Vuotta 2020 voi juuri valmistuneen tilinpäätöksen perusteella kuvata Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle erinomaisen taloudellisen onnistumisen vuodeksi Toiminallisestikin hyvinvointialue onnistui viime vuonna hyvin erityisesti, kun huomioidaan koko vuotta varjostaneen koronapandemian vaikutukset. Useita suuria strategisia kehittämishankkeita saatiin vietyä eteenpäin muutosohjelman mukaisesti pandemiasta huolimatta.
Hyvinvointialueen alueen väestörakenne kehittyi edelleen niin, että syntyvyys aleni ja yli 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvoi kaikissa kunnissa. Työikäisten sekä lasten ja nuorten määrä väheni koko maakunnassa. Palveluasumisessa asuvien iäkkäiden määrä kasvoi viime vuonna, samoin kodin ulkopuolella asuvien lasten määrä. Hyvinvointialue onnistui koronapandemian keskellä purkamaan hoitojonoa niin, että pidempään kuin 180 vuorokautta hoitoon pääsyä odottaneiden ihmisten määrä väheni 22:lla.
Laitos- ja vuodeosastohoidon tarve väheni hyvinvointialueen kaikissa palveluissa, ja rakennemuutosta kohti kevyempiä kotiin vietäviä palveluita saatiin vietyä suunnitellusti eteenpäin. Myös ensihoidon integrointia osaksi muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa jatkettiin määrätietoisesti. Hyvinvointialue toteutti myös mittavan sote-keskushankinnan, minkä seurauksena Harjun terveys aloitti kuluvan vuoden alussa sote-keskuspalveluiden tuottamisen Lahdessa, Iitissä ja Kärkölässä. Lisäksi valmisteltiin kokonaan uudentyyppistä perhekeskusmallia, joka kokoaa lasten ja perheiden palvelut saman katon alle.
Kuntalaskutuksen palautusta peräti 10 kunnalle
Hyvinvointialueen jäsenkuntien palvelukäytön kokonaiskustannukset olivat vuonna 2020 yhteensä 650,8 miljoonaa euroa. Tämä on 2,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Muutostalousarvioon nähden maksuosuudet alittuivat 11,1 miljoonalla eurolla.
Hyvinvointialueelle aiheutui koronapandemiasta merkittäviä lisäkustannuksia, joihin saatiin valtionkorvausta yhteensä 10,2 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena pandemia aiheutti hyvinvointialueelle noin 15 miljoonan euron kustannukset. Hyvinvointialueen talouden tasapainottaminen onnistui ja tehdyt mittavat sopeuttamispäätökset olivat vaikuttavia.
Maksuosuuksista valtaosa, 57 prosenttia käytettiin kuntalaisten peruspalveluihin eli perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Erikoissairaanhoidon osuus oli 36 prosenttia, päivystyksen 4 prosenttia ja ensihoidon hiukan alle 2 prosenttia. Ympäristöterveydenhuoltoon käytettiin edelleen 0,2 prosenttia maksuosuuksista. Kahdeksan kunnan osalta kunnan maksuosuus laski edelliseen vuoteen verrattuna, ja vain neljän kunnan sote-menot nousivat.
Kymmenen kunnan maksuosuus alittui muutostalousarvioon verrattuna, ja kahden kunnan ylittyi. Kustannukset kohdistetaan kunnille hyvinvointialueen perussopimuksessa sovittua aiheuttamisperiaatetta noudattaen. Kun huomioidaan potilasmaksuvelan muutos palvelukäytön kustannusten lisäksi, suurimmat palautusten saajat ovat Lahti (n. 2,9 miljoonaa euroa), Hollola (n. 2 miljoonaa euroa) ja Heinola (n. 1,4 miljoonaa euroa). Pienet lisälaskut lähtevät Orimattilaan ja Sysmään. Padasjoen lisälasku on noin puoli miljoonaa euroa. On kuitenkin huomionarvoista, että Padasjoen kustannukset pysyivät edellisen vuoden tasolla ja Sysmän palvelunkäytön kustannukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna.
Kokonaisuutena vuosi 2020 oli hyvinvointialueelle raskas, mutta väestön palvelut onnistuttiin tuottamaan poikkeusolosuhteista huolimatta pääosin hyvin.