvät käyntikertojen, perheenjäsenten lukumäärän ja bruttotulojen perusteella. Tuloista tai elämäntilanteesta riippuen palvelu voi olla myös maksutonta.

Päijät-Hämeen perheneuvola

Sisältöjä:

  1. tunteiden käsittely, tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen, sosiaaliset taidot, itsesäätely, rutiinit, harrastuksiin ja kaverisuhteisiin motivoiminen, minäkuva, itsetunto,
  2. ikätasoiseen kehityksen näkökulma
  3. varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, vanhemmuuteen kasvaminen
  4. vanhemman ja lapsen/nuoren vuorovaikutus, yhteisesti jaettuihin hetket, toistensa kuuleminen, kohtaaminen ja huomioiminen perheen kokonaisuudessa
  5. vanhemman arjen hallinta, rytmit, vanhemmuuden haasteet ja ratkaisukeinot
  6. vanhemman mentalisaatiokyky, tunnesäätelykyky, vanhemman omat neuropsykiatriset oireet: vanhempien psykoedukaatio

Työmuotoja:

  1. vanhemmuusohjaus ja neuvonta
  2. vanhemmuusterapia
  3. perheterapia
  4. varhaislapsuuden vuorovaikutusterapia
  5. psykologin yksilötapaamiset (yksilöterapia tai terapeuttiset tukikäynnit) lapselle/nuorelle
  6. tuki eroperheiden tilanteissa
  7. vertaisryhmän tuki esim. sosiaalisten taitojen ryhmä ja/ tai vanhempien ryhmä

Läheteohjeet Päijät Hämeen perheneuvolaan

Päijät-Hämeen perheneuvola tarjoaa lapsiperheille Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisia kasvatus- ja perheneuvonta-, Terveydenhuoltolain (2010/1326) mukaisia puheterapia- sekä Avioliittolain (411/87) mukaisia perheasiainsovittelupalveluja. Perheneuvola osallistuu myös käräjäoikeuden asiantuntijaavusteiseen sovitteluun. Sosiaalihuoltolain 26 & ”Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan lapsen hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kehityksen edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseksi sekä lapsiperheiden suoriutumisen ja omien voimavarojen vahvistamiseksi. Kasvatus- ja perheneuvontaan sisältyy lasten kasvuun ja kehitykseen, perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin liittyvää arviointia, ohjausta, asiantuntijaneuvontaa ja muuta tukea. Kasvatus- ja perheneuvontaa toteutetaan monialaisesti sosiaalityön, psykologian ja lääketieteen sekä tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden kanssa”.

Perheneuvolan palvelut ovat Lahden kaupungin ja peruspalvelukeskusten Aavan ja Oivan sekä Heinolan kaupungin lapsiperheitä varten. Toimitilat sijaitsevat kauppakeskus Triossa, Aleksanterinkatu 18 A.

Toiminnan painopistealueita ovat lasten kehitys ja kasvu, perheen vuorovaikutussuhteet sekä vanhempien parisuhteeseen liittyvät asiat. Perheneuvola tarjoaa näihin liittyen ohjausta, neuvontaa, tutkimuksia ja hoitoja sekä tekee viranomaisyhteistyötä ja tarjoaa asiantuntija-apua. 

Asiakkaaksi otettavien lapsiasiakkaiden yläikäraja lahtelaisille on 13 vuotta (yli 13-v palvelee Lahden nuorisovastaanotto) ja muille 18 vuotta. Perheneuvolassa on pikkulapsitiimi odottaville äideille ja alle 3 -vuotiaille lapsille.

Lähetteestä tulee ilmetä seuraavat asiat:

  1. Asiakkaan/potilaan henkilötiedot ja tarkat yhteystiedot puhelinnumeroineen
  2. Lapsen huoltaja(t) tarkkoine yhteystietoineen (myös erillään asuvat) ja huoltajuuden määritys (yhteishuolto, yksinhuolto ym.)
  3. Syy perheneuvolaan lähettämiseen
  4. Mitä huoltajan/huoltajien kanssa on asiasta sovittu
  5. Tavoitteet/odotukset perheneuvolatyöskentelylle

Asiakkaaksi ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen tapahtuu ensisijaisesti huoltajan yhteydenotolla puhelimitse ma – to klo 11 – 12. Ilmoittautumispuhelussa arvioidaan kiireellisyyttä ja ohjataan tarvittaessa myös muiden palvelujen piiriin. Ilmoittautumisen käsittely jatkuu palvelutarpeen arviolla. Palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia eikä asiakkaaksi pääsemiseksi vaadita lähetettä.

Ilmoittautuminen voi tapahtua myös lähetteellä. Kasvatus- ja perheneuvontapalvelut eivät ole toistaiseksi hoitotakuun piirissä, mutta kiireellisyys arvioidaan sosiaalihuoltolain kriteerit huomioiden.