Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Alkuvuosi on sujunut talouden ja toiminnan näkökulmasta kohtuullisesti
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen alkuvuosi on sujunut palvelutuotannon osalta kohtuullisesti. Vuodenvaihteen siirtymä onnistui ongelmitta, ja toimintojen siirto tapahtui turvallisesti sitoutuneen ja joustavasti toimineen henkilöstön ansiosta.
Hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on haastava, koska useita talousarvioon sisältyneitä riskejä on toteutumassa. Koko vuoden taloudellisen tuloksen ennustetaan jäävän reilusti alijäämäiseksi.
Talousarvio oli laadittu noin 12 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mutta se sisälsi paljon epävarmuustekijöitä. Loppuvuotta 2023 rasittavat muun muassa merkittävä hoito- ja palveluvelka, korkea inflaatio, energian hinnat, hyvinvointialueen muodostumiseen liittyvät ict-kustannukset sekä henkilöstöpulasta seurannut vuokratyöntekijöiden laaja käyttö. Palkkaharmonisoinnin ja tehtyjen työmarkkinaratkaisujen kustannukset ja rahoitus ovat edelleen osin avoimina. Koko vuotta koskeva tulosennuste osoittaa nyt 29,7 miljoonan euron alijäämää.
Tiedot käyvät ilmi hyvinvointialueen ensimmäisestä osavuosikatsauksesta.
Henkilöstöpulaa taklataan erityisellä ohjelmalla
Henkilöstön saatavuus on ollut lähes kaikkien toimialojen suurin ongelma palvelujen järjestämisessä. Palvelut on pystytty tuottamaan suhteellisen hyvin, mutta jonotusaika on ollut moniin palveluihin liian pitkä.
Henkilöstön saatavuutta pyritään parantamaan erityisen henkilöstöohjelman avulla. Sen toimeenpano on käynnistetty keväällä. Ohjelma sisältää muun muassa reilun johtamisen periaatteita ja parempia mahdollisuuksia uralla etenemiseen.
Hyvinvointialue on maakunnan suurin työnantaja, jonka palveluksessa työskenteli huhtikuun 2023 lopussa yhteensä 7822 henkilöä.
Toimialat saavuttivat tavoitteita vaihtelevasti
Kiireettömässä erikoissairaanhoidossa ei ole kaikilta osin ylletty hoitotakuuseen henkilöstövajeen vuoksi. Etenkin leikkaustoiminnan tavoitteissa ollaan jäljessä, sillä vuodeosastojaksojen määrässä on merkittävä vaje.
Suun terveydenhuollon tilanne on parempi, sillä 95 prosenttia kiireettömän hoidon asiakkaista on päässyt palvelujen pariin hoitotakuun edellyttämässä ajassa.
Ikääntyneiden asiakasohjauksessa palvelutarpeen arviointia ei ole pystytty toteuttamaan lakisääteisessä ajassa eli seitsemän vuorokauden kuluessa henkilöstön vaihtuvuuden ja asiakasmäärän kasvun vuoksi. Hoidontarve on arvioitu keskimäärin 9,4 arkipäivässä. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa palvelujen saatavuus taas toteutuu poikkeuksellisen hyvin verrattuna valtakunnalliseen tasoon.
Vammaispalveluissa ja työikäisten palveluissa palvelutarpeen arviointi tapahtuu lakisääteisessä ajassa 95-prosenttisesti. Psykososiaalisissa palveluissa hoitotakuu toteutui hyvin lukuun ottamatta nuorisopsykiatriaa sekä lasten ja nuorisopsykiatrian terapiapalveluita.
Lastensuojeluilmoitukset ja hakemukset käsiteltiin valtaosin seitsemän vuorokauden enimmäismääräajassa. Toimeentulotukiasioista lähes kaikki käsiteltiin lain edellyttämässä seitsemässä vuorokaudessa.
Pelastuslaitoksen toimintavalmius on lähes palvelutasopäätöksen mukainen. Esimerkiksi III-riskiluokan alueella ensimmäisen yksikön saapuminen hälytyksestä onnettomuuspaikalle yltää tavoitteeseen sataprosenttisesti.
Alijäämä edellyttää toimenpiteitä
Koska hyvinvointialueen tulosennuste osoittaa alijäämää, on talouden tasapainottamiseksi etsittävä keinoja. Myös henkilöstöltä pyydetään ehdotuksia tavoista saada talous tasapainoon.
Hyvinvointialueen on katettava syntynyt alijäämä enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.
Omavalvonnan katsaus
Hyvinvointialue julkaisee osana osavuosikatsauksiaan myös omavalvonnan katsauksen. Omavalvonnan katsauksessa tarkastellaan hyvinvointialueen onnistumista palveluiden järjestäjänä eli palvelujen vaikuttavuutta, turvallisuutta ja laatua, asiakaskokemusta ja osallisuutta, henkilöstöä, yhdenvertaisuutta ja palvelujen jatkuvuutta. Jatkossa raporttiin tulee tilastotiedon lisäksi mukaan laadullista tietoa, kuten tunnistettuja kehittämiskohteita sekä niiden seurantatietoa.
Osavuosikatsaus on luettavissa kokonaisuudessaan hyvinvointialueen verkkosivulta
Lisätiedot:
Hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen, p. 050 438 3662
Talousjohtaja Antti Niemi, p. 044 482 8071
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)