Rakenneuudistus

Rakenneuudistuksessa muutetaan sitä, kenen tehtävä on järjestää palveluja: uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä isommille hyvinvointialueille. Tämä tehdään, jotta ihmiset eri puolilla Suomea saisivat palveluja yhdenvertaisesti.

Palveluita yhdenvertaisesti kaikille

Suomen väestö ikääntyy ja tästä syystä ihmiset tarvitsevat enemmän palveluja kuin ennen. Päijät-Hämeessä palvelujen tarve on jopa korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Samaan aikaan lapsia syntyy joka vuosi vähemmän ja huoltosuhde muuttuu.

Tarvitaan palvelurakenne, joka vastaa näihin yhteiskunnan muutoksiin.

Sekä tutkimustieto että kokemukset Päijät-Hämeen hyvinvointialueesta osoittavat, että suuremmalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjällä on pientä parempi mahdollisuus toimia niin, että kaikki ihmiset saavat palveluja yhdenvertaisesti. Iso palvelujen järjestäjä voi turvata paremmin myös sen, että toiminta ja hallinto on tehokasta.

Rakenneuudistushankkeella kohti hyvinvointialuetta

Rakenneuudistushankkeen vastuulla on sote- ja pelastustoimen uudistuksen rakenteellisen uudistuksen valmistelu. Valtiohallinnon asettamat aikataulut ja suunnitelmat ohjaavat hanketta.

Hankkeessa luodaan lainmukaiset ja hallinnolliset edellytykset uudelle hyvinvointialueelle. Päijät-Hämeen rakenneuudistushanke aloitettiin syksyllä 2020 ja se päättyi vuoden 2021 lopussa. Hankkeen sisällöistä suuri osa voitiin kuitenkin johtaa hyvinvointialueen jo vuonna 2019 alkaneesta muutosohjelmasta, jonka tavoitteet sopivat yksiin kansallisen uudistuksen kanssa.

Hankkeen pääteemat olivat

  • valmistella tulevia hyvinvointialueita ja koordinoida uudistusta
  • kehitettää johtamista ja ohjausta
  • uudistaa ja yhdenmukaistaa toimintatapoja digitaalisten välineiden avulla
  • kehittää yhdessä hyvinvointialueita.

Rakenneuudistushankkeen valtionavustuksella rahoitettiin myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan liittyvää digitaalisten palveluiden kehittämistä.

Käytännössä hankkeessa esimerkiksi selvitettiin tarkasti, miten muutos vaikuttaa eri tahoihin Päijät-Hämeessä ja miten siihen pitää varautua. Keskeinen tehtävä oli myös aloittaa tulevan hyvinvointialueen toimintaa ohjaavien dokumenttien, strategian ja hallintosäännön valmistelu. Lisäksi tehtiin sosiaali- ja terveydenhuollon tietojohtamista ja tietojärjestelmien kehittämistä vahvistavaa työtä.

Seitsemän työryhmää valmistelutyössä

Päijät-Hämeen sote- ja pelastustoimen rakenneuudistukseen perustettiin seitsemän työryhmää, joihin nimettiin edustus mm. hyvinvointialueesta, alueen kunnista, pelastuslaitokselta ja työntekijäjärjestöistä. Työryhmien tehtävänä on varmistaa uudistuksen onnistuminen. Väliaikainen valmistelutoimielin nimesi työryhmät jatkamaan väliaikaishallinnon vaiheen valmistelua syksystä 2021 aina uusien aluevaltuustojen toimikauden alkuun.

  1. Uudistuksen vapaaehtoinen poliittinen seurantaryhmä
  2. Yleishallinto ja johtaminen -työryhmä
  3. Palvelutuotannon työryhmä
  4. Viestintätyöryhmä
  5. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä
  6. Talousasioiden työryhmä
  7. ICT- ja digityöryhmä.

Työryhmien jäsenet

Mikä on hyvinvointialue?

Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka vastaavat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen järjestämisestä.

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu aluksi pääosin valtion rahoitukseen. Sote-rahoitusjärjestelmä uudistetaan tarvevakioituihin kriteereihin perustuvaksi.

Hyvinvointialueiden asukkailla on äänioikeus aluevaaleissa, jossa valitaan valtuutetut hyvinvointialueen ylimpään päätöksentekoelimeen, aluevaltuustoon.

Lue lisää hyvinvointialueista.

Valokuva: Päijät-Hämeen pelastuslaitos / Salla Virta